![\"jenn-evelyn-ann-112980.jpg\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/115\/2017\/11\/jenn-evelyn-ann-112980.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Jokaisessa perheess\u00e4 joudutaan aika ajoin <\/i>p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miss\u00e4 vaiheessa milloinkin ollaan menossa. Lasten kasvaminen ja nopea kehittyminen haastavat vanhempia koko ajan ik\u00e4\u00e4n kuin luomaan uutta suhdetta lapseen. Lapsen tarpeet muuttuvat, ja vanhemman on s\u00e4\u00e4dett\u00e4v\u00e4 omaa toimintaansa sen mukaan. Viel\u00e4 tuntuvampaa on muutos uusperheess\u00e4. Kun kaksi aikuista luo parisuhteen, he tuovat usein mukanaan paitsi omat sis\u00e4iset perhemallinsa my\u00f6s omat lapsensa. T\u00e4st\u00e4 alkaa uusperheen muotoutuminen, joka vaatii kaikilta osapuolilta halua neuvotella ja rakentaa suhteita uusiin perheenj\u00e4seniin. Uusperheiden yhdistys<\/a> on hahmottanut erilaisia kehitysvaiheita, joita perhe k\u00e4y l\u00e4vitse. Kaikkiaan uusperheen yhteisen identiteetin muodostumiseen arvioidaan kuluvan 4 – 15 vuotta, kunnes kaikki kehitysvaiheet on k\u00e4yty l\u00e4vitse ja \u201dmeid\u00e4n lauma\u201d -tunne on kaikkien jakama kehityksen p\u00e4\u00e4tepiste. Uusperheen muodostumisen kehityskaari k\u00e4y alun haavekuvista keskivaiheen \u201dr\u00e4hin\u00e4vaiheen\u201d kautta my\u00f6h\u00e4isvaiheen tuottamaan helpotukseen, jossa uusperheen identiteetti on vahvistunut. Alkua leimaa vanhempien ihanteellisuus, jossa he pyrkiv\u00e4t yhdenmukaistamaan perhett\u00e4 ja luomaan joukkuehenke\u00e4. T\u00e4m\u00e4 johtaa kuitenkin keskivaiheen konfliktiin, jossa uskalletaan tunnistaa ja ilmaista pinnan alla olevia vaikeita tunteita. T\u00e4ss\u00e4 vaiheessa luottamus on kasvanut perheess\u00e4 jo niin suureksi, ett\u00e4 perheess\u00e4 riidell\u00e4\u00e4n usein. Yksi perheenj\u00e4sen toisensa j\u00e4lkeen tuntee itsens\u00e4 ulkopuoliseksi perheest\u00e4. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n parisuhdety\u00f6ss\u00e4 huomaa, ett\u00e4 vanhempien kesken riitoja aiheuttavat erityisesti suhteet entisiin puolisoihin, joihin ollaan edelleen yhteyksiss\u00e4 usein k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n pakottavista syist\u00e4. N\u00e4ist\u00e4 kontakteista syntyy parisuhteeseen ep\u00e4varmuutta ja mustasukkaisuutta, jotka nakertavat suhdetta. My\u00f6sk\u00e4\u00e4n parisuhteen vaatimaa vanhempien yhteist\u00e4 aikaa on vaikea l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Keskivaiheen kriisist\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n eteenp\u00e4in, kun jatketaan sitke\u00e4\u00e4 neuvottelua ja luodaan uusperheen omia s\u00e4\u00e4nt\u00f6j\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in kysyt\u00e4\u00e4n erityisesti vanhemmilta kyky\u00e4 satsata parisuhteeseen muun muassa j\u00e4rjest\u00e4m\u00e4ll\u00e4 aikuisten yhteist\u00e4 aikaa. Vuorovaikutustaidot ovat my\u00f6s koetuksella, sill\u00e4 uusien ratkaisujen l\u00f6ytymiseen tarvitaan kyky\u00e4 kuunnella toista ja hyv\u00e4ksy\u00e4 h\u00e4nen n\u00e4k\u00f6kantansa, jotta p\u00e4\u00e4st\u00e4isiin kompromisseihin. Rankan vaiheen j\u00e4lkeen koittaa aika, jossa s\u00e4\u00e4nn\u00f6t on neuvoteltu selkeiksi. Aikuiset toimivat hyvin yhdess\u00e4, ja lapsilla on toimivat yhteydet perheen molempiin aikuisiin. Koko uusperheen muodostumisen prosessi on haastava, sill\u00e4 perheenj\u00e4senet saattavat k\u00e4yd\u00e4 prosessia l\u00e4pi eri tahdissa. Muun muassa is\u00e4- ja \u00e4itipuolet kokevat ulkopuolisuutta, kun he kohtaavat kumppaninsa ja t\u00e4m\u00e4n lasten <\/b>biologiset siteet. Vaikka haasteita uusperheen muodostumisessa on, ne on mahdollista voittaa samoin ev\u00e4in kuin miten toimivaa parisuhdetta huolletaan<\/a>: vietet\u00e4\u00e4n aikaa yhdess\u00e4, opetellaan puhumaan toiselle kunnioittavasti, kuunnellaan toisia, luodaan perheen omat s\u00e4\u00e4nn\u00f6t ja lopetetaan perheen ulkopuolelta tulevien odotusten t\u00e4ytt\u00e4minen.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Jokaisessa perheess\u00e4 joudutaan aika ajoin p\u00e4ivitt\u00e4m\u00e4\u00e4n sit\u00e4, miss\u00e4 vaiheessa milloinkin ollaan menossa.…<\/p>\n","protected":false},"author":175,"featured_media":3149927,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[86,14,8,5,28,409,18,1008,6,147],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/115\/2017\/11\/jenn-evelyn-ann-112980.jpg","blog_id":115},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/115\/2017\/11\/jenn-evelyn-ann-112980.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070736"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/users\/175"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/comments?post=3070736"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070736\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media\/3149927"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media?parent=3070736"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/categories?post=3070736"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/tags?post=3070736"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}