Ruuhkavuosipsykoosi
Ruuhkavuosipsykoosi

Ihana isänpäivä

Nousin eilen aamulla keittämään kahvia. Pienet supattelivat sohvalla ja odottivat isin heräämistä. Ja heräsihän isi, niin pienet pääsivät antamaan lahjansa. Vihdoin, kyllä he sitä monta päivää odottivatkin.

Eskarilaisten oli käsketty kerätä maito- ja mehupurkkien korkkeja pari viikkoa, ihmettelimme että mitä varten, mutta eilen se selvisi; ristinollaan! Poika oli itse tehnyt pussukan korkeille, joka toimii myös ristinolla-alustana, miten kekseliäs ja hauska idea!

Kuopus 3v oli maalannut kortin ja muovaillut isille vasaran, omaan hienoon tyyliinsä. Kuopuksen pienet vikkelät sormet kuitenkin ennättivät nappaamaan vasaran, ja rutistamaan sitä niin että se mm. halkesi yhdestä kohtaa.

Molemmat antoivat kyllä tosi kivat lahjat, aina ne omatekemät voittavat jotkin valmiina ostetut.

Poikkeuksellisesti tänä isänpäivänä emme lasten kanssa leiponeet mitään. Yksinkertaisesti väsymys vei voiton. Viime isänpäivänä teimme pienten kanssa kakun ja pienet saivat koristella sen. Siitä tuli oikein hieno. Olen itse kamala perfektionisti mitä tulee leipomiseen ja koristeluun, mutta oli ihanaa viime vuonna antaa lasten koristella kakku juuri omannäköisekseen ja olla itse stressaamatta mistään.

Pienten tekemä kakku viime vuodelta <3

Mentiin päivällä viettämään isänpäivää anoppilaan, ja siellä saatiinkin kakkua ja muita herkkuja sekä ruokaa. Oltiin anoppilassa jonkin aikaa ja ajeltiin sitten kotiin hengailemaan. Illalla pienet nukahtivat tosi nopeasti, ja me valvoimme puolison kanssa vielä hetken. Söimme pizzaa ja katsoimme telkkua. Minä ainakin tarvitsen aina iltaisin hetken sitä ”omaa”, lapsetonta aikaa. Siis sitä  kun lapset nukkuvat ja saa itse hengähtää ja tehdä mitä haluaa, tai olla tekemättä mitään.

Tänään tarvitsen päiväunet. Mielellään mahdollisimman pitkät. Yö oli todella katkonainen, poika kömpi yöllä parvellemme ja nukkui hirveän levottomasti, hyöri ja pyöri ympäriinsä. Parin tunnin jälkeen luovutin ja siirryin sohvalla alle nukkumaan – poika seurasi perässä, haha. Eipä sitä unta ihan hirveästi siis viime yönä kertynyt, ja olo on juuri sellainen että mikään määrä kahvia ei riitä tässä tilanteessa, vaan on pakko nukkua jonkin aikaa.

En ole suunnitellut päivälle mitään, vaan koitan levätä, olen ollut niin väsynyt. Illalla jos kävisi kaupassa, ja nappaisi sitä rautalisää ja c-vitamiinia mukaan.

Mukavaa maanantaita ja uutta viikkoa kaikille! Olen muuten ollut nyt yli kolme viikkoa tupakoimatta ja säästänyt kolmelukuisen summan rahaa 🙂

Kommentit (1)

  1. Hansu

    Hieno juttu et oot pysyny savuttomana!!

    Vastaa

    Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *