Empatiakyky vaarassa

Empatiakyky vaarassa – miksi ja mikä avuksi?

empatiakyky vaarassa Karita Tykkä

Amerikkalaiset tutkimukset osoittavat hälyttävästi, miten nuoriso on menettämässä empatiakykyään. Ollaksemme onnellisia tarvitsemme ihmiskontakteja, seuraa ja myötäelämistä – meillä on tarve asioiden jakamiseen ja nähdyksi tulemiseen. Toimimme kaikissa tilanteissa paremmin oksitosiinin avulla.

Empatiakyky vaarassa – tarvitaan oksitosiinia, joka kuuluu olennaisesti empatiakykyyn. Se on kiintymyksen ja sosiaalisuuden neuropeptidi muokaten käytöstämme monissa vuorovaikutussuhteissa – äidin ja lapsen välinen kiintymysside on näistä elämämme ensimmäinen ja ehkä tärkein. Kiintymyssiteen laatu muokkaa mahdollisesti lapsen oksitosiinijärjestelmän kehitystä ja saattaa vaikuttaa muun muassa stressinsietokyvyn herkkyyteen. Vaikutukset voivat heijastua käyttäytymiseen vielä aikuisenakin ja olla erilaisten mielen epätasapainotilojen ja sairauksien riskitekijänä.

Oksitosiinille on löydetty vain yksi reseptorityyppi, joita esiintyy runsaasti eri puolilla aivoja ja myös alueilla, joihin ei johda oksitosiinineuronien yhteyksiä. Aivoissa oksitosiinireseptoreita on pääosin limbisen ja autonomisen hermojärjestelmän alueilla. Tämän rakkaushormonin on todettu ehkäisemään pelon (erityisesti sosiaalisten tilanteiden osalta), masennuksen ja ahdistuksen tunteita sekä ”taistele tai pakene” –reaktiota ja lisäävän empatiakykyä, positiivista ajattelua sekä myötäiloitsemisen taitoa.

empatiakyky vaarassa Karita Tykkä

P.S. Miehillä tehdyssä tutkimuksessa oksitosiinin antaminen lisäsi miesten empaattisuutta samalle tasolle kuin se oli naisilla ilman oksitosiinin lisäystä – meillä naisilla mielihyvähormoni siis hyrrää luonnostaan miehiä paremmin. Laitetaan siis hyvä kiertämään ja annetaan erityistä huomiota ympärillä oleville miehillemme. Iskemme kaksi kärpästä yhdellä iskulla, sillä antaessamme pyyteettömästi hyvää toiselle, saamme myös itse.

Empatiakyky vaarassa – mistä rakkaushormonia saa?

Oksitosiinia erittyy seksuaalisissa suhteissa ja synnytyksessä, jolloin sitä vapautuu luonnollisesti. Ihmiskontaktit, kosketus, rakkauden ja myötätunnon osoittaminen antavat kaikki mahdollisuuden oksitosiinin tuottamiseen. Ja mitä enemmän oksitosiinia vapautuu, sitä helpommaksi sen vapauttaminen tulee ja on helpompaa ja helpompaa tuntea olonsa hyväksi – vastoinkäymisten, kivun ja stressinkin keskellä.

Lisäksi sitä voi saada meditoinnista, liikunnasta, anteliaisuudesta, ihmisten, kasvien ja eläinten halaamisesta. Oksitosiinia muodostuu myös kun annamme sydämestämme toiselle jotakin – vaikka aikaamme. Sitä muodostuu myös kun läsnä olevasti kuuntelemme toista tai teemme yhdessä jotakin – toisen kehuminen tuo myös hyvää molemmille.

Tunteiden pidättely puolestaan alentaa oksitosiinitasoja. Energian pakkaantuminen joka tulee tunteiden tukahduttamisesta aiheuttaa stressiä ja tunnelukkoja, jotka saavat aikaan erilaisia henkisiä ja fyysisiä oireita. Siksi tunteita ei koskaan kannata lakaista maton alle ja yritä sivuuttaa, vaan ottaa vastaan, kokea ja kuunnella. Kuinka usein lapsille sanotaankaan ”älä pillitä” tai ”lopeta jo tuo itkeminen”… Tätä on ehkä syytä miettiä uudelleen. Itku kun on energian vapauttamista. Itse ainakin itkun jälkeen tai pienen tunteiden purkauksen jälkeen olo on kevyempi ja rentoutunut – kuin ilma olisi puhdistunut. Olo on väsynyt, mutta onnellinen, aivan kuten vaikka lenkin jälkeen.

empatiakyky vaarassa Karita Tykkä

Somemaailma – empatiakyky vaarassa

Nuoriso, ja myös monet meistä aikuisista ovat jo kovaa vauhtia erkaantumassa todellisista vuorovaikutuksista. Ollaan liikaa viestien, laitteiden ja pelien maailmassa. Oikeat kontaktit ja energianvaihdokset jäävät vähiin tai jopa pois kokonaan, kun elämä on laitteessa ja vapaa-aika menee pelejä pelatessa virtuaalisten kavereiden kanssa. Ei ihme, että moni kokee itsensä yksinäiseksi ja masentuneeksi – merkityksettömäksikin… Ja jos nyt tuntuu, ettei elämässä tunnu olevan niitä ystäviä tai läheisiä, voi aitoja kontakteja luoda melkeinpä missä vain – aloittaa vaikka eläinten paijaamisesta tai puiden halailusta.

Paras vaihtoehto vuorovaikutuksille ovat tapaamiset kasvotusten, halaaminen, toisen kuuntelu ja auttaminen sekä aito läsnäolo toisen vierellä, samaa energiaa hengittäen. Somessakin sitä voi osakseen saada, mutta harvemmin. Monen hyvä energia ei välity ruudun kautta, vaan katsoja tuntee itsensä ulkopuoliseksi ja erilliseksi muista. Ja koska meillä on tarve kuulua johonkin, tunnemme sen siivittämänä omassa erillisyydessämme yhä enemmän tarvetta vetäytyä omaan oloomme.

empatiakyky vaarassa Karita Tykkä

Voisitko sinä olla tänään läsnä jollekin – ensin aidosti itsellesi, mutta sen jälkeen ehkä myös jollekulle toiselle? Entä jos puhelin ei tulisikaan mukaan seuraavalla kerralla kun tapaat jonkin sinulle tärkeän tai tekstiviestin sijaan soittaisitkin videopuhelun?

Kesä ja loma mahdollistavat paljon – otetaan siitä kaikki irti! Ollaan kiireettömästi läsnä ja nautitaan toisten auttamisesta, kauniista sanoista, silitellään, jaetaan, itketään kun sen aika on ja ollaan aidosti hetkessä ja elämän äärellä.

Olet tärkeä ja ansainnut kaiken hyvän – myös ilon, onnen ja rakkauden.
Valoa ja voimaa,

Karita

kuvat: Emma Ronkainen

Lisää iloa, inspiraatiota, reseptejä, kauneutta ja paljon muuta löydät aiemmista postauksista!
Ilolla seuraan myös Rakkaudella, Karita –blogini jakoja somessa!

Helppo ja herkullinen feta-parsakaalivuoka

helppo ja herkullinen feta-parsakaalivuoka Karita Tykkä

Olisi ilo jos tapaisimme myös somessa: Instagram @karitatykka | Twitter @karitatykka | Snapchat karita-tykka ja FB

kiitos!

Kommentit (2)
  1. Ihana toppi, se vaaleanpunainen! 😀 Mistä olet ostanut?

    1. karitatykka
      24.7.2019, 10:05

      Ole tilannut sen Samsoe & samsoe topin jostakin verkkokaupasta – ikävä kyllä en muista lainkaan mistä.

      <3
      Karita

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *