Treffit hautausmaalla asettavat pikkuriidat oikeisiin mittasuhteisiin, mutta saattavat myös paljastaa kuolleen parisuhteen

valot.jpg

Asun aivan vanhan hautausmaan vieressä ja kuljen usein sen läpi. Siinä on joka kerran jotakin pysäyttävää. Puiden kauneus. Siellä näkemäni ihmiset. Usein pysähdyn jonkun hautakiven luokse. Hautausmaa rauhoittaa. Se auttaa muistamaan, että elämässä tärkeintä on eläminen.

Elänkö juuri nyt sellaista elämää kuin haluankin elää? Toteutanko haaveitani siinä määrin kuin juuri nyt on mahdollista? Pitäisikö elämässäni muuttaa jotakin? Voinko itse vaikuttaa siihen?

Hautausmaat ovat Suomessa myös kauniita, hyvin hoidettuja puistoja. Niille pääsee vapaasti ulkoilemaan, kunhan tekee sen kunnioittaen. Ihan juoksulenkille en hautausmaalle menisi. Iltakävelylle kyllä.

Jopa perheen yhteiseen kävelyretkeen hautausmaat sopivat hyvin. Lapsille voi kertoa suvun aiemmin eläneiden tarinoita ja lohdullisesti puhua elämään kuuluvasta kuolemasta pelottelematta. Kummitukset ja halloweenkarmeudet asettuvat oikeaan kohtaan satuolennoiksi, pimeyden karnevaaliin kuuluviksi.

Mitä edelleen toivon elämältä? Mitä sinä toivot?

Suosittelen hautausmaatreffejä myös parisuhteen vaalimiseen, edes kerran vuodessa. Hautausmaatreffit irrottavat lapsiperhearjesta tehokkaasti  lyhyelläkin kävelyllä. Pienet riidat ja harmit unohtuvat kuin huomaamatta. Asiat asettuvat oikeisiin mittasuhteisiin kun mukaan tulee elämän loppumisen todellisuus. Keskusteluun voi tulla uusi, pehmeämpi sävy. Käsi kädessä kävely sitoo tähän hetkeen elävämmin, kiitollisemmin. 

Tietysti voi käydä myös niin, että oman parisuhteen kurjuus alkaa kummitella: haluanko tällaista suhdetta lopun elämääni, haluanko edes nyt? Voinko tehdä jotakin? Voimmeko tehdä jotakin yhdessä? Haluanko muutosta, haluatko sinä muutosta? Elämä on lyhyt pitkään jahkailuun. 

Hautausmaatreffeillä voi myös haaveilla: Mitä edelleen toivon elämältä? Mitä sinä toivot? Tai Edith Södergranin sanoin:

Minä haluan leikkitoverin, joka murtautuu ulos kuolleesta graniitista uhmaamaan ikuisuutta.”

Hautausmaan terveisin, Mari

Pyhäinpäivää vietetään maailmanlaajuisesti 1.11. meillä lauantaina 2.11. Hautausmaat täyttyvät kynttilöistä, joilla muistetaan kuolleita rakkaitamme.

 

 

 

Kommentit (0)

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *