Miksi mies jää väkivaltaiseen suhteeseen?

andrew-neel-137513.jpg

Moni väkivaltaisesta suhteesta irrottautunut mies miettii, miksi antoi elämänkumppanin kaltoinkohdella itseään. Miksi en häipynyt suhteesta, vaikka aavistin jo alussa, että kaikki ei ole kunnossa? Vaikka järki kehotti pakenemaan, miksi tunteet ajoivat takaisin väkivaltaisen kumppanin luo? Näissä kysymyksissä sukupuolella ei suurta väliä: niin mies kuin nainenkin voi huomata olevansa väkivaltaisen suhteen vanki.

Huoli lapsista vangitsee suhteeseen

Asiaa pohtiva mies löytää helposti järkisyitä suhteeseen jäämiselle. Päällimmäisenä voi olla huoli lapsista, jotka jäisivät eron seurauksena osittain kumppanin hoitoon: mitä tapahtuisi, kun isä ei olekaan  huolehtimassa lasten turvallisuudesta? Miehellä voi olla huolta kumppanin hyvinvoinnista, jos hän päättää lähteä suhteesta. Myös oma arvo parisuhdemarkkinoilla arveluttaa: huoliikohan kukaan minua enää tämän ikäisenä? Huonoon suhteeseen saatetaan jäädä myös suhteen hyvien kausien vuoksi. Silloin mies saattaa ajatella, että suhteessa on riittävästi hyvää: hän ei halua rikkoa ydinperhettä kuin äärimmäisessä tilanteessa. Hyvät kaudet houkuttavat jäämään suhteeseen silkasta tottumuksesta: elämä on saattanut kulkea jo vuosikymmeniä tutulla uralla, josta poishyppääminen tuntuu liian uskaliaalta tai myöhäiseltä.  Täytyy vain kestää huonot ajat!

Sisäinen puolustaja uinuu

Väkivaltaisessa suhteessa pysymiseen löytyy paljon ulkoisia syitä, mutta mielensisäiset siteet saattavat kuitenkin olla niitä kaikkein tiukimpia sidoksia. Mielensisäiset mallit ovat muotoutuneet erityisesti lapsuuden läheisissä ihmissuhteissa. Lapsi on voinut kasvaa esimerkiksi niin väkivaltaisessa ja hylkäävässä perheessä, että hän ei ole koskaan voinut tuntea olevansa turvassa. Lapselle, jota kukaan ei ole koskaan puolustanut, ei ole päässyt kehittymään omaa sisäistä “puolustajaa”, joka suojaisi häntä loukkauksilta. Sisäistä maailmaa saattaa hallita vain alistajan tai alistetun roolit. Tällöin myöskään kyky suojella itseä ei ole kehittynyt, koska kukaan ei ole sitä hänelle opettanut.

Itsen puolustamista voi harjoitella

Kun sisäinen puolustaja puuttuu miehen mielestä, hän on varsin neuvoton väkivaltaisen kumppanin käytöksen kanssa. Kuitenkin miksi annoin kaltoinkohdella itseäni -kysymys on hyvä lähtökohta omalle sisäiselle työskentelylle. Lohdullista on, että aina on mahdollista vahvistaa omaa uinuvaa sisäistä suojelijaa ja harjoitella oman itsen suojelemista. Kun sekä oman mielen mallit että ulkoinen käyttäytyminen alkavat muuttua, ollaan hyvällä toipumisen tiellä.      

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *