{"id":3342289,"date":"2018-12-17T23:58:55","date_gmt":"2018-12-17T21:58:55","guid":{"rendered":"http:\/\/3342289"},"modified":"2018-12-17T23:58:55","modified_gmt":"2018-12-17T21:58:55","slug":"elan-onnellisia-paivia-saako-erosta-iloita","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/elan-onnellisia-paivia-saako-erosta-iloita\/","title":{"rendered":"El\u00e4n onnellisia p\u00e4ivi\u00e4 \u2013 Saako erosta iloita?"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/115\/2018\/12\/img_3473.jpg\" alt=\"img_3473.jpg\"><\/p>\n<p>Lumi on satanut maahan ja kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toisenlaiselta. Musta, pime\u00e4 ja ankea ilta onkin t\u00e4ynn\u00e4 valoa. Lumileikit ja punaiset posket. Lasten ilo tarttuu. Iltapalap\u00f6yd\u00e4ss\u00e4 tarkka selostus lumirakennelmista. Hampaiden pesun j\u00e4lkeen viel\u00e4 yksi korttipeli. Minun kotini t\u00e4ynn\u00e4 l\u00e4sn\u00e4oloa ja naurua. Saan taas kiinni siit\u00e4, millaista el\u00e4m\u00e4\u00e4 haluan el\u00e4\u00e4. Iltahalit ja keitti\u00f6n siivous. Turvasta k\u00e4sin voin ottaa nyt-hetken vastaan sellaisena, kuin se tulee. Ei tarvitse paeta someen tai siivoukseen, valitukseen tai vihaan. \u00a0<\/p>\n<p>Muutto oli minulle lopulta helpotus. Oli kuin olisin antanut pois valtavan sis\u00e4isen taakan. Ensimm\u00e4iset askeleet olivat hitaat ja raskaat. Voimia kului aivan valtavasti k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n asioihin. Askel askeleelta, asia kerrallaan ne j\u00e4rjestyiv\u00e4t. Asunto, vuokrasopimus ja muuttoilmoitus muuttivat p\u00e4\u00e4t\u00f6ksen todeksi. Sitten oli hankittava s\u00e4ngyt, patjat ja ruokap\u00f6yt\u00e4. Pelotti miten selvi\u00e4isin. Riitt\u00e4isik\u00f6 rahat? Ent\u00e4 voimat? Pystynk\u00f6 nukkumaan yksin?<\/p>\n<h2>Mutta pian helpotti.<\/h2>\n<p>Oma koti muodostui turvapaikaksi, minun alueekseni. Ensimm\u00e4isin\u00e4 kuukausina olin niin onnellinen omasta kodista. Olin muuttanut aikoinaan h\u00e4nen taloon, h\u00e4nen reviirilleen. Ja vaikka aina puhuimme meid\u00e4n talosta, meid\u00e4n kodista, niin oli sanomattakin selv\u00e4\u00e4, kenen talo se oli. Vihdoinkin minulla oli tilaa ottaa oma paikkani, kasvaa omaan kokooni. Teki mieli j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 juhlat, mutta se tuntui kielletylt\u00e4. Saako erosta iloita?<\/p>\n<p>Toinen iso askel oli asiasta kertominen avoimesti. Sekin oli yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikeaa. En tied\u00e4 viel\u00e4k\u00e4\u00e4n mit\u00e4 loppujen lopuksi pelk\u00e4sin. Minulla oli aluksi iso tarve olla piilossa, sivussa. Halusin rauhassa totutella uuteen tilanteeseen. Se tuntui huijaukselta, mutta sallin sen itselleni. Tajusin, etteiv\u00e4t voimani nyt riit\u00e4 muuhun. Lopulta oli kuitenkin kerrottava. Tultava n\u00e4kyv\u00e4ksi. Se olikin helppoa. Vain vallitsevan olotilan toteamista.<\/p>\n<p>Kulissien kaataminen teki\u00a0hyv\u00e4\u00e4. Kun ei tarvinnut\u00a0pit\u00e4\u00e4 kiinni jostain, mit\u00e4 ei ollut, vapautui energiaa oikeisiin asioihin. Eron tunnustaminen ja konkretisoiminen pakotti kohtaamaan sen, miten asiat olivat. Suru sai nimen ja muodon. Musta, nimet\u00f6n, kaiken ilon ja voiman nielev\u00e4\u00a0aukko katosi.\u00a0Sis\u00e4iset tukokset aukenivat, kun oikeille, aidoille\u00a0tunteille tuli tilaa. El\u00e4m\u00e4 alkoi virrata. Kaikkien meid\u00e4n oli helpompi hengitt\u00e4\u00e4. \u00a0 \u00a0<\/p>\n<p>Ja nyt n\u00e4m\u00e4 kauniit p\u00e4iv\u00e4t t\u00e4ynn\u00e4 touhua ja joulun odotusta. Joulukalenterit pitkin poikin liian pieness\u00e4 asunnossa. Imuri keskell\u00e4 lattiaa. Teen sen mink\u00e4 pystyn ja ehdin. Huomaan jaksavani\u00a0paremmin kuin vuosiin. Oma el\u00e4m\u00e4ni on vihdoin\u00a0hallussani.\u00a0Joulu on valmis ja me otetaan se\u00a0vastaan sellaisina, kuin olemme. Se riitt\u00e4\u00e4. Min\u00e4 riit\u00e4n.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4 tuntuu kovin toisenlaiselta, kuin vuosi sitten. Helpommalta. Vapaammalta. Onnellisemmalta. \u00a0<\/p>\n<h3>Toivovaisin terkuin, Annele<\/h3>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Lumi on satanut maahan ja kaikki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 toisenlaiselta. Musta, pime\u00e4 ja ankea&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":170,"featured_media":3465563,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[1171,263,74,47],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":10,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/115\/2018\/12\/img_3473.jpg","blog_id":115},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/115\/2018\/12\/img_3473.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3342289"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/users\/170"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/comments?post=3342289"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3342289\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media\/3465563"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media?parent=3342289"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/categories?post=3342289"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/tags?post=3342289"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}