![\"hanna_ranssi_matikainen_03.jpg\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/115\/2019\/05\/hanna_ranssi_matikainen_03.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Lapsuudenkodin ihmissuhteisiin liittyy el\u00e4m\u00e4n suurimmat odotukset ja katkerimmat pettymykset. Kaipaamme l\u00e4heisyytt\u00e4, rakkautta ja turvallisuutta sek\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n mallikkaita esikuvia. El\u00e4m\u00e4n suuri paradoksi on se, ett\u00e4 j\u00e4\u00e4mme n\u00e4iss\u00e4 kaikissa usein vajaaksi. T\u00e4ydellisi\u00e4 vanhempia tai sisaruksia ei ole.<\/p>\n
Jotta ihminen s\u00e4ilyisi hengiss\u00e4, h\u00e4n kiinnittyy hoivaajaansa. Kiintyminen on voimakas tunneside, joka on sukua el\u00e4inten leimautumiselle. Kiintymyssuhdemallit muodostuvat 12 ensimm\u00e4isen kuukauden aikana. Vauvan keskeinen kysymys kuuluu: miten saan \u00e4idin l\u00e4helleni?<\/p>\n
\nVauvan keskeinen kysymys kuuluu: miten saan \u00e4idin l\u00e4helleni?<\/p>\n<\/blockquote>\n
Lapsena muodostuneet kiintymysmallit seuraavat meit\u00e4 aikuisuuteen, siksi niill\u00e4 on v\u00e4li\u00e4. Turvallisesti kiintynyt aikuinen ei jatkuvasti pelk\u00e4\u00e4 j\u00e4tetyksi tulemista. H\u00e4n luottaa ihmisiin ja osaa hakea tukea vaikeuksiin. Lapsuudessaan h\u00e4n on kokenut tulleensa ymm\u00e4rretyksi ja saanut vastoink\u00e4ymisiss\u00e4 lohdutusta. Arki on ennustettavaa ja tyytyv\u00e4isyyden tasoittamaa.<\/p>\n
Moni meist\u00e4 suomalaisista el\u00e4\u00e4 v\u00e4lttelev\u00e4sti kiintyneen arkea. T\u00e4llainen aikuinen pyrkii v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n l\u00e4heisyytt\u00e4, koska se tuntuu ep\u00e4mukavalta. H\u00e4n haluaa ratkaista ongelmat itsen\u00e4isesti, koska ei ole ollenkaan varma, voiko toisiin luottaa. H\u00e4n l\u00e4hestyy asioita j\u00e4rkiper\u00e4isesti ja kokee neuvottomuutta tunteista puhuttaessa. Et\u00e4isyyden yll\u00e4pit\u00e4minen suojaa hyl\u00e4tyksi tulemiselta.<\/p>\n
\nMoni meist\u00e4 suomalaisista el\u00e4\u00e4 v\u00e4lttelev\u00e4sti kiintyneen arkea.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Osa meist\u00e4 on saanut perinn\u00f6kseen ristiriitaisen kiintymysmallin. T\u00e4llaisella aikuisella on tarve olla toista l\u00e4hell\u00e4 ja toisesta riippuvainen, mutta omaa sis\u00e4ist\u00e4 olotilaa riivaa voimakas hyl\u00e4tyksi tulemisen pelko. T\u00e4rke\u00e4st\u00e4 ihmisest\u00e4 eroon joutuminen aiheuttaa ahdistusta ja paniikinomaista h\u00e4t\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtaa kiintymysk\u00e4ytt\u00e4ytymisen aktivoitumiseen, joka tarkoittaa stressiherkkyytt\u00e4 ja tunnepitoista k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Ja t\u00e4m\u00e4 jos mik\u00e4 on omiaan karkottamaan l\u00e4heiset ymp\u00e4rilt\u00e4.<\/p>\n
Laumassa viihtyv\u00e4n ihmisen kaikkiin ihmissuhteisiin liittyy annos kiintymyst\u00e4. T\u00e4m\u00e4 n\u00e4kyy tavoissa k\u00e4sitell\u00e4 stressi\u00e4 ja surua. Se ilmenee hyvien asioiden juhlimisessa ja ilossa. Malli periytyy usein sukupolvelta toiselle. Jos siis ihminen kehittyy itsekseen suvun ja perheen ymp\u00e4r\u00f6im\u00e4n\u00e4, mit\u00e4 omasta k\u00e4rsimyksest\u00e4 voi panna muiden piikkiin ja mist\u00e4 on itse otettava vastuu? Ovatko vanhemmat aina syyllisi\u00e4 el\u00e4m\u00e4n ep\u00e4onniin?<\/p>\n
\nMit\u00e4 omasta k\u00e4rsimyksest\u00e4 voi panna muiden piikkiin ja mist\u00e4 on itse otettava vastuu?<\/p>\n<\/blockquote>\n
Usein itselle tuskaa tuottaneet sukulaiset eiv\u00e4t muutu. Voimme kuitenkin opetella hyv\u00e4ksym\u00e4\u00e4n heid\u00e4t sellaisina kuin he ovat. Anteeksiantaminen on monesti mahdollista vasta sitten kun loukkaukset on k\u00e4sitelty. Ja loukkaukset eiv\u00e4t unohdu ennen kuin ne on annettu anteeksi.<\/p>\n
Anteeksipyyt\u00e4misen ja -antamisen tavoitteena on sovinto, usein my\u00f6s itsen kanssa. Kun ihminen antaa anteeksi, perhett\u00e4 syytt\u00e4v\u00e4 \u00e4\u00e4ni v\u00e4hitellen vaimenee ja menneiden vatvominen lakkaa. Anteeksiantamiseen tarvitaan vain yksi, sovinnon tekoon ja luottamuksen palautumiseen kaksi. Jos sovinto ei onnistu, vaihtoehdoksi j\u00e4\u00e4 yksipuolisen anteeksiantamisen mahdollisuus. Irti p\u00e4\u00e4st\u00e4minen vapauttaa energiaa voimia kuluttavasta katkeruudesta ja toisen syyttelyst\u00e4.<\/p>\n
\nJos sovinto ei onnistu, vaihtoehdoksi j\u00e4\u00e4 yksipuolisen anteeksiantamisen mahdollisuus.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Perheen perint\u00f6 kulkee mukana, olipa sukulaisten kanssa tekemisiss\u00e4 tai ei. Oma lauma voi olla iloksi ja hy\u00f6dyksi, mutta suvussa voi my\u00f6s kulkea painolasteja, joiden kohdalla kannattaa kysy\u00e4, mit\u00e4 niille pit\u00e4isi tehd\u00e4. Menneilt\u00e4 sukupolvilta saatu reissureppu avautuu v\u00e4hitellen, usein omien lasten kasvua seuratessa. Hyv\u00e4 uutinen on, ett\u00e4 koska haavoitumme suhteissa, niiss\u00e4 voimme saada my\u00f6s syvimm\u00e4t korvaavat kokemukset. Siksi omaan laumaan ja sen hyvinvointiin kannattaa panostaa.<\/p>\n
Kev\u00e4tterveisin,<\/strong><\/p>\n
Hanna Ranssi-Matikainen<\/strong><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Lapsuudenkodin ihmissuhteisiin liittyy el\u00e4m\u00e4n suurimmat odotukset ja katkerimmat pettymykset. Kaipaamme l\u00e4heisyytt\u00e4, rakkautta…<\/p>\n","protected":false},"author":28,"featured_media":3579884,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[546,1187,1188],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/115\/2019\/05\/hanna_ranssi_matikainen_03.jpg","blog_id":115},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/115\/2019\/05\/hanna_ranssi_matikainen_03.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3462027"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/users\/28"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/comments?post=3462027"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3462027\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media\/3579884"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media?parent=3462027"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/categories?post=3462027"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/tags?post=3462027"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}