Olen viime aikoina miettinyt vihaa. Ostin joskus vuosia sitten kirjankin, jonka teemana on viha, mutta kirja on j\u00e4\u00e4nyt lukematta. Minusta on aina yht\u00e4 kiehtovaa se, miten ihmist\u00e4 saatellaan tietyn teeman k\u00e4sittelyyn. Nyt kun olen kuljeskellut el\u00e4m\u00e4\u00e4 eteenp\u00e4in ja kokenut avioeron, on tunne nimelt\u00e4 viha tullut k\u00e4sittelyn alle niin henkil\u00f6kohtaisesti kuin ammatillisestikin. Ja senh\u00e4n tiet\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kun jokin teema annetaan tutustumisen kohteeksi, tulee asia vastaan v\u00e4h\u00e4n joka puolella.<\/p>\n
Viha on meid\u00e4n kulttuurissamme perinteisesti aika vaikea tunne. T\u00e4m\u00e4 johtuu ehk\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 vihassa on niin paljon voimaa. Ja syykin tiedet\u00e4\u00e4n: vihan teht\u00e4v\u00e4 on suojella el\u00e4m\u00e4\u00e4. Alkukantaisimmillaan viha on voima, jolla konkreettinen vihollinen saadaan nujerrettua.<\/p>\n
Samankaltainen tavoite vihalla on henkisestikin. Vihan tarkoitus on osoittaa rajat. Kun vihani her\u00e4\u00e4, tied\u00e4n, ett\u00e4 jokin uhkaa rajojani. Aina ei ole ihan selv\u00e4\u00e4, mik\u00e4 raja rikkoutuu, mutta siihen p\u00e4\u00e4see kyll\u00e4 k\u00e4siksi, kun v\u00e4h\u00e4n tunnustelee. Pettymykset, omiin arvoihin koskeminen jne. voivat her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kiukkua ja \u00e4rtymyst\u00e4.<\/p>\n
Viha on siis hyv\u00e4 tunne. Se on sis\u00e4inen puolustajamme. Koska viha on niin voimakas tunne, on sen terve kanavointi hankalaa. Meid\u00e4n kulttuurimmekaan ei varsinaisesti tarjoa v\u00e4lineit\u00e4 vihan purkamiselle. Vihan kanavointi ulosp\u00e4in esimerkiksi puhumalla, harrastamalla liikuntaa, kirjoittamalla jne. on vastuullista ja tervett\u00e4 vihan purkamista. Itse huomaan usein ryhtyv\u00e4ni siivoamaan, kun oikein kiukuttaa.<\/p>\n
Terve viha suuntautuu itsest\u00e4 ulosp\u00e4in. Moni kuitenkin k\u00e4\u00e4nt\u00e4\u00e4 vihan itse\u00e4\u00e4n vastaan. Itse\u00e4 kohti k\u00e4\u00e4nnetty viha saa meid\u00e4t ahdistumaan ja masentumaan. Moni masentunut onkin ennen kaikkea vihainen v\u00e4h\u00e4n kaikelle, eniten kuitenkin itselleen. Sis\u00e4inen puhe on usein hyvin ankaraa.<\/p>\n
Ihmissuhteissa kanavoimaton viha saa mielenkiintoisia ilmenemismuotoja. Piikittely, marttyyriksi heitt\u00e4ytyminen, kettuilu, luolaan vet\u00e4ytyminen, norsunluutorniin kiipe\u00e4minen ja muu vaikeilu, vallank\u00e4ytt\u00f6 ja venkoilu on usein vihapohjaista. Kuulostaako tutulta?<\/p>\n
Parisuhteissa vihan k\u00e4sittely on yksi perustaito. Vihaa on, sit\u00e4 on turha kielt\u00e4\u00e4, mutta miten sit\u00e4 saadaan yhdess\u00e4 purettua, onkin sitten oma tarinansa. Eks\u00e4ll\u00e4ni oli veike\u00e4 tapa ottaa lenkkarini eteisen hyllyst\u00e4 ja sanoa, ett\u00e4 \u201dMit\u00e4 jos k\u00e4visit ensin lenkill\u00e4 ja katotaan sitten, mit\u00e4 asiaa sulla oli\u201d. Usein lenkilt\u00e4 palasi s\u00e4yse\u00e4 vaimo :).<\/p>\n
Aina ei lenkki auta vaan ihan oikeasti pit\u00e4\u00e4 keskustella. Ja mik\u00e4 onkaan parempi tapa kuin rehellinen ja suora min\u00e4viestint\u00e4: \u201dMinua harmittaa, ett\u00e4 j\u00e4t\u00e4t minut t\u00e4ss\u00e4 tilanteessa yksin. Voisitko tukea minua?\u201d tai \u201dKun my\u00f6h\u00e4styt sovitusta ajasta, minusta tuntuu, ett\u00e4 olen arvoton\u201d. Ja \u201dHerttasen perheess\u00e4\u201d toinen ottaa t\u00e4st\u00e4 kopin \ud83d\ude42 Eli vastuupallo jakautuu kahteen yht\u00e4 suureen osaan. Piikittelykin j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4lle, kun parisuhteessa on tilaa reilulle vihanilmaisulle.<\/p>\n
Oi, sanoi siili,
\nolen tunteellinen siili,
\nolen hyv\u00e4, kiltti, hell\u00e4
\nJa kenell\u00e4p\u00e4, kell\u00e4
\non vastaansanomista?
\nSe vain on surullista,
\nett\u00e4 piikkikuoren alla
\nsiilin hellyys piili.<\/p>\n
Oi, sanoi siili,
\nolen surullinen siili,
\nniin yksin\u00e4inen jotta!
\nJa se on aivan totta:
\nse yksin\u00e4ns\u00e4 eli
\nja piikein piikitteli,
\nja piikkikuoren alla
\nsitten itkeskeli.<\/p>\n
-Kirsi Kunnas-<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Olen viime aikoina miettinyt vihaa. Ostin joskus vuosia sitten kirjankin, jonka teemana…<\/p>\n","protected":false},"author":169,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[479,5,162],"acf":[],"platta":{"numLikes":1,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":115},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070410"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/users\/169"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/comments?post=3070410"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070410\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media?parent=3070410"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/categories?post=3070410"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/tags?post=3070410"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}