Min\u00e4 olen rakastunut. Vakavasti. Kaikenlaisten el\u00e4m\u00e4nkoukeroiden, oppil\u00e4ksyjen ja ep\u00e4toivon j\u00e4lkeen. Yht\u00e4kki\u00e4, yll\u00e4tt\u00e4en \u2013 juuri sill\u00e4 tavalla kuin rakkaus aina tulee. Hiljaa hiipien silt\u00e4 suunnalta, mihin v\u00e4hiten huomaa katsoa. Jouduin mielest\u00e4ni avioeroni j\u00e4lkeen kyll\u00e4 odottamaan aika kauan, vaikka tied\u00e4n kyll\u00e4, ett\u00e4 moni joutuu odottamaan hyvin paljon pidemp\u00e4\u00e4n.<\/p>\n
Kiitollisuuden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 on vaikea t\u00e4ss\u00e4 kohtaa kuvailla. Suunnaton voisi olla paras sana. Aarrekarttojen askartelemisen, toivelistojen laatimisten ja huokailujen j\u00e4lkeen maailmankaikkeus vastasi kyll\u00e4 ja toi eteeni ihmisen, jota t\u00e4ss\u00e4 nyt ihmettelen.<\/p>\n
T\u00e4n\u00e4\u00e4n halusin rakkauden \u00e4\u00e4rell\u00e4 kirjoittaa sidoksesta, joka taitaa synty\u00e4 ihmisten v\u00e4lille, jotka el\u00e4v\u00e4t pitk\u00e4\u00e4n yhdess\u00e4, joilla on ehk\u00e4 yhteisi\u00e4 lapsia tai suhde ehk\u00e4 muuten hyvin merkityksellinen. Mik\u00e4 tuo sidos on, siihen en ole saanut vastausta, mutta vahvana sen itse olen kokenut. Side minun ja entisen mieheni v\u00e4lill\u00e4 on ollut tiukka. Rakkautta riitti ja vaikeutta viel\u00e4 enemm\u00e4n eik\u00e4 yhteisel\u00e4m\u00e4st\u00e4 liian suuresta erilaisuudesta johtuen tullut mit\u00e4\u00e4n, vaikka todella yritimme ja moneen otteeseen.<\/p>\n
Olen eron j\u00e4lkeen tehnyt valtavan suruty\u00f6n ja paljon irti p\u00e4\u00e4st\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4\u00e4 jumppaa. Olen raivonnut, rukoillut ja tehnyt jos jonkinlaisia \u201dtaikoja\u201d. Nyt tuntuu silt\u00e4, ett\u00e4 ehk\u00e4 tuo jumppa tuottikin tulosta, vaikka taivallus ei aina ollutkaan kovin eteenp\u00e4in viev\u00e4n oloista. Aika teki teht\u00e4v\u00e4ns\u00e4 ja muutti eron kokemukseksi, jota nyt pystyn katselemaan \u2013 en viel\u00e4 ihan t\u00e4ysin kivutta kyll\u00e4k\u00e4\u00e4n. Joku minulle ihan hetki sitten totesikin, oman kokemuksensa kautta, ett\u00e4 erosta ei varmaan koskaan selvi\u00e4 ihan kokonaan.<\/p>\n
Eron j\u00e4lkeinen aika on ollut itsellenikin rankin kokemukseni koskaan, vaikka kaikenlaista olen kyll\u00e4 saanut kokea. Niin monenlaista henkist\u00e4 kipukohtaa olen eroni yhteydess\u00e4 joutunut k\u00e4ym\u00e4\u00e4n l\u00e4pi, etten olisi sit\u00e4 (onneksi) osannut odottaa. Itse uskon vakaasti siihen, ett\u00e4 erosta selvi\u00e4\u00e4 kyll\u00e4 ja joskus t\u00e4m\u00e4kin kokemus asettuu vain v\u00e4h\u00e4n kipua tuottavaksi el\u00e4m\u00e4nkokemukseksi muiden elettyjen ja l\u00e4pi ty\u00f6stettyjen kriisien rinnalle.<\/p>\n
Niputan tekstiss\u00e4ni uuden ja vanhan. Syyns\u00e4kin sille on. Uuden rakkauden tultua el\u00e4m\u00e4\u00e4n k\u00e4yn yll\u00e4tt\u00e4en l\u00e4pi my\u00f6s suruty\u00f6t\u00e4. Side josta aiemmin mainitsin, alkaa kertakaikkisesti irrota. Ymm\u00e4rrys siit\u00e4, ett\u00e4 entinen el\u00e4m\u00e4 on nyt ohi ja uusi el\u00e4m\u00e4 alkaa, itkett\u00e4\u00e4. Aivan kuin olisin vene, joka on j\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 turvallisen kotisataman.<\/p>\n
Satama oli turvallisen oloinen vain tuttuuden, ei suinkaan minulle parhaiden olosuhteiden vuoksi. Uusi rakkaus kutsuu kuitenkin seilaamaan sinne, miss\u00e4 puhaltavat toisenlaiset tuulet. Olen viipynyt turvasatamassani niin kauan, etten oikein tied\u00e4, miten veneeni kulkee, taitaa olla koko vene v\u00e4h\u00e4n remontin ja p\u00e4ivityksen tarpeessa. Keski-ik\u00e4\u00e4n ehtineest\u00e4 ei ihan uutuuttaan hohtavaa saa, mutta pikkuisen kun pist\u00e4\u00e4 paikkausmaalia pintaan, on ainakin oma olo v\u00e4h\u00e4n el\u00e4v\u00e4isempi ja sellainen, ett\u00e4 kai t\u00e4ss\u00e4 pinnalla pysyt\u00e4\u00e4n, vaikka meno v\u00e4h\u00e4n haparoivaa onkin. Ja jos pelko alkaa hidastaa tahtia, luulen, ett\u00e4 uuden tuulen mukana korviini tuodaan tuttu kysymys: Valitsetko pelon vai rakkauden?<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
Min\u00e4 olen rakastunut. Vakavasti. Kaikenlaisten el\u00e4m\u00e4nkoukeroiden, oppil\u00e4ksyjen ja ep\u00e4toivon j\u00e4lkeen. Yht\u00e4kki\u00e4, yll\u00e4tt\u00e4en…<\/p>\n","protected":false},"author":169,"featured_media":0,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[72,18,312,313,314],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":115},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070336"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/users\/169"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/comments?post=3070336"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/posts\/3070336\/revisions"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/media?parent=3070336"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/categories?post=3070336"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-roihu\/api\/wp\/v2\/tags?post=3070336"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}