Rakkaudella, Karita
Rakkaudella, Karita

Avaimet kohti itsemyötätuntoa…

Avaimet kohti itsemyötätuntoa…

avaimet kohti itsemyötätuntoa Karita Tykkä

Viime viikolla kirjoitin itsemyötätunnosta ja armollisuudesta ja voi pojat, kuinka tarpeeseen teksti saapuikin! Lukuisat viestit kertoivat siitä – olen onnellinen, että niin moni koki saavansa siitä jotakin. On aika jatkaa matkaa ja ajattelin nyt jakaa muutaman keinon, jolla voimme edetä kohti armollisuutta ja itsemyötätuntoa – askel kerrallaan ja riittävän pienin muutoksin. Palasin eilen Kolilta, jossa tämän jutun kuvatkin on kuvattu, ja jossa olin vetämässä Supernainen-retriittiä. Muiden aiheiden lomassa myös itsemyötätunto nousi vahvasti esiin. Elämme aikaa, jossa on selkeästi tarve ja aika kohdata omat tunteet, panostaa läsnäoloon, kiireettömyyteen ja itsensä rakastamiseen sekä myötätuntoisesti hyväksymiseen…

Avaimet kohti itsemyötätuntoa – askel kerrallaan

Ensimmäinen askel on opetella olemaan tietoisesti ja hyväksyvästi läsnä itsensä äärellä. Se tapahtuu tarkkailemalla ja kiinnittämällä huomionsa siihen, miten itseään arvostelee ja millaisten linssien läpi havainnoi. Huomioimisen jälkeen on aika valita, miten kussakin tilanteessa valitsee toimia. Ei tarvitse haukkua itseään vaan tunnistaa tunteet ja miettiä syyt niiden takana. Pelkkä huomiominen ja sen jälkeen omaehtoinen valinta auttavat toisenlaiseen käytökseen.

avaimet kohti itsemyötätuntoa Karita Tykkä

Ohjaksia ei kannata antaa sisäiselle äänelle, joka hakee hyväksyntää ja tekoja, vaan pyrkiä pitämään matkan kulku omissa käsissä. Tietoisuuden ja läsnäolo harjoittaminen on kuin lihas, se vahvistuu harjoittamalla. Niiden avulla pystyn itsekin kohtaamaan itseni kokonaisena – hyvine ja niin sanottune heikompine puolineni, lempeästi ja armollisesti. Ikään kuin ymmärtäen ja myötätuntoisesti kanssaeläen.

Säännölliset meditaatio- ja läsnäoloharjoitukset auttavat ja vahvistavat. Kriittinen ja negatiivinen sisäinen ääni nostaa edelleen ääntää, mutta sen rinnalla myös ne lempeämmät puolet minussa. Ne, jotka puolustavat, kannustavat ja tyynnyttävät. Lempeää puhetta voi päättää tietoisesti harjoittaa ja päättää, että asenne itseä kohtaan on ystävällinen ja lempeä, ei vaativa ja ehdoton.

avaimet kohti itsemyötätuntoa

Avaimet kohti itsemyötätuntoa – tunteita ei kannata lakaista maton alle…

Aina kun tunnet jotakin tunnetta, joka lähtee nostamaan häpeää, syllisyyttä, ahdistusta, pelkoa, jne. Älä yritä työntää sitä pois, vaan kohtaa ja myönnä tunteen/äänen läsnäolo. Usein mieleen saattaa nousta ajatus ”miksi minulle aina käy näin”. Mutta todellisuudessa kaikille käy ja juuri samalla hetkellä monet kokevat aivan samoja tunteita kuin sinäkin. Voit miettiä hetken, mitä tunne ja ajatukset haluavat viestittää, ja sen jälkeen päättää, että kelpaat ja riität silti ja niistäkin huolimatta. Itse laitan usein lempeitä ajatuksia miettiessäni käden sydämeni päälle – kosketus vahvistaa yhteyttä ja vaikutusta.

Useasti vaadimme itseltämme liiaksikin ja tarkkailemme omaa toimintaamme piirun tarkasti. Samaan aikaan emme koskaan vaatisi toisilta samaa panostusta tai haukkuisi riittämättömyydestä – päin vastoin tsemppaamme ja tuemme monesti vieressä. Onkin mielestäni oleellista oivaltaa ystävällisyyden merkitys itseään kohtaan ja olla tukena myös itselle – etenkin kun kokee epäonnistumista ja häpeää. Ja muistaa ettemme ole koskaan yksin tai erillisiä muista. Minä ainakin voin täällä päässä sanoa, että olen tuntenut riittämättömyyttä ja etten kelpaa – olemme siis samassa veneessä, etkä ole yksin ajatustesi kanssa. Itse asiassa, meitä on lukemattomia. : )

Tässä lyhyt aloitus kohti itsemyötätuntoa ja armollisuutta itseään kohtaan. Sinä riität, me kaikki riitämme. Laiska tai asoita pakeneva ei kannata olla, mutta samaan aikaan ymmärtää, että kaikkea ei tarvitse tehdä, ja että on aloitettava jostain saavuttaakseen jotakin joskus – kerralla ei tarvitse päästä tavoitteeseen vaan ottaa askel kerrallaan. Epäonnistumiset, asioiden priorisointa omista lähtökohdista käsin, kehon sekä mielen välisen yhteyden vahvistaminen ja itseänsä lempeästi kannustaminen ovat hyvä tie kohti armollisuutta ja onnellisempaa elämää.

Mieti hetki sitä, mitä kaikkea oletkaan jo saanut aikaan – liian pieniä tai turhia saavutuksia tai tekoja ei ole olemassakaan, pienistä puroista kasvaa iso joki…

Iloa,

Karita

kuvat: Emma Ronkainen

kuvauspaikka Koli
vaatteet: Röhnisch

Lisää iloa, inspiraatiota, reseptejä, kauneutta ja paljon muuta löydät aiemmista postauksista!

Ilolla seuraan myös Rakkaudella, Karita –blogini jakoja somessa!

Syysuimarin opas

syysuimarin opas Karita Tykkä

Olisi ilo jos tapaisimme myös somessa: Instagram @karitatykka | Twitter @karitatykka | Snapchat karita-tykka ja FB

kiitos!

Kommentit (3)

  1. Anitta

    Hei Karita,

    Suurkiitokset taas aivan mahtavasta kirjoituksesta. Sinulla on loistava kyky kourjoittaa tärkeistä teemoista lempeän ohjaavasti. Itse saan näistä kirjoituksistasi paljon apua omaan matkaani olla paras versio itsestäni. Usko omaan minään ja luotto että myös minä voin saada jotain todella upeaa aikaan on välillä tiukassa,mutta saan sinulta juuri sopivaa tsemppiä. Kiitokset ja kaikkea hyvää tähän viikkoon . Anitta

  2. Anitta Stuart

    Hei Karita,

    Suurkiitokset taas aivan mahtavasta kirjoituksesta. Sinulla on loistava kyky kourjoittaa tärkeistä teemoista lempeän ohjaavasti. Itse saan näistä kirjoituksistasi paljon apua omaan matkaani olla paras versio itsestäni. Usko omaan minään ja luotto että myös minä voin saada jotain todella upeaa aikaan on välillä tiukassa,mutta saan sinulta juuri sopivaa tsemppiä. Kiitokset ja kaikkea hyvää tähän viikkoon . Anitta

    • karitatykka

      Kaunis kiitos Anitta – ihana kuulla.

      Tällaiset vietit antavat rohkeutta, inspiraatiota ja motivaatiota jatkaa tällä tiellä. : )
      Kiitos siis sinulle, että luet tekstejäni ja olet osa tätä ”heimoani”.

      Kaunista viikkoa,
      Karita

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *