![\"nallepenkilla.jpg\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/114\/2018\/02\/nallepenkilla.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
N\u00e4in Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieasemalla syd\u00e4nt\u00e4s\u00e4rkev\u00e4n kohtauksen, jossa osallisena olivat er\u00e4\u00e4n perheen naiset kolmesta sukupolvesta.\u00a0\u00c4iti valitti huomiota her\u00e4tt\u00e4v\u00e4n kovaan \u00e4\u00e4neen ja rumalla \u00e4\u00e4nens\u00e4vyll\u00e4 kuinka ei en\u00e4\u00e4 kest\u00e4 \u201dtota aina marisevaa ja tottelematonta kakaraa.\u201d Noin kaksivuotias lapsi liikehti \u00e4idin ymp\u00e4rill\u00e4 levottomana kiukutellen ja v\u00e4lill\u00e4 itkien. \u00c4iti ei reagoinut edes lapsen lohduttomaan itkuun, jatkoi paasaamistaan\u00a0ja ty\u00f6nsi lasta pois luotaan. Iso\u00e4iti katseli tilannetta tottuneen n\u00e4k\u00f6isen\u00e4, my\u00f6t\u00e4ili \u00e4iti\u00e4 ja yritti hiljent\u00e4\u00e4 lasta siin\u00e4 onnistumatta. Ilmeisesti t\u00e4st\u00e4 \u00e4rsyyntyneen\u00e4 alkoi h\u00e4nkin s\u00e4tti\u00e4 lasta rumasta k\u00e4yt\u00f6ksest\u00e4. J\u00e4rkytys aikuisten toimintatavoista ja huoli lapsesta pys\u00e4yttiv\u00e4t minut ja j\u00e4in lamautuneena tuijottamaan tilannetta.<\/p>\n
Olin ristiriitaisten tunteiden valtaama. Pitk\u00e4st\u00e4 koulutusp\u00e4iv\u00e4st\u00e4 v\u00e4syneen\u00e4 en olisi mill\u00e4\u00e4n halunnut joutua todistamaan\u00a0kohtausta, mutta en voinut poistua paikaltakaan. Olen sent\u00e4\u00e4n ammattiauttaja: perheneuvoja ja entinen lastensuojelun sosiaality\u00f6ntekij\u00e4. Ihmiset ymp\u00e4rill\u00e4 tarkkailivat tilannetta suoraan tai vaivihkaa. P\u00e4\u00e4ss\u00e4ni surrasi ajatuksia. Pit\u00e4isik\u00f6 minun soittaa sosiaalip\u00e4ivystykseen, koska en voi tehd\u00e4 lastensuojeluilmoitusta my\u00f6hemmink\u00e4\u00e4n lapsen nimell\u00e4. Mietin tulevatko ja ehtiv\u00e4tk\u00f6 sosiaalip\u00e4ivyst\u00e4j\u00e4t paikalle t\u00e4llaisissa tilanteissa vai pit\u00e4isik\u00f6 yritt\u00e4\u00e4 puuttua suoraan tilanteeseen. Ty\u00f6huoneessani olisin jutellut lapselle, mutta se ei tuntunut luontevalta.\u00a0Jos\u00a0l\u00e4hestyisin \u00e4iti\u00e4,\u00a0h\u00e4n\u00a0todenn\u00e4k\u00f6isesti hy\u00f6kk\u00e4isi vastaan sanallisesti, ellei jopa fyysisesti. Pohdin voisinko sujauttaa iso\u00e4idille paperilapun jossa kehottaisin hakemaan apua tilanteeseen.<\/p>\n
\nSurullisinta on se, ett\u00e4\u00a0perheen kotona todenn\u00e4k\u00f6isesti\u00a0tapahtuu pahempia asioita kuin t\u00e4m\u00e4 kohtaus julkisella paikalla.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Katseeni kohtasi vanhemman rouvan jonka ymm\u00e4rsin my\u00f6s miettiv\u00e4n tilanteeseen puuttumista. L\u00e4hestyimme toisiamme tukea hakien, mutta juuri silloin seurue p\u00e4\u00e4tti jatkaa matkaa. Pakko my\u00f6nt\u00e4\u00e4, ett\u00e4 olin helpottunut. Samalla toivoin, ett\u00e4 heid\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4np\u00e4\u00e4ss\u00e4\u00e4n olisi joku minua rohkeampi.\u00a0Toivoin, ett\u00e4 lapsen muusta l\u00e4hiverkostosta l\u00f6ytyisi turvallinen ja l\u00e4mmin\u00a0aikuiskontakti.\u00a0Mietin tapahtumaa koko junamatkan Turkuun ja t\u00e4t\u00e4 kirjoittaessanikin muistan h\u00e4t\u00e4ni ja tunnen syyllisyytt\u00e4 lamautuneisuudestani. Olen n\u00e4hnyt, mit\u00e4 t\u00e4llainen kasvatus ja hoito lapselle aiheuttavat. Tied\u00e4n ett\u00e4 noin toimiva vanhempi tarvitsee kipe\u00e4sti apua. Jos h\u00e4n jo saa apua, se ei ole riitt\u00e4v\u00e4\u00e4. Surullisinta on se, ett\u00e4\u00a0perheen kotona todenn\u00e4k\u00f6isesti\u00a0tapahtuu pahempia asioita kuin t\u00e4m\u00e4 kohtaus julkisella paikalla.<\/p>\n
Tilanteita, joissa olen kohdannut kyvytt\u00f6myytt\u00e4 ja jaksamattomuutta lapsenhoidon suhteen, on el\u00e4m\u00e4ni varrelle mahtunut paljon. Jo hiekkalaatikolta muistan tyt\u00f6n, joka oli likainen ja jonka pikkuhousut olivat repaleiset. Koulussa kiusattiin poikaa, jonka vaatteet haisivat tupakalta ja lialta. Ravintolalaivalla kohtasimme\u00a0lastensuojelun ty\u00f6porukassa nuoren humalaisen \u00e4idin lastenvaunuineen. Torilla tapasin h\u00e4t\u00e4\u00e4ntyneen 8-vuotiaan pojan, joka pyysi bussirahaa menn\u00e4kseen kaupungin toiselle puolelle. Huomaan usein vaunuissaan ahdistuneesti itkevi\u00e4 vauvoja joiden vanhemmat eiv\u00e4t reagoi mitenk\u00e4\u00e4n lapsen itkuun. Vastaavat tilanteet ovat varmasti tuttuja sinullekin.<\/p>\n
Rautatieaseman kohtauksessa minua lapsen t\u00f6rke\u00e4n mollaamisen lis\u00e4ksi j\u00e4rkytti se, ett\u00e4 aikuiset kokivat lapsen olevan rasittava heid\u00e4n kiusakseen. Joskus kuulee vauvaa kuvailtavan kiltiksi, koska h\u00e4n ei itke ja on tyytyv\u00e4inen. Kiltti? Pit\u00e4isik\u00f6 pienen ihmisenalun joka itkun avulla viestii oloistaan olla kiltti? Vauva ei itke ilkeytt\u00e4\u00e4n. Itku on vauvan keino kertoa olostaan. Itkuun on aina syy. Jos itku j\u00e4\u00e4 kokonaan, se voi olla merkki siit\u00e4, ett\u00e4 vauva on luovuttanut, koska itku ei aiheuta reaktiota vanhemmissa. Pienet ja isommat lapset kiukuttelevat. Aikuisen teht\u00e4v\u00e4 on selvitt\u00e4\u00e4 mik\u00e4 on h\u00e4t\u00e4n\u00e4 ja rauhoittaa lapsi, vaikka se v\u00e4lill\u00e4 onkin haastavaa. El\u00e4mme lapsil\u00e4ht\u00f6isyyden aikaa. Miksi keskuudessamme el\u00e4\u00e4 yh\u00e4 vanhakantainen k\u00e4sitys siit\u00e4, ett\u00e4 lasten tulisi olla hiljaa ja h\u00e4iritsem\u00e4tt\u00e4 vanhempiaan?<\/p>\n
\nToisten ihmisten asioihin on vaikea puuttua. Vaikeaa on my\u00f6s olla puuttumatta kun kohtaa lapsen h\u00e4d\u00e4n.<\/p>\n<\/blockquote>\n
Perheen sis\u00e4iset\u00a0asiat eiv\u00e4t kuulu muille, kuulee sanottavan. Toisten ihmisten asioihin on vaikea puuttua. Vaikeaa on my\u00f6s olla puuttumatta kun kohtaa lapsen h\u00e4d\u00e4n. L\u00e4heiset ihmiset n\u00e4kev\u00e4t paljon, mutta pysyv\u00e4t hiljaa. Puuttumisyritykset ovat voineet johtaa loukkaantumisiin ja v\u00e4lien rikkoutumisiin tai niit\u00e4 pel\u00e4t\u00e4\u00e4n. L\u00e4heiset paikkailevat tilannetta jopa itsens\u00e4 uuvuttaen. Olen kuullut sukulaisten kertoman tarinan kaksosista joista \u00e4iti ruokki enemm\u00e4n poikalasta. On tarinoita mummoista, jotka vanhempien juhliessa hoitavat joka viikonloppu lapsenlapsiaan. Tavallisia ovat my\u00f6s\u00a0kertomukset isovanhemmista, jotka\u00a0 lapsen tapaamisviikonloppuina\u00a0vierailullaan tarkastavat tapaavan vanhemman kunnon tai mielialan.<\/p>\n
Pikkulapsivaihe on yleens\u00e4 rankkaa kaikille perheille. Sopivan avun saaminen on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Yst\u00e4v\u00e4ni meinasi nukahtaa neuvolak\u00e4ynnill\u00e4. H\u00e4nt\u00e4 yritettiin ohjata psykologille. Yst\u00e4v\u00e4ni sanoi ettei tarvitse psykologia vaan unta. Kun on valvonut vauvan kanssa kaksi vuorokautta, ei kukaan meist\u00e4 ole parhaimmillaan. L\u00e4hiverkoston antama konkreettinen tuki on t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Kysele rohkeasti\u00a0avuntarpeesta ja ota huolesi puheeksi! Kun teet sen\u00a0lempe\u00e4n huolestuneena\u00a0etk\u00e4 esimerkiksi neuvoen ja moralisoiden, se on helpompi ottaa vastaan. Jos l\u00e4heisten tuki ei riit\u00e4,\u00a0ulkopuolinen apu\u00a0helpottaa tilannetta.\u00a0Vauvan kanssa kahden el\u00e4vien\u00a0\u00e4itien vertaisryhm\u00e4t, j\u00e4rjest\u00f6jen tarjoamat lastenhoitopalvelut sek\u00e4 neuvolan ja sosiaalihuoltolain ehk\u00e4isev\u00e4n tuen kautta saatava perhety\u00f6 tuovat moneen perheeseen helpotusta. Vahvempaa tukea tarvitsevalle ovat olemassa lastensuojelun avohuollon tukitoimet. Monet aivan tavalliset perheet ovat saaneet lastensuojelusta avun tilap\u00e4iseen kriisiin.<\/p>\n
\nSuojellaan rohkeasti niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t pysty suojelemaan itse\u00e4\u00e4n! Puuttuminen on v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4!\u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n<\/blockquote>\n
\u201dEn halua vanhemmille vaikeuksia tekem\u00e4ll\u00e4 lastensuojeluilmoitusta.\u201d Ammattiauttajienkin kuulee paikoin sanovan n\u00e4in yhteydenotosta lastensuojeluun. Samalla\u00a0uhrataan lapsi vanhempien reaktioiden pelossa. Viisas ty\u00f6nohjaajani sanoi vuosia sitten, ett\u00e4 vanhempien syyllistyminen ei ole huono asia. Ilman syyllisyytt\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tapahdu muutosta. Lastensuojelusta ajatellaan my\u00f6s usein, ett\u00e4 mit\u00e4\u00e4n ei tapahdu, vaikka lastensuojeluilmoitus tehd\u00e4\u00e4n. Lastensuojelulla ei valitettavasti ole taikasauvaa, jolla pitk\u00e4\u00e4n jatkuneet ongelmat\u00a0saataisiin v\u00e4litt\u00f6m\u00e4sti katomaan, mutta monipuolisia avohuollon tukitoimia l\u00f6ytyy.\u00a0Sen kaikki jo tiet\u00e4v\u00e4tkin, ett\u00e4 huostaanotot ovat viimesijaisia ratkaisuja silloin kuin mik\u00e4\u00e4n muu apu ei auta.\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n
Perheelle l\u00e4heinen ihminen voi tehd\u00e4 lastensuojeluilmoituksen nimett\u00f6m\u00e4n\u00e4. Parempi tapa olisi, ett\u00e4 l\u00e4heinen puhuisi lastensuojelun tuesta positiivisesti ja motivoisi vanhempia hakemaan itse apua tilanteeseen. Kun otat yhteytt\u00e4 lastensuojeluun, vastuu tilanteen arvioinnista on siell\u00e4. Jos mit\u00e4\u00e4n ei tehd\u00e4, mit\u00e4 lapselle ja perheelle sitten tapahtuu? En haluaisi lapsen kehityst\u00e4 vaarantavasta asiasta vastuuta itselleni. Jos olet ainoa, joka asiasta tiet\u00e4\u00e4, vastuu on tavallaan sinulla.<\/p>\n
Lapsi on t\u00e4ysin aikuisen armoilla. H\u00e4n ei ole Peppi Pitk\u00e4tossu joka p\u00e4rj\u00e4\u00e4 hienosti yksin Huvikummussaan. Pieni lapsi ei pysty viestim\u00e4\u00e4n sanallisesti tilanteestaan, v\u00e4h\u00e4n isompi ei ehk\u00e4 uskalla. Lapsi tarvitsee aikuisen suojelevat k\u00e4det, hyv\u00e4ksyv\u00e4t silm\u00e4t, rakkautta, hellyytt\u00e4 ja huolenpitoa. Suojellaan siis rohkeasti niit\u00e4, jotka eiv\u00e4t pysty suojelemaan itse\u00e4\u00e4n! Puuttuminen on v\u00e4litt\u00e4mist\u00e4! \u00a0\u00a0\u00a0\u00a0<\/p>\n
Terveisin Nina Kauppinen, perheneuvoja<\/h3>\n
\u00a0<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"
N\u00e4in Helsingin p\u00e4\u00e4rautatieasemalla syd\u00e4nt\u00e4s\u00e4rkev\u00e4n kohtauksen, jossa osallisena olivat er\u00e4\u00e4n perheen naiset kolmesta…<\/p>\n","protected":false},"author":158,"featured_media":3228165,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[1],"tags":[107,54,105,60,106],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":6,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/114\/2018\/02\/nallepenkilla.jpg","blog_id":114},"jetpack_featured_media_url":"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/114\/2018\/02\/nallepenkilla.jpg","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/posts\/3097750"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/users\/158"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/comments?post=3097750"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/posts\/3097750\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/media\/3228165"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/media?parent=3097750"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/categories?post=3097750"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/rakkauden-ammattilaiset\/api\/wp\/v2\/tags?post=3097750"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}