{"id":3777922,"date":"2020-09-20T09:00:58","date_gmt":"2020-09-20T06:00:58","guid":{"rendered":"http:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/?p=3777922"},"modified":"2020-10-28T13:59:23","modified_gmt":"2020-10-28T11:59:23","slug":"kuolinvuoteen-vierella-matka-jota-yhta-aikaa-halusin-enka-olisi-koskaan-halunnut-tehda","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/kuolinvuoteen-vierella-matka-jota-yhta-aikaa-halusin-enka-olisi-koskaan-halunnut-tehda\/","title":{"rendered":"Kuolinvuoteen vierell\u00e4 \u2013 matka, jota yht\u00e4 aikaa halusin enk\u00e4 olisi koskaan halunnut tehd\u00e4"},"content":{"rendered":"
\"Tytt\u00f6
Hyv\u00e4\u00e4 matkaa, l\u00e4htij\u00e4lle ja j\u00e4\u00e4j\u00e4lle! Kuva: Kalisto99 pixabay<\/figcaption><\/figure>\n

El\u00e4m\u00e4ni aikana olen tehnyt monenlaisia matkoja<\/a>. Yksi niist\u00e4 on ollut sellainen, jota kukaan ei el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 toivo. Moni haluaa silti sille osallistua. Sit\u00e4 ei voi itse aikatauluttaa eik\u00e4 matkaohjelmaan vaikuttaa. Usein se tulee vastaan yll\u00e4tt\u00e4en, joskus siihen on ainakin teoriassa voinut henkisesti valmistautua. Sille matkalle osallistuminen on vapaaehtoista ja siit\u00e4 on lupa kielt\u00e4yty\u00e4. Joskus sille ei ehdi tai p\u00e4\u00e4se mukaan, vaikka koko syd\u00e4mest\u00e4\u00e4n haluaisi. Min\u00e4 halusin ja onnekseni p\u00e4\u00e4sin. Ja sen matkan tulen muistamaan loppuik\u00e4ni.<\/p>\n

Matkakohteeni oli hoivakoti, jossa omaiseni oli l\u00e4hestym\u00e4ss\u00e4 kuolemaa<\/a>. Minulle se ei ollut kaukana, vain 15 km p\u00e4\u00e4st\u00e4 kodistani. Saatettavalleni matkan p\u00e4\u00e4 oli sek\u00e4 ihan siin\u00e4, viimeisen henk\u00e4yksen p\u00e4\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 jossain tuntemattomassa, ajattomassa ikuisuudessa. Saattomatka kesti vain viisi vuorokautta, mutta se aika oli toisenlaatuista kuin koskaan ennen.<\/p>\n

On elett\u00e4v\u00e4 sen todellisuuden kanssa, ett\u00e4 toisen l\u00e4ht\u00f6 voi tapahtua hetken\u00e4 min\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4<\/p><\/blockquote>\n

Tuntui absurdilta odottaa joka hetki jotain, mit\u00e4 ei olisi halunnut tapahtuvaksi ollenkaan. Laittautua taas yhden saattomatkap\u00e4iv\u00e4n j\u00e4lkeen y\u00f6puulle retkis\u00e4nkyyn saatettavan viereen miettien, uskaltaako ummistaa silmi\u00e4\u00e4n. Ja her\u00e4t\u00e4 uuteen aamuun todeten, ett\u00e4 matka jatkuu viel\u00e4. Jossain vaiheessa ajattelin uupuneena, ett\u00e4 olisi paljon helpompaa jaksaa, jos voisi tiet\u00e4\u00e4 etuk\u00e4teen, milloin tullaan p\u00e4\u00e4teasemalle. Olin v\u00e4\u00e4r\u00e4ss\u00e4. T\u00e4ll\u00e4 matkalla ei helppoja reittej\u00e4 olekaan. On elett\u00e4v\u00e4 sen todellisuuden kanssa, ett\u00e4 toisen l\u00e4ht\u00f6 voi tapahtua hetken\u00e4 min\u00e4 hyv\u00e4ns\u00e4 tai voi menn\u00e4 viikkoja, jopa kuukausia. Joskus l\u00e4ht\u00f6hetkess\u00e4 ei p\u00e4\u00e4se olemaan mukana, vaikka kuinka toivoisi. Joskus saatettava vain livahtaa pois omia aikojaan saatettavan poistuttua hetkeksi paikalta.<\/p>\n

Kyse ei ole H-hetken mets\u00e4styksest\u00e4, siit\u00e4 ett\u00e4 varmasti olisin paikalla ja hereill\u00e4<\/p><\/blockquote>\n

Jonain y\u00f6n tuntina oivalsin, ett\u00e4 kyse ei ole H-hetken mets\u00e4styksest\u00e4. Siit\u00e4, ett\u00e4 varmasti olisin paikalla ja hereill\u00e4, jotta voisin saada teht\u00e4v\u00e4ni kunnialla hoidettua loppuun asti. Ymm\u00e4rsin, ettei t\u00e4m\u00e4 ole suoritus, vaan nimens\u00e4 mukaisesti saattomatka<\/em>. <\/strong>Sen olin jo el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 oppinut, ett\u00e4 matkoilla tulee vastaan yll\u00e4tyksi\u00e4 ja hyvist\u00e4 suunnitelmista huolimatta asiat menev\u00e4t usein jollain ihan muulla tavalla. T\u00e4rke\u00e4\u00e4 oli tajuta, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4 ei ole minun<\/em> matkani, vaan min\u00e4 olen t\u00e4ss\u00e4 sivuhenkil\u00f6. Teht\u00e4v\u00e4ni oli saatella l\u00e4htij\u00e4 matkalleen tuntemattomaan niin hyvin ja rakkaudellisesti kuin vain kykenin. Minulle se tarkoitti l\u00e4sn\u00e4oloa<\/a>, k\u00e4dest\u00e4 pit\u00e4mist\u00e4, paijaamista, laulelua sek\u00e4 iltarukousten<\/a> ja siunaussanojen<\/a> lausumista yh\u00e4 uudelleen. Se oli tilanteen seuraamista ja muille l\u00e4heisille tiedottamista. Siihen kuului my\u00f6s hajuveden suihkauttelua, vaikka my\u00f6hemmin luin, ett\u00e4 saatettavan aistit eiv\u00e4t ehk\u00e4 sit\u00e4 en\u00e4\u00e4 tavoittaneetkaan.<\/p>\n

H\u00e4n tunnisti minut ja hymyili ennen kuin\u00a0 vaipui jonnekin, josta en voinut h\u00e4nt\u00e4 tavoittaa<\/p><\/blockquote>\n

Huippuhetki oli se kerta, kun saatettava jaksoi nostaa k\u00e4tens\u00e4 ja silitti kasvojani ja hiuksiani viimeisen kerran. Ja se, kun h\u00e4n viel\u00e4 tunnisti minut ja hymyili ennen kuin v\u00e4s\u00e4hti ja vaipui jonnekin, josta en\u00a0 voinut h\u00e4nt\u00e4 tavoittaa. Ne ovat lahjoja, joita en unohda.<\/p>\n

Sitten huomasin, ett\u00e4 saatettava ei en\u00e4\u00e4 pid\u00e4 k\u00e4dest\u00e4ni kiinni. H\u00e4nen k\u00e4tens\u00e4 lep\u00e4si passiivisesti paikallaan, niin kuin kaikki h\u00e4ness\u00e4. Muistin, kuinka vastasyntynyt lapseni puristi tiukasti sormeani. Kiinni takertumalla h\u00e4n turvasi vaistonvaraisesti elintaipaleensa jatkon. Nyt min\u00e4 olin se, joka puristi toisen k\u00e4tt\u00e4. Yhteytemme riippui minun otteestani. H\u00e4n oli jo matkallaan pois, min\u00e4 tarrauduin viel\u00e4 h\u00e4nen fyysiseen l\u00e4sn\u00e4oloonsa.<\/p>\n

Saatettava sinnittelee, min\u00e4 uuvun<\/p><\/blockquote>\n

Tuli aamu, jolloin viestitin yst\u00e4v\u00e4lleni: \u201dSaatettava sinnittelee, min\u00e4 uuvun\u201d. Kun\u00a0 pystyin vain itkem\u00e4\u00e4n, tajusin, etten kykene hoitamaan saattajan teht\u00e4v\u00e4\u00e4ni. Oli syyt\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 tauolle hoivakodin ulkopuolelle. Hain Ikeasta hyllyj\u00e4 uuteen kotiin. Siell\u00e4 k\u00e4velless\u00e4ni ajattelin ahdistuneena, ett\u00e4 mit\u00e4 ihmett\u00e4 min\u00e4 t\u00e4\u00e4ll\u00e4 teen. Vartiopaikan j\u00e4tt\u00e4minen tuntui vaikealta, samoin poissaoleminen. Silti tauko oli v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6n. Sain palautettua voimiani, joita lopun l\u00e4hestyess\u00e4 todella tarvittiin.<\/p>\n

Voiman l\u00e4hteit\u00e4ni olivat puoliso, aikuiset lapseni ja yst\u00e4v\u00e4t, joille pystyin jakamaan matkan tunnelmia ja sen eri vaiheita. L\u00e4hiesimieheni viesti oli: \u201dRauhaa, voimaa ja siunausta yhteisiin viimeisiin hetkiin teille molemmille\u201d. Se oli t\u00e4rke\u00e4 lupa olla rauhassa siin\u00e4 teht\u00e4v\u00e4ss\u00e4, jossa silloin olin, huolehtimatta ty\u00f6asioista.<\/p>\n

Y\u00f6enkeli, joka p\u00e4ivisin pulppusi iloenergiaa, mutta y\u00f6ll\u00e4 muuttui lempe\u00e4ksi rauhan l\u00e4hteeksi<\/p><\/blockquote>\n

Muita t\u00e4rkeit\u00e4 ihmisi\u00e4 saattomatkan varrella olivat hoivakodin hoitajat. Omahoitaja, joka suri kanssani h\u00e4nellekin l\u00e4heiseksi tulleen ihmisen poisl\u00e4ht\u00f6\u00e4. Hoitaja, joka taikoi kasvissy\u00f6j\u00e4lle sopivaa sy\u00f6t\u00e4v\u00e4\u00e4, vaikka listalla oli liharuokaa. Y\u00f6enkeli oli hoitaja, joka p\u00e4ivisin pulppusi iloenergiaa, mutta y\u00f6ll\u00e4 muuttui lempe\u00e4ksi rauhan l\u00e4hteeksi ja sai pelk\u00e4ll\u00e4 olemuksellaan sek\u00e4 saatettavan ett\u00e4 minut rauhoittumaan.<\/p>\n

Hoitaja sanoi: Nyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4\u2026<\/p><\/blockquote>\n

Lopulta koitti se aamu, jolloin kokenut hoitaja sanoi: \u201dNyt n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 silt\u00e4, ett\u00e4\u2026\u201d Sen j\u00e4lkeen odotuksen s\u00e4vy muuttui. Tiesin, ett\u00e4 yhteisen matkamme p\u00e4\u00e4teasema on l\u00e4hell\u00e4. Ja sitten se hetki koitti. Saatettavani l\u00e4hti, min\u00e4 j\u00e4in. Saattomatkani p\u00e4\u00e4ttyi, surun matka jatkui.<\/p>\n

“El\u00e4m\u00e4n taitteet<\/em><\/p>\n

tunnistaa haikeudesta<\/em><\/p>\n

siit\u00e4 ett\u00e4 hetken<\/em><\/p>\n

eilinen ja huominen<\/em><\/p>\n

ovat rinnakkain.<\/em><\/p>\n

Toinen hipaisee oikeaa<\/em><\/p>\n

toinen vasenta kammiota<\/em><\/p>\n

ja syd\u00e4n on tunteista hell\u00e4<\/em><\/p>\n

Muutaman ly\u00f6nnin nuo kaksi<\/em><\/p>\n

voivat jakaa kokemansa<\/em><\/p>\n

vuodattaa kahdesta<\/em><\/p>\n

kanavasta vuotensa.<\/em><\/p>\n

Sitten menneen on ment\u00e4v\u00e4<\/em><\/p>\n

tulevan on tultava<\/em><\/p>\n

ja ihmisen jatkettava<\/em><\/p>\n

tiet\u00e4m\u00e4tt\u00e4 matkaa.”<\/em><\/p>\n

[runo: Elina Salminen<\/a>]<\/p>\n

Hyvi\u00e4 matkoja toivottaen,<\/p>\n

Paula Ruotsalainen,perheneuvoja<\/p>\n