Juhlahumua

Tämä blogi julkaistaan aikana, jolloin kevät ilmoittaa päättyvänsä ja kesä alkakoon. Ilmassa on juhlahumua kerrakseen! Keväällä ja kesällä juhlimme monia pyhiä ja virstanpylväitä. Pääsiäinen ja vappu siivittävät kesän tuloa pitkän talven jälkeen, ja juhannuksena voimme kohottaa maljan Suomen kauniille kesälle. Koulun päättyminen, valmistuminen ja ripille pääsy ovat monelle nuorelle ikimuistoisia hetkiä, joita onkin syytä juhlistaa.

Kollegani kertoi juuri vaarinsa tulevasta satavuotisjuhlasta, jota on koko suvun ja elämäniloisen vaarin taholta suunniteltu jo pitkään ja hartaasti. Perheessä on kuitenkin sama tilanne käsillä kuin niin monissa muissakin perheissä tänä keväänä. Kauan odotettu juhla joudutaan nyt, jos ei perumaan, niin ainakin siirtämään kauemmas tulevaisuuteen. Hartaana toiveena kaikilla on, että pitkäaikaissairauksista kärsivän isovanhemman perinteinen juhla voitaisiin edes jollain tapaa järjestää jossain kohtaa.

Tänä keväänä ja kesänä on ihan oikeutettua kokea epäoikeudenmukaisuutta siitä, ettei juhlia päästä järjestämään kuten on haaveiltu ja toivottu. Se, että asiat menevät tänä epävarmuuden aikana kuitenkin eteenpäin, on paitsi tärkeää tulevaisuuden kannalta, myös syy juhlaan. Usein saavutuksiin tarvitaan koko perheen ja oman kumppanin tuki, ja juhlissa on hyvä hetki antaa kiitosta kaikille läheisille. Siksi ajattelen, että nyt poikkeusaikana juhlan hetket, oli ne järjestetty vain oman perheen kesken tai vaikka etäyhteydellä, ovat entistä tärkeämpiä.

Lapsuudenperheemme tavat heijastuvat usein tavoissamme juhlia. Eri perheissä juhlitaan erilaisia juhlia erilaisin tavoin. Parisuhteissa ja perheissä kohtaavat kahden kodin perinteet ja tavat, jotka saattavat olla keskenään hyvinkin erilaiset. Annamme asioille erilaisia merkityksiä, ja tämä näkyy myös juhliessa. Toiselle puitteet, kattaus ja pukeutuminen saattavat olla tärkeä osa juhlan tuntua, toiset taas arvostavat rentoa yhdessäoloa. Omassa perheessämme puolisollani ja minulla on ollut lapsuudessa erilaisia tapoja viettää joitakin juhlapäiviä, olemme käyneet keskusteluja esimerkiksi siitä, onko nimipäiviä syytä juhlia ja jos, missä laajuudessa. Onkin tärkeää opetella arvostamaan erilaisuutta ja erilaisia tapoja myös juhlia. Se, mikä toiselle on tuttua, voi toiselle olla vierasta. Mutta tästä vieraudesta voi myös oppia jotain uutta ja se voi rikastuttaa suhdetta.

Kun mietitään, miten meidän suhteessamme ja perheessämme vietetään juhlia, on syytä myös miettiä, kenen odotuksia täytetään. Vanhempiemme ajatuksilla ja arvoilla on suuri vaikutus myös meihin vielä aikuisuudessakin. Pohdimmeko koskaan, mikä on se aito minun ja meidän perheemme tapa viettää juhlia? On äärettömän tärkeää nimittäin löytää sellainen tapa juhlia, joka sopii koko omalle perheelle: sekä sinulle itsellesi, mahdolliselle kumppanillesi ja koko perheellesi parhaiten. Omien arvojen tunnistaminen auttaa pohdinnassa, miksi joku asia on itselle tärkeä. Omia ajatuksiaan ja tunteita kannattaa kuunnella, ja jakaa niitä kumppanilleen. Tätä kautta löytyy juuri se omalle perheelle sopivin tapa viettää niin arkea kuin juhlia.

Juhlahumun täyteistä ja etäyhteyksillä maustettua alkavaa kesää kaikille! 😊

Suvi Laru
Psykologi, Erityistason paripsykoterapeutti, opettaja
Parisuhdekeskus Katajan toiminnanjohtaja

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *