Kulkevatko kaikki suhteet samaa polkua?
Ihastutaan, tapaillaan, seurustellaan, mennään kihloihin ja naimisiin. Jossain kohtaa muutetaan yhteen ja lopulta hankitaan lapsia. Näinhän se menee, eikö niin? Yksinkertaista ja selkeää.
Saatamme tehdä oletuksia, että kaikki suhteet etenevät suunnilleen samoin tavoin. Todellisuudessa niiden tempo, järjestyts ja sisällöt saattavat kuitenkin vaihdella valtavasti. Alkuun se voi hämmentää. Muita ja kenties ihmisiä itseäänkin. On outoa, kun tututtu ja opittu kaava rikotaankin.
Huomasin esimerkiksi itse hämmentyväni, kun tuttavat kertoivat onnellisena muuttaneensa erilleen. Olin ollut valmis pahoittelemaan suhteen vaikeaa tilannetta, kunnes tajusin heidän iloitsevan asiasta. He olivat todenneet, ettei yhdessä asuminen sopinut heille. Omissa asunnoissaan suhde kuitenkin kukoisti ja tuntui hyvältä.
Meinasin kyseenalaistaa omissa ajatuksissani tuttujeni koko suhteen, kun se ei mennyt totutun normin mukaan. Ajatella, että kyllähän sen täytyi selvästi ennakoida epäsopivuutta toisilleen, jos ei kerran toisen kanssa asuminen toiminut. Miettiä, että millainen tulevaisuus sitä nyt sellaisella suhteella voi olla. Mutta eihän sen tilanteen todellisuudessa tarvinnut kertoa muuta kuin sen, ettei yhdessä asuminen toiminut. Ja että ihan hyvä tulevaisuus voi sellaisellakin suhteella olla. Eri asunnoissa vain.
Saatamme tehdä oletuksia, että kaikki suhteet etenevät suunnilleen samoin tavoin. Todellisuudessa niiden tempo, järjestyts ja sisällöt saattavat kuitenkin vaihdella valtavasti.
Meidän ei tulisi jäädä jumiin totuttuun narratiiviin vaan nähdä jokainen suhde yksilöllisenä kokonaisuutena. Sinulle tuskaiselta tuntuva tilanne voi ollakin toiselle ihan luonteva ja päinvastoin. Suhdetta, omaa tai muiden, ei siis kannata peilata stereotyyppiseen tarinaan vaan suhteen osapuolten toiveisiin ja tarpeisiin. Näin voimme välttyä esimerkiksi tekemästä jotain itselle epäluontevaa vain siksi, että “niin tässä kohtaa kuuluu tehdä” tai säälimästä turhaan ystävää, joka on tilanteeseensa tyytyväinen.
Suhteiden polkuja on monenlaisia. Osa niistä muistuttaa alussa kuvaamaani perinteisenä pidettyä taivalta ja osa taas ei. Ja kumpikin on ok. Tärkeintä on, että ne olisivat suhteen osapuolille mieluisia.