{"id":3161609,"date":"2018-05-02T11:10:26","date_gmt":"2018-05-02T08:10:26","guid":{"rendered":"http:\/\/3161609"},"modified":"2018-05-02T11:10:26","modified_gmt":"2018-05-02T08:10:26","slug":"nakymattomasta-nakyvaksi","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/nakymattomasta-nakyvaksi\/","title":{"rendered":"N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4ksi"},"content":{"rendered":"

\"www.vauva.fi\"\"nakymaton.jpg\"<\/p>\n

Viime viikolla Yle uutisoi siit\u00e4, kuinka nuoret kokeat itsens\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miksi<\/a>. Yl\u00e4koulussa n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4 kokee jopa joka viides: Kukaan ei ole koulussa oikeasti kiinnostunut. Toistettuna kokemuksena ja tulkintana nuoren mieli voi pysyv\u00e4sti alkaa uskoa, ettei ket\u00e4\u00e4n kiinnosta. T\u00e4m\u00e4 puolestaan vaikuttaa siihen, uskaltaako solmia pysyvi\u00e4 ihmissuhteita ja hakeutua opiskelemaan ja t\u00f6ihin.\u00a0 Jos kokemukseni on, etten ole syv\u00e4llisell\u00e4 tasolla kenellek\u00e4\u00e4n t\u00e4rke\u00e4, mit\u00e4 v\u00e4lii on mill\u00e4\u00e4n? Yhteiskunnallinen ongelma t\u00e4m\u00e4 on silloin, jos yleinen v\u00e4linpit\u00e4m\u00e4tt\u00f6myys on vallitseva tila.\u00a0<\/p>\n

\n

Kuulostaako tutulta? Muistatko joskus kokeneesi vastaavaa? Min\u00e4 muistan, lukuisia kertoja. Meid\u00e4n maassa on sosiaalisesti sallittua ty\u00f6nt\u00e4\u00e4 toinen osaksi tapettia ja j\u00e4tt\u00e4\u00e4 sinne. Jostain syyst\u00e4 on sosiaalisesti hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4\u00e4 antaa jonkun pit\u00e4\u00e4 pitki\u00e4 monologeja h\u00e4nt\u00e4 itse\u00e4\u00e4n kiinnostavasta aiheesta x. Silloin kuulijan teht\u00e4v\u00e4 on olla pelkk\u00e4 statisti. Paikan p\u00e4\u00e4lle voisi yht\u00e4 hyvin raahata patsaan tai huonekasvin monologin pit\u00e4j\u00e4\u00e4 “kuuntelemaan”.\u00a0<\/p>\n<\/blockquote>\n

Esitelm\u00e4n pit\u00e4j\u00e4 voi vaikuttaa hyvinkin itsevarmalta, mutta n\u00e4ill\u00e4 ev\u00e4ill\u00e4 h\u00e4n j\u00e4\u00e4 ihmissuhteissaan oman naamionsa vangiksi. Ehk\u00e4 h\u00e4n on oppinut luulemaan, ett\u00e4 ihmisten edess\u00e4 kuuluu pit\u00e4\u00e4 esitelmi\u00e4. Jos ei ole kokemusta siit\u00e4, ett\u00e4 on tullut hyv\u00e4ksytyksi ihan vain omana itsen\u00e4\u00e4n, niin vaikeaahan se on olla sitten. Omana itsen\u00e4 oleminen onkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n vaikea taito. Parisuhteessa kyky olla oma itsens\u00e4 korostuu. Oman ihmisen l\u00f6yt\u00e4misen tunnistaakin siit\u00e4, ett\u00e4 toisen kanssa on helppo olla. Ja ristiriidat taas n\u00e4kyv\u00e4t olemisen vaikeutena.\u00a0<\/p>\n

Tunnetaidoista puhutaan k\u00e4sitteen\u00e4 nykyisin paljon. Mit\u00e4 ihmett\u00e4 ne ovat? Mist\u00e4 tied\u00e4n, ett\u00e4 olen tunnetaidoissani edes jollakin asteella? Opimme tunnistamaan ja s\u00e4\u00e4telem\u00e4\u00e4n tunnetaitojamme varhaisissa ihmissuhteissamme. Vanhemmat ovat tunnevalmentajiamme. Suomeksi se tarkoittaa sit\u00e4, ett\u00e4 vanhemman pit\u00e4isi itse osata nimet\u00e4 mist\u00e4 h\u00e4n tulee iloiseksi, mik\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 harmittaa ja mist\u00e4 h\u00e4n on vaikkapa tullut v\u00e4syneeksi. Kun vanhempi osaa kohdella itse\u00e4\u00e4n my\u00f6t\u00e4tuntoisesti,, tarttuu mallii my\u00f6s lapseen:\u00a0 Ja kun vanhemmalla on paha mieli, olisi hyv\u00e4, ett\u00e4 h\u00e4nkin turvautuisi toiseen ihmiseen\u00a0 halaamalla tai puhumalla. Niin, ett\u00e4 lapsikin sen n\u00e4kee. Tunnetaidoissaan kehittynyt vanhempi ei j\u00e4t\u00e4 lasta (tai aikuista) vaikean tunteen kanssa yksin ja komenna olemaan hiljaa tai pelk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4. Miten suuria haavoja monille onkaan j\u00e4\u00e4nyt k\u00e4sitt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4st\u00e4 uskomuksesta, ett\u00e4 vahva ihminen ei itke. Varsinkaan poika tai mies.\u00a0 Toistettuna yksinj\u00e4tt\u00e4misen kokemus saa uskomaan, ettei ket\u00e4\u00e4n kiinnosta ja voin samantien j\u00e4\u00e4d\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myysviittani alle. \u00a0\u00a0<\/p>\n

\n

Toistot ovatkin t\u00e4rkeit\u00e4\u00a0 ihmissuhteessa: Kun saan toistuvasti kokemuksen, ett\u00e4 minua ei j\u00e4tet\u00e4 lapsena tai aikuisena yksin vaikeuksieni kanssa, opin olemaan hylk\u00e4\u00e4m\u00e4tt\u00e4 itse\u00e4ni. Ja silloin n\u00e4en my\u00f6s paremmin toisen h\u00e4nen omana itsen\u00e4\u00e4n ja tarjoan tietysti apua jos toinen sit\u00e4 tarvitsee.<\/p>\n<\/blockquote>\n

Mutta eih\u00e4n kukaan ole sepp\u00e4 syntyess\u00e4\u00e4n. Harva meist\u00e4 on synnynn\u00e4inen ihmissuhdeguru ja el\u00e4m\u00e4 tarjoaa onneksi yh\u00e4 uudestaan mahdollisuuksia opetella ihmisen\u00e4 olemista. Parisuhde onkin oiva paikka harjoitella toisen huomioonottamista loputtomasti, tuhansin eri kielin. Mit\u00e4 enemm\u00e4n toista huomioi, sit\u00e4 enemm\u00e4n h\u00e4n tulee esille. N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myysviitan takaa hivuttautuva ihminen on kovin kiinnostava. Ja kaunis. Terapiaty\u00f6 on n\u00e4k\u00f6alapaikka saada olla todistamassa n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myysviittojen alle h\u00e4vinneiden puolisoiden n\u00e4kyv\u00e4ksi tulemista. “M\u00e4 en tiennyt, ett\u00e4 s\u00e4 ajattelet noin”. “Miksi s\u00e4 et ole kertonut mulle?”<\/p>\n

\n

Ei voi puhua, jos luulee, ettei osaa puhua tai toista ei kiinnosta. Tai toinen suuttuu. Sit\u00e4 paitsi:\u00a0 N\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myysviitan imu on suuri. Vain turvassa ei en\u00e4\u00e4 kaipaa viittoja ja naamioita.\u00a0<\/p>\n<\/blockquote>\n

N\u00e4in tapahtuu usein rakastuneena. Toisen ihaileva katse auttaa avautumaan ja luopumaan suojanaamioista. Hyv\u00e4n katseen kohteena itsest\u00e4kin kuoriutuu uusia ihastuttavia puolia esiin. Pahan kasteen alla k\u00e4y p\u00e4invastoin.\u00a0 Rakastunutta katsetta voi my\u00f6s yll\u00e4pit\u00e4\u00e4 – sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 yll\u00e4pit\u00e4\u00e4. Kun toinen lakkaa olemasta kiinnostava, h\u00e4n on voinut jo kadota omaan n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4\u00e4n maailmaansa.\u00a0<\/p>\n

Kaikille pariskunnille minun tekisi mieli sanoa: \u00c4lk\u00e4\u00e4 kadottako uteliaisuuttanne toisianne kohtaan! Aina voi vaikka kysy\u00e4, miten sun p\u00e4iv\u00e4 meni?<\/p>\n

Rakkain terveisin,<\/p>\n

Minna Tuominen<\/p>\n

\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Viime viikolla Yle uutisoi siit\u00e4, kuinka nuoret kokeat itsens\u00e4 n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6miksi. Yl\u00e4koulussa n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6myytt\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":172,"featured_media":3263661,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[214,1149,1148],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/115\/2018\/04\/nakymaton.jpg","blog_id":115},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/115\/2018\/04\/nakymaton.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3161609"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/users\/172"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/comments?post=3161609"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3161609\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media\/3263661"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media?parent=3161609"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/categories?post=3161609"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/tags?post=3161609"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}