Ruuhkavuosipsykoosi
Ruuhkavuosipsykoosi

Kiva loma, kunpa et loppuisi vielä

Kiva ja rento hiihtoloma ollut. Oltiin viikolla pari päivää mökillä, ja voi vitsi olisihan siellä voinut olla vielä muutaman päivän. Ja kuten melkein aina ennenkin, parhain sää oli sinä päivänä kun lähdimme kotiin. Lämmitettiin tiloja, saunottiin, paistettiin makkaraa, käppäiltiin järven jäällä ym. Kotiin oli silti tultava, meillä oli kotona vielä remontin viimeistely odottamassa sekä pieni automatka tehtävänä.

Remontti on hyvällä mallilla, enää yksi kerros maalia ja listojen laitto ja se on siinä. Kyseessä oli yläkerran kahden seinän viimeistely, ei sen isompi juttu. Koululainen saa nyt vihdoin huoneensa valmiiksi, hän on sitä odotellutkin. Kiva kyllä kun sai seinän valmiiksi ja maalattua, tuli vähän valoisampi huone. Meillähän on yläkerta jaettu vanhimmille lapsille, mutta siitä sitten erillisessä postauksessa.

Eilen käytiin tekemässä pieni ajelu illalla, ja haettiin meille kaksi pientä tyttörottaa. Isommat lapset tulevat tänään kotiin ja näkevät nämä vipeltäjät, tietävät he heistä kyllä. Pienet ovat ihan innoissaan, ja vanhempi koira kaikista eniten. Hän piippaa häkin äärellä vähän väliä ja tutkii uteliaalla katseellaan pieniä piipertäjiä.

Loma alkaa olemaan lopussa ja tietynlainen haikeus on läsnä. On taas hypättävä arkeen kiinni, ja kivan loman jälkeen ajatus siitä tuntuu vähän inhottavalta. Kyllähän siihen mahdollisten alkuvaikeuksien jälkeen taas tottuu, mutta silti.

Olen ollut pari päivää myös vähän kipeänä. Eilen alkoi särkemään korvaa, ja tänään se on särkenyt aika lailla, vähän kovemmin. Pelkään sen olevan tulehtunut. Myös vatsassani tuntuu oudolta, ja pelkäänkin lähes hysteerisesti sitä iskeekö jokin vatsatauti. Kävimme eräänä päivänä Hesessä syömässä ja pelkäsin koko ajan tarttuuko meille sieltä norovirus. Siitä uutisoidaan nyt niin paljon ja moni tuttu on sen sairastanut.

Myös vanhat kurjat refluksioireet ovat kiusanneet pari päivää, ensimmäinen kerta sappileikkaukseen jälkeen kun tämä inhottava palan tunne kurkussa tuli kiusaksi. Tämä kestää aina monta päivää ja häviää sitten itsestään, kurjaa vain ettei voi mitään tehdä nopeuttaakseen tai lievittääkseen oiretta. Mistähän tämäkin johtuu?

Vaikka lomaa värittääkin pieni sairastelu, on yleisfiilis ollut oikein hyvä. Kiva päästä taas ensi viikolla kertomaan terapiassa että hyvä olo on jatkunut.

Sellaista tänne loman keskelle, pientä sairastelua, uusia vipeltäjiä kotiin, reissusta palaavia lapsia ja ihan vaan hengailua perheen kesken. Kiva loma. Kunpa et loppuisi vielä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *