{"id":3405133,"date":"2019-03-03T14:04:02","date_gmt":"2019-03-03T12:04:02","guid":{"rendered":"http:\/\/3405133"},"modified":"2019-03-03T14:04:02","modified_gmt":"2019-03-03T12:04:02","slug":"valokuvaajan-rouva-tai-leipurin-tytar-maarittyyko-nainen-jo-omana-itsenaan","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/valokuvaajan-rouva-tai-leipurin-tytar-maarittyyko-nainen-jo-omana-itsenaan\/","title":{"rendered":"Valokuvaajan rouva tai leipurin tyt\u00e4r &#8211; m\u00e4\u00e4rittyyk\u00f6 nainen jo omana itsen\u00e4\u00e4n?"},"content":{"rendered":"<p><img decoding=\"async\" src=\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/114\/2019\/03\/orkidea130923.jpg\" alt=\"orkidea130923.jpg\"><\/p>\n<p>Kodin lelukaapista l\u00f6ytyv\u00e4t muistona omasta lapsuudestani Hullunkuriset perheet -pelikortit. Niiss\u00e4 seikkailevat muiden muassa Leipuri Hiiva ja Valokuvaaja Vilmi nelihenkisine standardiperheineen, joihin jokaiseen kuuluu is\u00e4, \u00e4iti, tytt\u00f6 ja poika. Jokainen perheenj\u00e4sen m\u00e4\u00e4rittyy is\u00e4n ammatin mukaisesti tyyliin &#8220;Rouva Vilmi, valokuvaajan vaimo&#8221;. Korttien rouvilla ei ole edes etunime\u00e4. Pelikorttien maailmankuva on onneksi jo mennytt\u00e4, mutta yhteiskuntarakenne, josta se nousi, on h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n l\u00e4hell\u00e4. Viel\u00e4 1960-luvulla rouvien ei sallittu ty\u00f6skennell\u00e4 kotikaupunkini paperitehtaan konttorissa. Vaikka nainen olisi neitin\u00e4 ollessaan saanut sielt\u00e4 mieluisan ty\u00f6paikan, h\u00e4nen piti avioiduttuaan irtisanoutua siit\u00e4 ja omistautua kodin- ja lastenhoitoon.<\/p>\n<p>S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Kaija Saariaho, joka on juuri saanut valmiiksi viidennen oopperansa, opiskeli nuoruudessaan aluksi kuvataiteita, sill\u00e4 1970-luvulla nainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli vieras ja mahdoton mielikuva. Onneksi intohimo ei j\u00e4tt\u00e4nyt h\u00e4nt\u00e4 rauhaan. Lasikatto s\u00e4rkyi, nuori nainen p\u00e4\u00e4si opiskelemaan s\u00e4velt\u00e4mist\u00e4 ja h\u00e4nest\u00e4 kehkeytyi yksi maailman arvostetuimmista nykys\u00e4velt\u00e4jist\u00e4.<\/p>\n<blockquote>\n<p>S\u00e4velt\u00e4j\u00e4 Kaija Saariaho, joka on juuri saanut valmiiksi viidennen oopperansa, opiskeli nuoruudessaan aluksi kuvataiteita, sill\u00e4 1970-luvulla nainen s\u00e4velt\u00e4j\u00e4n\u00e4 oli vieras ja mahdoton mielikuva.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>Taiteen ja tieteen historiasta l\u00f6ytyy merkitt\u00e4vi\u00e4 ja nimelt\u00e4 mainittuja naisia, vaikkapa ranskalainen fyysikko Marie Curie ja suomalainen taidemaalari Helene Scherfbeck. Mit\u00e4 kauemmas kuljemme ajassa taaksep\u00e4in, sit\u00e4 harvinaisemmiksi taiteilijanaiset k\u00e4yv\u00e4t. Ep\u00e4ilem\u00e4tt\u00e4 lahjakkaita naisia on aina ollut, mutta heid\u00e4n rooliinsa kuuluivat piirustelun\u00a0 ja tieteilyn sijasta lasten hoito ja kotitalousty\u00f6t, joilta ei liiemmin j\u00e4\u00e4nyt aikaa tai mahdollisuutta tulla esille itsen\u00e4isen\u00e4 yksil\u00f6n\u00e4. Historiaa on perinteisesti kirjoitettu valtaa pit\u00e4vien miesten kautta. Mies on ollut toimija, nainen toiminnan kohde tai mahdollistaja. Nykyinen historiallinen tutkimus on laajentanut n\u00e4k\u00f6kulmaansa tavallisten ihmisten el\u00e4m\u00e4\u00e4n, joten meid\u00e4n on mahdollista saada hallitsijoiden v\u00e4lill\u00e4 k\u00e4ytyjen sotien ja valloitusten lis\u00e4ksi k\u00e4sitys siit\u00e4kin, mit\u00e4 kulloisenkin ajan arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n on tuolloin kuulunut.\u00a0<\/p>\n<p>Suomalaisina voimme olla ylpeit\u00e4 siit\u00e4, ett\u00e4 maamme naiset saivat \u00e4\u00e4nioikeuden jo vuonna 1906. Samalla voimme ihmetell\u00e4\u00a0 tuolloinkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 vallinnutta sukupuolten v\u00e4list\u00e4 ep\u00e4tasa-arvoa. Nyt el\u00e4mme ajassa, jossa lains\u00e4\u00e4d\u00e4nt\u00f6 turvaa paremmin eri sukupuolten ja v\u00e4est\u00f6ryhmien tasa-arvoista kohtelua, mutta ongelmakohtia l\u00f6ytyy edelleen. Onneksi niist\u00e4 puhutaan ja niihin pyrit\u00e4\u00e4n vaikuttamaan.\u00c4kkiselt\u00e4\u00e4n ajattelen, ett\u00e4 kyll\u00e4p\u00e4 kelpaa el\u00e4\u00e4 naisena t\u00e4ss\u00e4 maassa t\u00e4n\u00e4\u00e4n.<\/p>\n<blockquote>\n<p>Jo kouluun p\u00e4\u00e4seminen voi olla taistelun takana, koska kotona kaivattaisiin ty\u00f6voimaa ja yksin\u00e4iset koulumatkat voivat altistaa raiskauksille.<\/p>\n<\/blockquote>\n<p>En kuitenkaan ehdi kauaa kellua tyytyv\u00e4isyyskuplassani kun jo tiedostan mieleni tuottavan l\u00e4nsimaista todellisuusfantasiaa. Kehitysmaissa tytt\u00f6jen ja naisten tilanne on usein vaikea, Jo kouluun p\u00e4\u00e4seminen voi olla taistelun takana, koska kotona kaivattaisiin ty\u00f6voimaa. Yksin\u00e4iset koulumatkat ovat turvatomia ja voivat altistaa tytt\u00f6j\u00e4 raiskauksille. Asennemuutoksia ja niiden mukaisia tekoja tarvitaan paljon.\u00a0<\/p>\n<p>Voimme jokainen vaikuttaa siihen, millaisen maailman j\u00e4t\u00e4mme lapsillemme ja heid\u00e4n j\u00e4lkel\u00e4isilleen elett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n<h3>Naisasiaterveisin<\/h3>\n<h3>P\u00e4ivi Stelin-Valkama<\/h3>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kodin lelukaapista l\u00f6ytyv\u00e4t muistona omasta lapsuudestani Hullunkuriset perheet -pelikortit. Niiss\u00e4 seikkailevat muiden&hellip;<\/p>\n","protected":false},"author":161,"featured_media":3521131,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[88,28,24,91],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":0,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/114\/2019\/03\/orkidea130923.jpg","blog_id":114},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/114\/2019\/03\/orkidea130923.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/posts\/3405133"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/users\/161"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/comments?post=3405133"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/posts\/3405133\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/media\/3521131"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/media?parent=3405133"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/categories?post=3405133"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/tags?post=3405133"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}