Ruuhkavuosipsykoosi
Ruuhkavuosipsykoosi

Voiko maanantai olla kiva?

Hahah. No tottakai se voi. Huomasin sen tänään. Heräsin aamulla pirteänä ja herättelin lapset uuteen päivään. Pienet ehtivät katsoa hetken aamupiirrettyjä ennen lähtöä eskariin ja päiväkotiin. Aamutoimet sujuivat moitteettomasti, ja oli kiva kun he olivat niin hyvillä mielin. Kuopuksen päiväkodissa on aina maanantaisin lelupäivä, joten se on extrakiva päivä, kun saa ottaa jonkin kivan tavaran mukaansa. Nämä maanantait ovat olleet siis itselleni niitä viikon pahimpia päiviä, joten siitä otsikko, mutta tämä päivä oli kyllä ihan(a) poikkeus!

Sain kuopuksesta kuvan kesken päivän, hän oli oikein pyytänyt hoitajaa ottamaan valokuvan hänestä ja lähettämään minulle. Mukavia nämä kuvayllärit aina silloin tällöin!

Kotiin tultuani keitin lisää kahvia, nappasin aamulääkkeet ja vitamiinit naamaan ja aloin järjestelemään paikkoja. Keittiöstä piti saada yksi vitriini pois, ja aulasta yksi hyllykkö. Siirsin vitriinin aulaan, ja hyllykön yläkerran kylpyhuoneeseen. Olen ihan tyytyväinen nyt, keittiössäkin on enempi tilaa olla.

Eräs vanhempi herra tuli hakemaan minulla torissa annettavana ollutta kaappia aamulla, ja pääsin siitäkin eroon, ihan kiva, tähän asti se keräsi vain romua pienten huoneessa.

Olin niin energisellä tuulella että siivoilin sitten koko alakerran, ja pesin pyykkiä. Meillä on tällä viikolla asuntoesittely taas edessä, hyvä aloittaa jo paikkojen kuntoon laittaminen.

Tänään oli uuden kuntouttavan ryhmän ensimmäinen käynti. En saa puhua ryhmän asioista ulkopuolisille, joten enempää infoa en voi antaa. Mutta käynti itsessään olikin vain alkuhaastattelu  ja ensi viikolla homma pyörähtää käyntiin toden teolla. Jännittää. Kun ei ole sellainen olo että tahtoisin olla ryhmässä. Mutta pakko mennä sinne epämukavuusalueelle silloin tällöin. Ryhmä on aika tiivis ja nopeasti ohi, toisin kuin edellinen jossa olin, joten ehkä tämä sujuu paremmin.

Oikaisin tänään ruoanlaitossa ja tein eskarin toiveesta kebabia ja ranuja. Ostin itselleni nyhtökaurapullia ja bataattiranuja sekä tein limeaiolia, ajattelin että voisin alkaa syömään enemmän kasvisruokaa, ihan vain siksi että tykkään tehdä kasvisruokia ja niistä saa halutessaan niin hyvän makuisia. Ruoka maistui kaikille, ja sitten lepuuteltiin hetki.

Puoliso tuli mukavan aikaisin tänään töistä, ja lähdettiin vielä illaksi metsäretkelle. Edellinen metsäretkemme päättyi siihen että puoliso kantoi rimpuilevaa ja kurkku suorana huutavaa uhmakuopusta autolle silloin ainakin pitkältä tuntuneen matkan, joten olin vähän jännittynyt tästä reissusta. Mutta se meni hyvin! Hänellä oli potkupyörä mukana, ja eskari kurvaili maastopyörällään. Loistava järjestely. Onneksi puoliso keksi ottaa fillarit mukaan ja draamalta vältyttiin.

Paikka oli itselleni tuttu, olin käynyt siellä edellisen kuntouttavan kanssa, mutta puoliso kävi ensimmäistä kertaa siellä. Oli kyllä kiva käppäillä ulkona, enkä nähnyt siellä kuin yhden kimalaisen, joten minä vs ampiaiset 1-0 tämän päivän osalta, haha.

Tänään arki ei ole tuntunut siis yhtään pahalta, päinvastoin. Takana on mukava päivä, ja nyt olo alkaa olla jo aika uninen. Kenties yksi jakso oitnb:a tai sitten vain suoraan nukkumaan.

Toivottavasti huomisesta tulee edes lähes yhtä mukava päivä!

Kommentit (2)

  1. Virpi Niemelä

    Ihana lukea että sinulla menee paremmin.Oma olo romahti hurjasti viikonloppuna.Olen viimeksi ollut kuumeessa yli 20 vuotta sitten ja lauantai-sunnuntai-yönä nousi kuume 38.5 asteeseen ja sitä edelsi kammottava horkka…hytisin peiton alla.No,koska ei ole nuhaa eikä yskää,niin kehittelimpä pienessä sekavassa paniikkihäiriöpäässäni itselleni kaikki maailman pahimmat taudit ja nyt en saa otetta enää ”normi”-elämästä vaan murehdin,mietin ja suurin piirtein teen kuolemaa!Ahdistaa.😞

  2. Jonna – Ruuhkavuosipsykoosi

    Voi ei, toivottavasti siellä alkaa pian olo helpottaa!!

Kommentoi »

Vastaa