![\"jotkut_lahtevat_toteutuakseen.jpeg\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/114\/2018\/06\/jotkut_lahtevat_toteutuakseen.jpeg\")
<\/p>\n<\/p>\n
Onko oikein l\u00e4hte\u00e4, erota ja rikkoa perheyhteis\u00f6? Miss\u00e4 m\u00e4\u00e4rin meit\u00e4 sitovat velvollisuudet, silloinkin kun ne tuntuvat minuuttamme tukahduttavilta? Mit\u00e4 on vapaus ja miksi se on t\u00e4rke\u00e4\u00e4? Nina pohti blogissaan<\/a> eroa ja l\u00e4htemist\u00e4. N\u00e4it\u00e4 kysymyksi\u00e4 pohdin min\u00e4kin katsottuani elokuvissa t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 py\u00f6riv\u00e4n Tottelemattomuus<\/a>-elokuvan. Se kertoo Ronitista, joka on hyl\u00e4nnyt vanhoillisen uskonnollisen yhteis\u00f6n ja valinnut vapauden el\u00e4\u00e4 itsens\u00e4 n\u00e4k\u00f6ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4, mm. omaa seksuaalisuuttaan toteuttaen.<\/p>\n Suurimman osan meist\u00e4 on nykyp\u00e4iv\u00e4n\u00e4 helppo ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ja antaa tukensa ihmiselle, joka j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tukahduttavan uskonnollisen yhteis\u00f6n. Yhteis\u00f6n, jossa kasvu ei ole mahdollista ja jossa ihminen ei voi toteuttaa omaa itse\u00e4\u00e4n. Ent\u00e4p\u00e4 jos perheen vanhempi l\u00e4htee? Juuri rakennettu omakotitalo menee myyntiin. Lapset aloittavat kulkemisen kahden kodin v\u00e4lill\u00e4. Tai silloin kun vuosikymmeni\u00e4 kest\u00e4nyt parisuhde yll\u00e4tt\u00e4en p\u00e4\u00e4ttyy? Ihminen k\u00e4velee ulos siihenastisesta el\u00e4m\u00e4st\u00e4\u00e4n. L\u00e4htiess\u00e4\u00e4n h\u00e4n sanoo, ett\u00e4 “Itseasiassa en koskaan oikeastaan halunnut sit\u00e4 mit\u00e4 oli”. “Nyt vasta voin hengitt\u00e4\u00e4”, h\u00e4n sanoo kalustamattomassa vuokrayksi\u00f6ss\u00e4\u00e4n. Kuinka helppoa meid\u00e4n ulkopuolisten on pit\u00e4yty\u00e4 tuomitsemasta ja ajatella, ett\u00e4 me emme lopulta tied\u00e4, mitk\u00e4 olivat h\u00e4nen perusteensa? Elokuvassa, niin kuin oikeassa\u00a0el\u00e4m\u00e4ss\u00e4kin, yhteis\u00f6 ei p\u00e4\u00e4st\u00e4 l\u00e4htij\u00e4\u00e4 helpolla.<\/p>\n On parisuhteita, jotka ovat kokemuksena, ulkoisista puitteistaan huolimatta, yht\u00e4 ahtaita kuin tukahduttavat uskonnolliset yhteis\u00f6t.<\/p>\n<\/blockquote>\n On parisuhteita, jotka ovat kokemuksena, ulkoisista puitteistaan huolimatta, yht\u00e4 ahtaita, kuin tukahduttavat uskonnolliset yhteis\u00f6t. On perheit\u00e4, joissa se, mit\u00e4 yhteis\u00f6n j\u00e4senet eiv\u00e4t pysty tutkimaan itsess\u00e4\u00e4n, heijastetaan l\u00e4htij\u00e4\u00e4n: \u201dMeill\u00e4 oli kaikki hyvin, kunnes h\u00e4n sekosi ja l\u00e4hti\u201d. Huonoimmillaan lapset valjastetaan palvelemaan t\u00e4t\u00e4 kaikkea: \u201dKatsokaa mit\u00e4 is\u00e4 teki meille\u201d. Ei parisuhde, josta l\u00e4hdet\u00e4\u00e4n kuitenkaan l\u00e4hesk\u00e4\u00e4n aina ole ahdas tai tukahduttava. Silti ihminen saattaa kokea voimakkaasti, ett\u00e4 ei voi j\u00e4\u00e4d\u00e4. \u201dMin\u00e4 kuolen, jos en l\u00e4hde\u201d, perustelee ihminen joskus l\u00e4htemist\u00e4\u00e4n. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 ei h\u00e4n mihink\u00e4\u00e4n kuole, siin\u00e4 merkityksess\u00e4 kuin mit\u00e4 me kuolemisella tarkoitamme. Mutta h\u00e4n ei puhu niink\u00e4\u00e4n ruumistaan vaan sielustaan. \u201dSielu tarvitsee enemm\u00e4n tilaa kuin ruumis\u201d, siteeraa Hannu-Pekka Bj\u00f6rkman <\/a>Axel Munthea. “Sielu tarvitsee tilaa kasvaakseen ja kehitty\u00e4kseen”, h\u00e4n jatkaa.<\/p>\n Uhmaik\u00e4 ja murrosik\u00e4 ovat t\u00e4rkeit\u00e4 tottelemattomuusvaiheita, jolloin etsimme omia \u00e4\u00e4riviivojamme.<\/p>\n<\/blockquote>\n\n
\n