Ruuhkavuosipsykoosi
Ruuhkavuosipsykoosi

Ihan tavallinen sunnuntai

Heräsin tänä aamuna pienten supatteluun ja Ryhmä Haun tunnusmusiikkiin. Jatkoin köllöttämistä vielä ohjelman ajan ja nousin sitten kahville. Puoliso olikin jo ehtinyt laittaa kahvin tippumaan joten pääsin ns. valmiiseen pöytään. Aamupäivä otettiin rennosti, juotiin paljon kahvia ja suunniteltiin ulkoilemaan lähtöä.

Lähdettiin puolen päivän jälkeen lempparipaikalleni tähän lähistölle. Olen samasta paikasta kirjoittanut aiemminkin ja julkaissut somessa kuvia sieltä. Voi, siellä oli taas niin ihanaa. Sieltä saa kyllä aina sellaista hyvää energiaa mukaansa, siksi tykkään käydä siellä.

Tällä kertaa meillä ei ollut eväitä tai grillattavaa mukana, kun pienet söivät juuri ennen lähtöä niin ajattelimme ettei evästä tarvitse ottaa. Mutta kyllä joku kuuma kaakao tms olisi ollut paikallaan, niin kylmä tuuli oli, ja minä olin ilman hanskoja. Pitäisi nyt oikeasti hommata ne hanskat eikä aina vain suunnitella sitä. Mutta kauppareissulla en ikinä muista niitä ostaa.

Takaisin lempipaikkaani. Pienet tutkivat paikkoja, rakensivat puolison kanssa kaarnalaivan ja laskivat sen vesille, kiipeilivät korkeille kiville ym.

Minä räpsin kuvia ja yritin pysyä vauhdissa mukana. Muistatteko kun loukkasin toisen jalkani jokunen aika sitten? Se on nyt taas kipeytynyt, en tiedä kipeytyikö se toissailtaisesta tankoilusta vai mistä, ja nyt esimerkiksi portaiden alas kävely tuottaa kipua. Siellä epätasaisessa maastossa se liikkuminen ei todellakaan ollut kivutonta. Mietin nyt, että otanko lastan takaisin käyttöön, siksi aikaa ainakin että pahin kipu hellittää. On se turvoksissakin, ei kuitenkaan niin pahasti kuin silloin, kun vamma siihen tuli. Tottakai jos kipuilu jatkuu niin pitää käydä näyttämässä sitä lääkärille, mutta nyt en näe syytä sille vielä.

Olimme pihalla hyvän aikaa ja tulimme kotiin kaupan kautta. Kuopus toivoi ranuja ja lihapullia päivälliseksi, ja niitä tehtiin. Joskus voi vähän oikaista ruoanlaitossa ja tehdä roskaruokaa. Kuopus muuten toivoo aina ranuja ja lihapullia jos häneltä kysyy, haha.

Iltapäivällä pienillä oli monet yhteiset leikit, nuo yhteiset leikit ovat lisääntyneet nyt ihan lyhyessa ajassa, mikä on tosi kiva juttu. On mukava kuunnella ja katsella heidän leikkejään. Ainakin niin kauan kun ne ovat sopuisia. Kyllähän erimielisyyksiä syntyi tänäänkin, mutta osaltaan varmasti myös väsymyksen takia. Joskus luin jostain että sisaruksilla on yhtä paljon leikkejä kuin riitoja. Tuo ajatus tulee aina mieleeni kun pienet nahistelevat keskenään.

Tänään oli upea auringonlasku

Nyt illalla uni tulikin molemmille nopeasti. Huomenna hypätään taas arkeen, poikakin pääsee eskariin kun on parantunut. Itselläni on terapia, olenkin sen tarpeessa. (Mieliala on ollut aavistuksen laskusuuntainen, huomaan sen myös siitä että olen tosi väsynyt koko ajan, ajatukset ja fiilikset ovat melankolisia ja ärsyynnyn helposti.)

Mutta semmoinen tuiki tavallinen sunnuntai meillä. Pyykinpesua, ulkoilua, leikkimistä, ruoan laittoa ja imurointia, perus juttuja.

Ensi sunnuntai ei olekaan sitten ihan tavallinen sunnuntai, kun on isänpäivä. Jännittää nähdä mitä pienet ovat hoidossa ja eskarissa askarrelleet!

Kommentoi »

Vastaa