Kesäloma ilman mitään tekemistä on täynnä ainutkertaisuuttaan
Minulla on edessäni kasvun paikka. Kohta on kesäloman aika. Tänä vuonna perheellämme ei ole mitään suunnitelmia tuolle ajalle. Ei yhtään mitään. Aiempina vuosina olemme käyneet aktiivilomalla Kreikassa kalliokiipeilemässä ja ystävien kanssa on suunniteltu ja toteutettu vaikka mitä piknikeistä sup-lautailuun ja frisbeegolfiin.
Tämä on meidän perheen ensimmäinen kesäloma niin, että meitä on kolme ja koira. Pienelle lapselle on olennaista päivittäin toistuvat rutiinit. Ne tuovat turvaa, ennakoitavuutta ja auttavat ymmärtämään maailmaa mielessä, joka ei vielä voi käsittää kaikkea ympäröivää todellisuutta. Kesälomasuunnitelmamme on siis toteuttaa tuota rutiinia pitkälti samoin kuin menneen vuoden ajan jokaisena päivänä. Hirveen kiva.
Kesälomasuunnitelmamme ovat siis toteuttaa tuota rutiinia pitkälti samoin kuin menneen vuoden ajan jokaisena päivänä. Hirveen kiva.
“Lomalle lompsis”
Luulen, etten ole yksin turhautumiseni ja ärsyyntymiseni kanssa. Ärsyttää, koska kun olisi vapaata töistä, ei voi tehdä mitään ja turhauttaa, kun ei pääse minnekään. Loman pitäisi erota edes jotenkin arjesta ja nyt se on pakotettu samaan muottiin kuin kaikki muutkin päivät.
Vaikka pitäisi työstään ja saisi siltä paljon pelkän antamisen sijaan, työntekijä tarvitsee lomaa. Loma on etuoikeus, jota ei todellakaan ole kaikilla. Myös minulla on tuoreessa muistissa vuodet, joina kaikki loma-ajat paahtoi töitä sekä uran alkuajat, kun vuosilomaa ei ollut kertynyt juuri yhtään ja oli se, joka urakoi töitä sitten muidenkin puolesta.
Loma on aikaa, josta työnantaja maksaa, vaikka työntekijä ei ole töissä. Tuona aikana on tarkoitus palautua työstä eli palata kohti lähtöruutua voimavaroissa ja motivaatiossa, jotta olisi parempi tai ainakin vähemmän väsynyt työntekijä lomalta palattuaan. Lomaa, rentoutumista ja työstä irtipäästämistä on pohdittu blogissa ennenkin. Miksi siihen palautumiseen vaaditaan menoa ja meininkiä, suunnitelmia ja aktiviteetteja jopa enemmän kuin arkena? Miksi palautuminenkin on suoritus? Duunitorilta löytyy lomalaiselle jopa to do -lista, jotta lomailu olisi tehokkaampaa.
“Tj 8 kesälomaan”
Aion kasvaa ihmisenä tänä vuonna. Aion suhtautua kesälomaani ilman suunnitelmia niin kuin suhtaudun lapseni arkirutiineihin. Että tämä on mahdollisuus luoda turvallisuutta, vakautta ja ennakoitavuutta elämään ja ennen kaikkea oppia elämään sen kanssa, että koko ajan ei tarvitse olla menossa jonnekin. Tämä on minulle kasvun paikka.
Aion suhtautua kesälomaani ilman suunnitelmia niin kuin suhtaudun lapseni arkirutiineihin.
Kun syksyllä väki palaa töihin lomiltaan ja kahvihuoneessa jutellaan miten lomat on mennyt, aion sanoa ylpeänä, ettemme tehneet yhtään mitään. Se “yhtään mitään” on nimittäin lapseni lapsuutta, meidän perheen tärkeintä aikaa eikä sitä saa koskaan takaisin. Yhtäkkiä se onkin kaikki mitä meillä on.
Heidi Pitkänen
Kirjoittaja on ihmiskontakteja janoava ja keskusteluja rakastava kohta vuoden ikäisen lapsen vanhempi sekä Kangasalan seurakunnan nuorisopappi