Vuoden lopulla huomaa aina olevansa jonkinlaisella ajan vedenjakajalla.<\/p>\n
Toisella puolella on kaikki eletty aika. Rakastajien kesken koettu ja eletty on meid\u00e4n tarinamme. Se on se, mit\u00e4 meill\u00e4 on.Toisella puolella ovat aikeet ja odotukset, mutta muuten ei n\u00e4y mit\u00e4\u00e4n. Tulevaisuus vasta odottaa tekemist\u00e4\u00e4n ja el\u00e4mist\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
T\u00e4ss\u00e4 maailman harjanteen p\u00e4\u00e4ll\u00e4 seisotaan ja katsellaan molempiin suuntiin ja tunnistetaan se, kuinka lyhyt on ajan mitta. Veljeni totesi joulun tunnelmissa venytelless\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 ihmisel\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on keskim\u00e4\u00e4rin nelj\u00e4tuhatta viikkoa \u2013 yht\u00e4\u00e4n p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ei tee mieli haaskata tyhj\u00e4np\u00e4iv\u00e4isyyksiin.<\/p>\n
Kyll\u00e4p\u00e4 se kuulostaa lyhyelt\u00e4 p\u00e4tk\u00e4lt\u00e4! Ja vaikka rakkaudessa ei ole rajoja, koska se on t\u00e4llainen kaikkivoipainen, loputon tila, se sijaitsee keskell\u00e4 rajallista el\u00e4m\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Rakkauden rajattoman ajan ja el\u00e4m\u00e4n rajallisen ajan paradoksin \u00e4\u00e4rell\u00e4 ei kai ole muuta mahdollisuutta kuin asettaa toiveita tulevaisuudelle: heijastaa rakastuneena olemisen todellisuutta tuleviin p\u00e4iviin. Se on pieni rohkea teko. Me rohkenemme odottaa parasta tulevilta p\u00e4ivilt\u00e4.<\/p>\n
Tai oikeastaan, tarkemmin ajateltuna, se on aika suuri rohkea teko. Toivomalla, ett\u00e4 parhaat mahdolliset asiat jatkavat tapahtumistaan, ja onnellisuus viel\u00e4 syvenee, altistamme itsemme el\u00e4m\u00e4lle. Mutta eih\u00e4n onnellisuuteen voi hiipi\u00e4 varauksin ja ep\u00e4illen? Pit\u00e4\u00e4 tehd\u00e4 uskon hyppy. Tai rakkauden loikka.<\/p>\n
Minua ei pelota. Meill\u00e4 on rakkauden siivet. Niinp\u00e4 min\u00e4 sy\u00f6ksen itseni vauhtiin ja heitt\u00e4ydyn rakkauden vuoteen 2017. Ainakin seuraavia asioita tapahtuu tuolla kartoittamattomassa tulevan valkoisessa:<\/p>\n
Meill\u00e4 on paljon aikaa jaettavaksi yhdess\u00e4. Jokaisena p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 on aikaa olla l\u00e4hekk\u00e4in ja kuulostella itse\u00e4 ja toista, ja kaikkina kuukausina on monia p\u00e4ivi\u00e4, jolloin ei ole mit\u00e4\u00e4n muuta kuin aikaa olla l\u00e4hekk\u00e4in ja kuulostella sit\u00e4, keit\u00e4 me olemme ja mit\u00e4 me haluamme nyt tehd\u00e4. Ja sen j\u00e4lkeen teemme, mit\u00e4 meit\u00e4 huvittaa.<\/p>\n
Me kasvamme molemmat ja me kasvamme my\u00f6s yhdess\u00e4.<\/p>\n
Teemme k\u00e4velyretki\u00e4 ja retkeilemme py\u00f6rill\u00e4 ja tanssimme aina kun tanssittaa.<\/p>\n
Me teemme matkoja uusiin paikkoihin, jaamme niiden l\u00f6yt\u00e4misen ilon ja katselemme niit\u00e4 yhdess\u00e4 ihmetellen.<\/p>\n
Joka p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 l\u00f6ytyy jotain kaunista ja h\u00e4mm\u00e4stelt\u00e4v\u00e4\u00e4, jonka haluaa jakaa toisen kanssa.<\/p>\n
Joka p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 n\u00e4emme kuinka kauniita me toisillemme olemme.<\/p>\n
Laitan ruokaa huolellisesti ja me jaamme sen yhdess\u00e4 toisiamme silmiin katsoen. Ja usein kutsumme yst\u00e4v\u00e4t samaan p\u00f6yt\u00e4\u00e4n, joka on meid\u00e4n rakkaudestamme rakennettu.<\/p>\n
Maistamme j\u00e4\u00e4tel\u00f6it\u00e4, joissa on salmiakkia.<\/p>\n
Nukumme sylikk\u00e4in. Her\u00e4\u00e4mme kasvokkain ja suutelemme toisemme aamuun.<\/p>\n
Meill\u00e4 on riitt\u00e4miin aikaa katsella lintuja. Meill\u00e4 on riitt\u00e4miin aikaa kuulostella tuulta.<\/p>\n
Aina illoin kun rakastettuni tulee t\u00f6ist\u00e4, min\u00e4 olen tullut h\u00e4nt\u00e4 vastaan kaupungin poikki. Me kohtaamme portilla ja meit\u00e4 naurattaa. L\u00e4hdemme yhdess\u00e4 eteenp\u00e4in, ja pid\u00e4mme k\u00e4dest\u00e4 kiinni.<\/p>\n
Kulkiessamme me puhumme kaikesta ja puhumalla annamme ja vastaanotamme itsemme uudestaan ja uudestaan.<\/p>\n
Leikki on meid\u00e4n leip\u00e4\u00e4mme.<\/p>\n
Ja paljon muuta, joka on vain meid\u00e4n, eik\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n muun.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Vuoden lopulla huomaa aina olevansa jonkinlaisella ajan vedenjakajalla. Toisella puolella on kaikki…<\/p>\n","protected":false},"author":180,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[8,48,18,95,281,282,610],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":115},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070472"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/users\/180"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/comments?post=3070472"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070472\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media?parent=3070472"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/categories?post=3070472"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/tags?post=3070472"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}