Rakkaussuhteessa kaksi erillist\u00e4 ihmist\u00e4 el\u00e4\u00e4 toinen toiseensa kudottuina ja samaan aikaan erillisin\u00e4 ihmisin\u00e4. Se on ristiriita, josta hyv\u00e4ss\u00e4 tapauksessa el\u00e4m\u00e4\u00e4n syntyy luova tila: tunnen, ett\u00e4 me olemme t\u00e4m\u00e4 pari ja samalla kysyn, kuka min\u00e4 perimmilt\u00e4ni olen. Oman itsen tutkiminen, l\u00f6yteleminen, muutos ja sis\u00e4inen kasvaminen saa tapahtua rakkauden ja parisuhteen synnytt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 turvallisessa puitteessa.<\/p>\n
Yksinkertaisemmin sanottuna, toisen syliss\u00e4 min\u00e4 voin olla vapaa. Hyv\u00e4 rakkaus tekee vapaaksi. Se sitoo suloisin tuhansin pauloin ja vet\u00e4\u00e4 puoleensa kuin magneetti kompassineulaa. Se tekee minusta rakastajan ja rakastetun ja juuri siksi, vastoin arkij\u00e4rke\u00e4, antaa lahjaksi my\u00f6s t\u00e4m\u00e4n kysymyksen: kuka oikeastaan olen, kun olen n\u00e4in rakastettu ja n\u00e4in rakastava?<\/p>\n
On aika suurenmoista, jos saa aikuisena tuntea, ett\u00e4 vaikka min\u00e4 olen min\u00e4, olen juuri oikeanlainen. Ja per\u00e4ti niin, ett\u00e4 nimenomaan siksi, ett\u00e4 min\u00e4 olen min\u00e4, olen oikeanlainen.<\/p>\n
Sellaista on tarjolla hyv\u00e4ss\u00e4 rakkaudessa.<\/p>\n
T\u00e4llaisissa asioissa on kyse psykologisista ilmi\u00f6ist\u00e4 ja persoonaan, identiteettiin ja vuorovaikutukseen liittyvist\u00e4 kokemuksista ja prosesseista \u2013 asioista, jotka tuntuvat varpaista hiuksiin saakka, mutta jotka j\u00e4\u00e4v\u00e4t monesti kovin abstrakteiksi.<\/p>\n
Onneksi on liukuportaat. Niiss\u00e4 minun on tosi helppoa p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni t\u00e4h\u00e4n rakkauden, kelpaamisen ja sis\u00e4isen katselemisen kokonaisuuteen.<\/p>\n
Me olemme varsin erimittaisia. Olen pitk\u00e4 ja rakastettuni ei. T\u00e4m\u00e4 asiaintila synnytt\u00e4\u00e4 seuraavanlaisen efektin: k\u00e4velemme k\u00e4si k\u00e4dess\u00e4 kaupungilla paikkaan, jossa on liukuportaat. Liukuporrasetikettih\u00e4n edellytt\u00e4\u00e4 seisomista oikeassa reunassa, joten asetumme per\u00e4kk\u00e4in. Aina kuitenkin niin, ett\u00e4 jos portaiden suunta on yl\u00f6sp\u00e4in, asetun portaisiin rakastettuni j\u00e4lkeen, ja jos portaat viev\u00e4t alasp\u00e4in, astun niihin ensin itse: liikkuessaan portaat nostavat tai laskevat edess\u00e4 seisovaa suhteessa takana tulevaan henkil\u00f6\u00f6n. Kun me kaksi erimittaista rakastavaista menemme rullaportaisiin, niiden liike asettaa meid\u00e4t hetkeksi samanmittaisiksi. Koska portaat liikkuvat, niiss\u00e4 voi seisoa aloillaan. On tyyni hetki keskell\u00e4 liikett\u00e4. Kun k\u00e4\u00e4nnymme kohti toisiamme, syleilemme samalla silmien korkeudella.<\/p>\n
Minulle, joka olen pidempi, se merkitsee, ett\u00e4 saan sen hetken ajaksi halutessani painaa p\u00e4\u00e4ni toisen olkaa vasten, kietoa k\u00e4teni h\u00e4nen ymp\u00e4rilleen ja kokea olevani levossa suuren rakastajani syliss\u00e4. Olemme pys\u00e4htyneet siihen halaukseen, ymp\u00e4rill\u00e4 liike jatkuu, mutta liukuportaissa kaikki seisovat ja liikkuvat hitaammin. On kuin aikaan itsess\u00e4\u00e4n olisi tullut tuuleton hetki, hidastuma, notkelma.<\/p>\n
Koen rakastettuni muutenkin ihanan v\u00e4kev\u00e4n\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4nvahvuisena, ja liukuportaiden asetelmassa meid\u00e4n pituuksiemme tasaantuminen saa sen vaikutelman vahvistumaan. Siin\u00e4 me olemme ja min\u00e4 saan olla siin\u00e4.<\/p>\n
Kampin metroasemalla on Suomen pisimm\u00e4t rullaportaat. Niiss\u00e4 on minuutti ja kaksikymment\u00e4seitsem\u00e4n sekuntia aikaa seisoa toisen syliss\u00e4. Menemme kyll\u00e4kin useammin S\u00f6rn\u00e4isten aseman portaista, ne ovat vajaan minuutin mittaiset.<\/p>\n
Sen mittaisia rakkauden liukuporrashetki\u00e4. Niiss\u00e4 on lopulta kohtalaisen paljon aikaa tuntea olevansa syliss\u00e4, keskell\u00e4 vilkasta maailmaa. H\u00e4n, min\u00e4 ja me, rakkauden vetovoima ja avoimesti aistiva kokemus omasta itsest\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Rakkaussuhteessa kaksi erillist\u00e4 ihmist\u00e4 el\u00e4\u00e4 toinen toiseensa kudottuina ja samaan aikaan erillisin\u00e4…<\/p>\n","protected":false},"author":180,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[638,639,640,641,295,18,351],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":115},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070485"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/users\/180"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/comments?post=3070485"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070485\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media?parent=3070485"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/categories?post=3070485"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/tags?post=3070485"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}