ÄITI – ÄITIENPÄIVÄN LAHJA

Äiti – äitienpäivän lahjaksi hyvää, josta on iloa pitkään.Äiti Karita Tykkä

ÄÄÄÄÄITIIII! Huuto äiti, on kuulunut viime aikoina enemmän kuin hyvin pitkään aikaan – kiitos pandemian. Kun poika on kotona jatkuvasti, on myös roolini äitinä laajempi kuin aiemmin… Keksiä tekemistä, kotikoulua, ruoanlaittoa useaan kertaan päivässä, pyykin pesemistä, yhdessä puuhailun ja itsenäisen tekemisen keksimistä – tuntuu, että omat työt joutuvat joustamaan joka päivä. Mutta nauti tästä ajasta kotona, ilman jatkuvaa menoa jonnekin, läsnäoloa koko perheen kanssa tiivisti yhdessä puuhaillen. Ymmärrän, ettei kaikilla suinkaan ole näin, vaan aika on korostanut ahdistusta, perheväkivalintaa, päihteiden käyttöä, turvattomuutta, pulaa ruoasta ja paljon muuta. Tämä aika onkin avannut silmäni entistä enemmän kiitollisuudelle ja auttanut näkemään mistä kaikesta saan olla kiitollinen.
 

Äiti Karita Tykkä

Äitiys ja gurukokemukseni

Maailma on täynnä eri alojen toinen toistaan kovempia huippuosaajia ja yhä useampi meistä hakee onnea, menestystä tai hyvää elämää ulkopuoleltamme, guruilta, joiden oppeja seuraamalla pyritään toimimaan. Itselläni ei ole gurua, jonka oppeja seuraisin, vaikka monia huippuosaajia olen kuullut ja pyrkinyt ymmärtämään. Tärkein guruni on ollut ja on edelleen oma poikani – hän auttaa minua ymmärtämään, oivaltamaan ja oppimaan päivittäin.

Jos katsoisimme elämisen mallia pieniltä lapsilta, ottaisimme oppia uteliaisuudestaan ja ilosta elämää kohtaan ja eläisimme tauotta tässä hetkessä kuten he, olisimme varmasti onnellisempia, stressittömämpiä ja elinvoimaisempia. Lapset myös ajattelevat ilman koukeroita ja rationalisointia, selkeästi ja mutkattomasti. Jos kerron työtaakan painaen, kuuluu neuvo – ”tee vähemmän”. He eivät tarvitse treenejä, vaan koko elämä on treeniä kallioilla kiipeillen, paikasta toiseen juosten ja innosta pomppien. Eikä ole uniongelmia tai stressiä, sillä fokus on mureheiden sijaan tässä hetkessä.

Äiti Karita TykkäYmmärrän, ettei kaikilla ei ole mahdollisuutta tämän kaltaiseen guru-kokemukseen. Lähellä oli että kokemus olisi jäänyt kokematta minultakin. Muistan, kuinka ajattelin että naimisiin menon jälkeen vauvoja alkaa tupsahtelemaan kuin tilauksesta – toisin kävi. Häiden jälkeen reilun puolentoista vuoden ajan jokainen kuukausi koin pettymyksen. Kunnes vihdoin raskaustesti oli positiivinen, kaikki muuttui ja uusi elämänvaihe sai alkaa. Rakastin olla raskaana. Olin energinen, elinvoimainen, hiukseni ja ihoni olivat kauniimmat kuin koskaan, rakastin jokaista kurviani ja ihanaa kasvavaa vatsaani. Töitä tein loppuun saakka ja viimeiset tv-kuvaukset nauhoitimme kaksi viikkoa ennen synnytystä – tämä vain, koska olo oli niin energinen ja hyvä.

yhden äiti Karita Tykkä

Äiti – voimakas yhteys

Tunsin voimakasta yhteyttä lapseeni jo raskausaikana ja syntyessään hän tuntui minulle jo tutulta – kuin ystävä, jonka olisin tavannut pitkän tauon jälkeen. Raskausajan jooga auttoi siinä varmasti. Synnytys oli elämäni hienoin kokemus, enkä unohda sitä koskaan. Mieheni oli mukan ja alun ongelmien jälkeen, sain synnyttää alateitse ja kaikki meni hyvin. Synnytyksen jälkeen keho oli riekaleina, tai ainakin se tuntui siltä. Vatsalihakset repesivät ja keho tuntui muutenkin todella vieraalta synnytyksen jäljiltä. Imetyskään ei tahtonut luonnistua. Syytin siitä itseäni, enkö osaa tätä luonnollista äidin osaa? Kuukausia myöhemmin selvisi, että pojallani oli liian lyhyt kielijänne, joka teki imuotteen saamisen vaikeaksi, enkä olisikaan voinut tehdä mitään toisin.

Olimme uuden vaiheen äärellä, josta kummallakaan meistä vanhemmista ei ollut juurikaan käsitystä – välillä tunsin olevani aivan yksin ja hukassa. Koska olin toivonut lasta kauan, tai ainakin se oli tuntunut siltä, kiipi ajoittain myös pelko kehooni – entä jos jotakin sattuu ja menetän hänet. Kuuntelin välillä hengitystään ja tarkkailin kehon muutoksia. Fanaattinen tai ylisuojeleva en koskaan ollut – se vain ei ole tyypillistä minulle, vaan annoin kiipeillä ja temmeltää miten halusi. En myöskään ollut ylihygieeninen vaan suhtauduin melko rennosti siihenkin. Ehkä siksi edesmenneet koirammekin pääsivät poikaa pari kertaa lempeästi näykkäämään – kerran tuli tikkejäkin.

Äiti Karita Tykkä

Äitiys ja lapsettomus

Minua on koskettanut samaan aikaan lapsettomuus ja äitiys. Olen saanut tuntea molempia toivoessani toista lasta ja ollessani jo äiti yhdelle. Äitiys onkin yksi tärkeimmistä ”rooleistani” ja oma äitini on minulle yksi maailman tärkein henkilöistä, rakas äitini Merja. On huvittavaa huomata, miten hänen nimensä kirjoittaminen tuntuu todella hassulta, sillä kutsun äitiä AINA äidiksi – en koskaan etunimellä. Olen onnekas monessa, mutta etenkin siinä, että minulla on aina ollut turvallinen, rakastava, herkkä ja ihana äiti, joka kuuntelee ja on läsnä aina kun tarve vaatii. Hän on yksi elämäni sankareista, joka ei tuomitse tai hylkää. Myös tässä rakkaudessa menettämisen pelko kiipii sydämeeni – nyt enemmän kuin koskaan…

Toive toisesta lapsesta jäi haaveeksi, kun yrityksistä huolimatta ei meille koskaan suotu toista lasta. Turhautumisen ja lukuisten pettymyksien jälkeen päätin keskittyä siihen, mitä minulla jo on. Tunnen päivittäin syvää kiitollisuutta yhdestä ihanasta, Lucasta, jonka toinen nimi tulee syöpään menehtyneen rakkaan ystävämme Kaapon mukaan. Tiedostan hyvin myös sen, etteivät kaikki saa edes yhtä. Uskon, että kaikella on tarkoituksensa – jossain kohtaa ja joskus selviää miksi. Ehkä meidän perhe toimii parhaiten juuri tällaisena, ehkä yksi lisää olisi ollut meidän tapauksessa ja tilanteessa liikaa. Jos keskityn siihen, mitä minulla ei ole, elän puutteesta käsin, siksi haluan suunnata ajatukseni puutosten sijaan siihen, mitä minulla jo on.

Äiti Karita Tykkä

ÄITI – voitko tehdä minulle pikkusiskon tai -veljen?

Yksi tapaus on kuitenkin jäänyt mieleeni. Monta kesää sitten altaan reunalla istuskellessamme poikani yhtäkkiä kysyi: ”Äiti, voitko tehdä minulle pikkusiskon tai -veljen?”. Kysymys herätti minussa voimakkaan tunteen rakkaudesta, puutteistani, pettymyksestä ja epäonnistumisesta. En ole kateellinen toisten vauvaonnesta, vaan tunnen iloa heidän onnestaan, olivatpa sitten kyseessä koira- tai ihmisvauvat. Samaan aikaan olen kuitenkin vuosien varrella tuntenut, että kehoni on pettänyt minut jotenkin ja ehkä tuntenut epäonnistumistakin. Enää eivät tuollaiset ajatukset päässäni pyöri – kehoni on uskomaton ja pystyy uskomattomiin tekoihin päivittäin, ilman käskyjä tai palkkioita.
 
Rakkaus omaan lapseen on jotakin niin suurta, ettei sitä voi selittää tai sitä ymmärtää, ennen kun on itse sen kokenut. Se on oman elämäni kantavia voimia. Ilman rakkautta en ehjä, olenvain ontto kuori, joka kaipaa tulla huomioiduksi, nähdyksi ja kuulluksi. Rakkaus, jota et voi tilata, ohjaa meidät usein turruttamaan puutteellisuuden tunteen jonnekin. Päästäessämme irti siitä, miten ”haluamme” asian olevan ja leväten sen hetkisessä tilanteessa ja luottaen korkeampaan voimaan, uskon, että voimme elää Hyvää Elämää – lasten kanssa tai ilman. 
 Äiti Karita Tykkä

Äitienpäivä lähenee ja on aika muistaa rakkaita äitejä ja äidin roolissa olevia. Oma äitini on ollut minulle aina tärkeä ja suhteemme ainutlaatuinen. Äitiäni ei korvaa mikään, jonka vuoksi työskentelen rakkauden menettämisen pelon kanssa tälläkin hetkellä. ÄITI – neljä kirjainta sinulle, maailman rakkain ihminen minulle…

Äiti – lahjaksi hyvää elämää

Kirjani Hyvä elämä ja siihen pariksi Hyvä elämä työkirja ovat erikseen tai yhdessä ihana lahja jokaiselle äidille. Turhaa materiaa eivät äidit tarvitse, mutta kauniita sanoja, rakkautta, myönteisyyttä ja kirjoja, jotka saavat hänet mahdollisesti voimaan paremmin, he kyllä ansaitsevat ja kaipaavat. Kirjojen sivuilta löytyy lauseita lohduttamaan, työkaluja muutokseen, reseptejä herkullisiin ruokiin ja paljon muuta. Kirjat voivat olla äidin oma voimakirjoja, jotka auttava elämään hetkessä, nauttimaan elämästä, tekemään tarvittavia muutoksia, purkamaan tunnelukkoja ja lisäämään elinvoimaa, terveyttä ja energiaa.

Tämä äitiystarinani on yhdenlainen – oikeanlaista tai vääränlaista ei mielestäni olekaan, vain erilaisia tarinoita. Kirjassani kirjoitan kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, rakkaudesta, tunteista, mielen voimasta, peloista, tapahtumista, jaan työkaluja, reseptejä ja paljon muuta. Toivon, että kirjani löytävät puolisosi tai sinun luoksesi, ystäväsi, äitisi tai mummisi luokse.

Kirjoitin Hyvä elämä -kirjan ja työkirjan myös itselleni, mutta aivan niin kuin tämä blogikin – vasta te lukijat teette kirjoituksistani merkityksellisen. Molempia kirjojani löydät muun muassa Adlibriksesta, Akateemisesta kirjakaupasta ja Suomalaisesta kirjakaupasta.

ÄITI, toivon sinulle ja ihan kaikille ihanaa tulevaa äitienpäivää 10.5.2020.
Toivottavasti se on täynnä rakkautta, valoa ja hyvää mieltä.

Rakkaudella, Karita

AINA EI JAKSA LUKEA – ÄÄNIRAITA LYÖTYY TÄSTÄ!

osa 1

osa 2

kuvat: Emma Ronkainen 
lokaatio: Nougat Showroom
vaatteet: Miltton / Abrand jeans

Lisää iloa, inspiraatiota, reseptejä, kauneutta ja paljon muuta löydät aiemmista postauksista!
Ilolla seuraan myös Rakkaudella, Karita –blogini jakoja somessa!

MERTEN MUOVIROSKASTA MUOTIA

Olisi ilo jos tapaisimme myös somessa: Instagram @karitatykka | Twitter @karitatykka | Snapchat karita-tykka ja FB

kiitos!

Kommentit (4)
  1. Kirjasi on ihana, luin sen hetkessä ja olen palannut siihen useasti, varsinkin nyt korona-aikana. Kirjasi tuo toivoa ja lohtua ja sinä olet inspiroiva ihminen ♥️
    Myös minulla on yksi lapsi, saman ikäinen poika kuin sinulla ♥️ Miten hän kokee tämän vaikean ajan kun kavereita ei pääse näkemään eikä ole sisaruksia?

  2. Läpinäkyvää elämää kotona!
    Viidettä viikkoa , yrittäjänä kohta 30 vuotta, en ole koskaan saanut olla kotona näin hartaasti❤️
    Asumme Meslewi liikkeeni yläpuolella, joten olen harvakseltaan mennyt soitosta ovella avaamaan, mutta kuitenkin, tunne on kuin lomalla.
    Töölönlahti, hiljainen Mannerheimintie , kaupunkilenkit pyörillä, kuin Hangossa ikään, koirulimme kanssa saarissa ja metsissä, yhteisiä ruokamakumatkoja kokkaillessa, keskusteluja, tulevaisuuden suunnitelmia, innovatiivisia muutoksien tuulia ja mikä parasta läpinäkyvyyttä.
    Korona on parasta kasvatusaikaa!
    Ensimmäinen poikamme syntyi häämessujen aikaan 12.1- synnyttämään suoraan messuilta…
    Kolme viikkoa kotona ja vauva mukaan töihin.
    Toisen poikamme tulikin sitten suunnitellusti ajalla sektiolla ja pidin jopa äitiysaikaa muutamia päiviä 6kk ajan, mutta kävin myös liikkeessä.
    Olemme onnekkaita, mutta niin ovat myös ne lapset, joille tarjotaan koti adoptoimalla.
    Adoptio on suurta rakkautta ja suurin epäitsekkäin teko mitä mieleeni tulee.
    Rakastan lapsia, heissä todella on suurta voimaa.
    Äityli, Äiti ja Äitiiiiiii on paras kutsu ikinä.❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️❤️

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *