{"id":3070612,"date":"2017-06-05T23:41:25","date_gmt":"2017-06-05T20:41:25","guid":{"rendered":"http:\/\/3070612"},"modified":"2017-06-05T23:41:25","modified_gmt":"2017-06-05T20:41:25","slug":"toinen-voi-auttaa-muistamaan-sen-kuka-oikeasti-on","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/toinen-voi-auttaa-muistamaan-sen-kuka-oikeasti-on\/","title":{"rendered":"Toinen voi auttaa muistamaan sen, kuka oikeasti on"},"content":{"rendered":"<p>En itse ole saanut tilaisuutta el\u00e4\u00e4 pitk\u00e4ss\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nkest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 parisuhteessa. Siksi en pysty kirjoittamaankaan sellaisesta vaan tyydyn kuulemaan ainoastaan tarinoita ja j\u00e4t\u00e4n pitkist\u00e4 parisuhteista\u00a0kirjoittamisenkin muille. Joudunkin aina kirjoittamaan rakkaudessa haavoittuneen, mutta edelleen rakkauteen uskovan n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n<p>Jokainen rakkaustarinani on ollut opettavainen matka \u2013 aina jostain asiasta, sen olen n\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen oivaltanut. Viime aikoina olen tajunnut, miten jokainen ihminen, eniten kuitenkin se kaikkein rakkain ja l\u00e4heisin, nostaa meiss\u00e4 pintaan tiettyj\u00e4 puolia. T\u00e4m\u00e4 taitaa olla tuttu juttu kaikille, mutta minulle uusinta uutta on havainto siit\u00e4, miten toinen ihminen saattaa tehd\u00e4 muutakin.<\/p>\n<p>Min\u00e4 olen ihmisen hyvinvointia paljon pohtineena ja havainnoineena tullut sellaiseen johtop\u00e4\u00e4t\u00f6kseen, ett\u00e4 ihminen voi hyvin silloin, kun el\u00e4\u00e4 omasta ytimest\u00e4\u00e4n k\u00e4sin; omista tarpeistaan, arvoistaan ja nimenomaan omasta perusolemuksestaan k\u00e4sin.<\/p>\n<p>El\u00e4m\u00e4 on kuljettanut meist\u00e4 montaa pois omasta todellisesta olemuksestamme. Toisten toiveet, odotukset, yhteiskunnan asettamat normit ja s\u00e4\u00e4nn\u00f6t, traumaattiset tapahtumat, hyvin monet asiat voivat tehd\u00e4 sen, ett\u00e4 menet\u00e4mme kosketuksen itseemme. Kun emme ole itsemme l\u00e4hell\u00e4, emme tied\u00e4, mit\u00e4 haluamme, keit\u00e4 ihan oikeasti olemme ja mit\u00e4 todella tarvitsemme.<\/p>\n<p>Parisuhde saattaa tehd\u00e4 ihmiselle tosi huonoa. Osa l\u00e4heisist\u00e4 ihmissuhteista on niin raadollisia ja monella tavalla haitallisia, ett\u00e4 yhteys omaan itseen h\u00e4m\u00e4rtyy ihan t\u00e4ysin. Aina ei edes tarvita suoranaista henkist\u00e4 tai fyysist\u00e4 v\u00e4kivaltaa vaan hienovaraista ja kiltteyden naamioon k\u00e4tketty\u00e4 pitk\u00e4\u00e4n jatkunutta alistamista tai jatkuvaa arjen tasolla tapahtuvaa hylk\u00e4\u00e4mist\u00e4. T\u00e4llainen alistaminen ja hylk\u00e4\u00e4minen nakertavat ihmisen itsetuntoa melkein huomaamattomasti.<\/p>\n<p>Parisuhde voi olla p\u00e4invastainenkin. Se voi olla haavoitetulle ihmiselle parantava kokemus. Itse en pid\u00e4 sanasta laastari, koska se ei paranna m\u00e4rkiv\u00e4\u00e4 haavaa. Parantava balsami, todellinen kumppanuus, voi tukea molempien osapuolten hyvinvointia.<\/p>\n<p>Uusi havainto itselleni on nimenomaan se, ett\u00e4 parisuhde voi tarjota mahdollisuuden muistaa se, mit\u00e4 itse todella on. Kokemus voi olla kuin kellarista p\u00f6lyn peitosta nostetulla viinipullolla. Miten matkan varrella voikin niin helposti unohtaa osaavansa puhua, kun toinen ei osannut eik\u00e4 halunnut puhua? Miksi joskus parisuhteessa suostuu muuttumaan n\u00e4kym\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi vain siksi, ett\u00e4 saisi edes v\u00e4h\u00e4n rakkautta?<\/p>\n<p>Kun tapaa ihmisen, joka on kuin vastinkappale, voi alkaa tavoittaa jotain siit\u00e4, mit\u00e4 joskus oli. Toisen kanssa voi muistaa, mist\u00e4 joskus haaveili, mutta lakkasi haaveilemasta. Tai millaisesta kosketuksesta piti, mutta ei saanut kaipaamaansa ja miten tyytyi v\u00e4hemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>Miten hyv\u00e4lt\u00e4 voikaan tuntua, kun toinen n\u00e4kee perhosen potentiaalisi ja saa taas opetella lent\u00e4m\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<p>\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>En itse ole saanut tilaisuutta el\u00e4\u00e4 pitk\u00e4ss\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nkest\u00e4v\u00e4ss\u00e4 parisuhteessa. Siksi en&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":169,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[881,573,882,883,5,18],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":115},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070612"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/users\/169"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/comments?post=3070612"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070612\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media?parent=3070612"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/categories?post=3070612"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/tags?post=3070612"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}