Sunnuntaiaamu. Maito on loppu. Ilma on harmaa, sumuinen ja sataa. Kauppaan on ment\u00e4v\u00e4. P\u00e4\u00e4t\u00e4n hyp\u00e4t\u00e4 autoon, vaikka matka ei ole pitk\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4t\u00e4 tammikuun talvea, huokaan. Mennyt viikko oli raskas kaikin puolin. Fiilikset eiv\u00e4t ole kovin korkealla vapaap\u00e4iv\u00e4st\u00e4 huolimatta.<\/p>\n
Laitan radion p\u00e4\u00e4lle, jos se vaikka nostaisi tunnelmaa. Radiossa soi Stevie Wonderin \u201d I just called to say I love you\u201d. <\/em>Syd\u00e4mess\u00e4 l\u00e4ik\u00e4ht\u00e4\u00e4! Ajatukset juoksevat vuosia taaksep\u00e4in.<\/p>\n Silloin me viel\u00e4 seurusteltiin. Mieheni, silloin siis viel\u00e4 poikayst\u00e4v\u00e4ni, oli l\u00e4htenyt reissuun, poikaporukassa, It\u00e4vallan Alpeille. Muutama p\u00e4iv\u00e4 oli kulunut kun poikayst\u00e4v\u00e4ni soitti minulle, jonkun illanistujaisen p\u00e4\u00e4tteeksi. Suomessa min\u00e4 vastaan puhelimeen ja kuulen luurin toisesta p\u00e4\u00e4st\u00e4 laulua\u2026\u201d I just called to say I love you..\u201d \u00a0En osannut ihan heitt\u00e4yty\u00e4 tunnelmaan vaan vastasin jotenkin t\u00e4h\u00e4n tapaan, ett\u00e4 \u201d \u2026tied\u00e4tk\u00f6 mit\u00e4 kello on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 Suomessa? \u2026m\u00e4 en tied\u00e4 mut mulla on sua ik\u00e4v\u00e4, vastasi poikayst\u00e4v\u00e4ni\u201d No, kello oli jotakin kahden kolmen maissa aamuy\u00f6ll\u00e4 ja min\u00e4 olen sit\u00e4 sorttia ihmisi\u00e4, jotka eiv\u00e4t osaa en\u00e4\u00e4 nukkua kerran her\u00e4tty\u00e4\u00e4n. Siit\u00e4 huolimatta, nyt v\u00e4h\u00e4n harmittaa, ett\u00e4 en osannut ottaa tilannetta vastaan asiaan kuuluvalla vakavuudella. Mutta jotakin hyvin syv\u00e4\u00e4 ja ihanaa tuosta puhelusta on meid\u00e4n el\u00e4m\u00e4\u00e4mme j\u00e4\u00e4nyt.<\/p>\n Tuosta puhelinsoitosta on nyt kulunut reilusti yli 30 vuotta. Biisi\u00e4 kuunnellessa mieleni t\u00e4yttyy monen moisista muistoista. Yhteiset reissut, muutot paikkakunnalta toiselle, lasten syntym\u00e4t, vaipparumba, ensimm\u00e4iset hymyt, harrastusruletit, kauppakatastrofit, huudot, riidat, halaukset, pusut, lasten poismuutot, tyhj\u00e4 syli, tarpeettomuus, “uuden el\u00e4m\u00e4n” haltuunotto tai ainakin sen yritys\u00a0jne., listaa voisi jatkaa loputtomasti. Tunteiden vuoristorata on ollut niin kirjava, ett\u00e4\u00a0v\u00e4reiksi muutettuna se olisi mahtava taideteos. Yhteiseen matkaan on mahtunut paljon el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n Ihmeellist\u00e4 miten yksi biisi voikin niin l\u00e4mmitt\u00e4\u00e4 ja her\u00e4tt\u00e4\u00e4 muistojen ketjun. Meill\u00e4 se nyt sattuu olemaan yksi biisi, jollakin toisilla se on jotakin muuta. Mutta on ihanaa jos tavallisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy joku kiva, pieni asia, josta sitten vuosien varrella kasvaakin jotakin merkityksellist\u00e4. Tylsill\u00e4 hetkill\u00e4 sill\u00e4 voi olla arvaamattoman suuri merkitys.<\/p>\n Tuosta Stevie Wonderin kappaleesta tuli meid\u00e4n kappaleemme. Nyt, jos se soi miss\u00e4 tahansa, me laulamme sit\u00e4 yhdess\u00e4. Ajan autoa ja laulan t\u00e4ysill\u00e4\u00a0radion s\u00e4velen mukana:<\/p>\n I just called to say I love you<\/p>\n I just called to say how much I care<\/p>\n I just called to say I love you<\/p>\n And I mean it from the bottom of my heart\u2026<\/p>\n Kyyneleet valuvat pitkin poskia, ne ovat kiitollisuuden kyyneli\u00e4. Ja t\u00e4n\u00e4\u00e4n osaan antaa sille jo asiaan kuuluvan arvostuksen. Minusta on ihanaa, ett\u00e4 meill\u00e4 on oma nimikkobiisimme <3.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Sunnuntaiaamu. Maito on loppu. Ilma on harmaa, sumuinen ja sataa. Kauppaan on…<\/p>\n","protected":false},"author":28,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[676,280,677,678,18],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":115},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070506"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/users\/28"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/comments?post=3070506"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070506\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media?parent=3070506"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/categories?post=3070506"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/tags?post=3070506"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}