P\u00e4\u00e4si\u00e4inen on kristinuskon suurin juhla, mutta joulun vietto menee Suomessa edelle. Niin paljon edelle, ett\u00e4 se saa jopa stressik\u00e4yr\u00e4t nousuun. Lahjat, rahat ja seura ahdistaa. Lahjoja on liikaa tai liian v\u00e4h\u00e4n. Sukua on liikaa tai seuraa ei ole.<\/p>\n
Onneksi meill\u00e4 on p\u00e4\u00e4si\u00e4inen. Ainut ongelma on se, ett\u00e4 luterilaisia moititaan juhlimattomuudesta. Ajattelen kuitenkin niin, ett\u00e4 ehk\u00e4 me olemme p\u00e4\u00e4si\u00e4isess\u00e4mme joulustressi\u00e4 pakosalla. Juhlap\u00f6yt\u00e4 olisi ajatus kattaa vasta paaston p\u00e4\u00e4tteeksi kellon k\u00e4\u00e4nnytty\u00e4 sunnuntain puolelle, mutta eih\u00e4n puolilta\u00f6in juhlinta ole edes k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikille mahdollista. Kukaan ei kytt\u00e4\u00e4 keskiy\u00f6ll\u00e4 ikkunoista onnea tihkuvia perheit\u00e4, joten kenenk\u00e4\u00e4n ei tarvitse suorittaa. On ihan sallittua nukkua.<\/p>\n
L\u00e4hesk\u00e4\u00e4n yht\u00e4 monen mielt\u00e4 ei pahoiteta sen vuoksi, ett\u00e4 t\u00e4rkein juhlap\u00e4iv\u00e4 vietet\u00e4\u00e4n muualla, joten p\u00f6yd\u00e4n voi kattaa monenakin p\u00e4\u00e4si\u00e4ispyh\u00e4n\u00e4.\u00a0P\u00e4\u00e4si\u00e4inen on juhlista suurin juhlatapojen armollisuudessa.<\/p>\n
Meid\u00e4n perhe sairasti p\u00e4\u00e4si\u00e4isen ketjussa. Hiljaisen viikon potilas oli pienin. Minun perjantaini oli pitk\u00e4 ja puolisoni lauantai hiljainen. Parvekkeelle sytytimme joka ilta myrskylyhdyn.<\/p>\n
Kirkonmenot, yst\u00e4v\u00e4t ja sukulaiset vaihtuivat kotoiluun, mutta p\u00e4\u00e4si\u00e4inen el\u00e4\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin hetkess\u00e4 vahvasti. Opetuslapsetkin nukkuivat, kun Jeesus vietti el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 rankinta y\u00f6t\u00e4\u00e4n yksin.<\/p>\n
P\u00e4\u00e4si\u00e4inen saa tulla ja avautua juuri sellaisena kuin sen kukin tarvitsee.<\/p>\n