Primelife by Umppu
Primelife by Umppu

Muuttuuko elintapasi dieetin myötä?

Muuttuuko elämäsi dieetin myötä? Nyt kun vuosi on vaihtunut, niin varmaan vähintään joka kolmas on ajatellut tai luvannut itselleen aloittavansa uuden elämän. Siihen kuuluu lähes aina painonpudotus.  Joulukuu on vähän  tissuteltiin ja syötiin kaikkia herkkuja ja nyt tammikuu on se kuukaus,i kun laitetaan elämä ruotuun. Mä oon ennenki sanonu että mäen enää usko mihinkään dieetteihin. Siinä vaiheessa kun lähetä rakentaan jotain uutta ruokavalio ja siitä lähdetään piirun tarkasti noudattaa, niin kuvitteleeko ihmiset ihan oikeesti että muutaman viikon dieetillä ne elintavat jäävät pysyviksi?

Onhan se kiva että tammikuussa vaikka tippuu viisi kiloa painoa, mutta se ei ole kivaa että ne tulee helmikuussa taas takaisin. Ruokavaliot on toisaalta tosi hyvä asia varsinkin niillä, joilla ei ole minkäänlaista käsitystä terveellisestä ruuasta. Niiden pitäisi kuitenkin olla monipuolisia ja ”normaaleja tuttuja raaka-aineita soveltavia, eikä mitään juurien pureskelua.

Yksi asia mikä mun mielestä on jopa ehkä helppo toteuttaa ja meillä saattaa saada niitä pysyviä tuloksia aikaseks on se, että teet ne ruokasi itse.  Lopetat ulkona syömisen ja opettelet tekemään ruokaa. Kiinnitin huomioo lounasaikaan kaupassa, mistä saa tiskiltä ostettua ruokaa, niin varsinkin naisissa huomaa sen että ruoaks syödään niin sanotusti ”terveellisesti salaattia”, mutta kylkiäisiäksi ostetaan pari suklaapatukkaa. Oli ilmeisen selvää, että se salaatti ei riitä sen päivän ruuaksi ja sitten sillä suklaalla täytetään se loppuu. Mitä jos söisi kunnollisen lämpimän aterian ilman sitä suklaata?

Suomi on ainakin tällä hetkellä pullollaan erilaisia ravintovalmentajia ja jos jonkinlaisia urheiluvalmentajaa. Mulla aina jotenkin kalskahtaa korvaan ne asiat mitä näissä valmennuksessa painotetaan. Liiku tarpeeksi, nuku tarpeeksi, syö terveellisesti, anna itsellesi aikaa. Ihan vaan mielenkiinnosta kysyn, että kuinka moni perheenäiti esimeriksi pystyy noudattamaan näitä kaikkia asioita? Toihan on ihan helkkarin stressaavaa ja sulla tulee ihan sellainen fiilis, että oot ihan surkee ihminen.

Ihmiset jotka valmetaa työkseensä voi sisällyttää montakin liikunnallista asiaa siihen oman työpäiväänsä. Mutta mitäs ne jotka on vaikka töissä yhdeksästä kuuteen?. Aamulla viedään lapset päiväkotiin ja huolehditaan osa kouluun. Sen jälkeen mennään omaan töihin ja päästään vaikka esimerkiksi kuudelta illalla. On sitten harrastuksia ja ties mitä ohjelmaa siinä illalla. Oho kello onkin jo 11 illalla ja multahan on  tekemättä vielä päivän liikkuminen, aika itselleni, syö terveellisesti ja nuku hyvin. Enkä tässä esimerkissä puhun oikeestaan aika paljon itsestäni.

Mä oon tosi tyytyväinen että harrastan liikuntaa edes sen kerran viikossa. Muuten liikun lähes koko päivän ja juksen lasten perässä.  Jos mä ajattelisin nyt että mä kävisin vaikka neljä kertaa viikossa salilla. Joko se tapahtuis aamulla tai illalla töiden jälkeen enkä näkisi esimerkiksi lapsiani arkena ollenkaan. Missä välissä mä sit kävisin kaupassa tekisin ne  viis terveellistä ateria itelleni pitkin päivää. Missä välissä mä pesen sitä pyykkiä, täytän tiskikonetta, siivoan ja teen niitä tavallisia kotiaskareita.  Ja kun aina joku kysyy että eiks se sun miehes tee mitään, niin näitä hommia riittää ihan kahdelle ja kyllä se tekee. Lunta sataa ja unohdin että lumitöitäkin  pitäis tehdä ja ainiin mun piti antaa aikaa itselle ja nukkua. Parempi uudenvuoden lupaus on asettaa jonkinlaisia tavoitteita itselleen. Ei niin että joku muu antaa ne ohjeet sulle. Tee asioita jotka on sulle miellyttäviä ja mukavia tehdä jolloin niistä voi jäädä pysyviä elintapoja ja sillä seurauksella mennään kohti terveellisempää elämää.

Aloita vaikka sillä että surautat aamulla itselles sen helkkaris smoothien, etkä nappaa työmatkalla täytettyä croisanttia, suklaapatukkaa ja jotain kivaa caramellilattea mukaan. Jos jo viikon jälkeen vituttaa se smoothie, niin kokeile munakasta :). Pikkuhiljaa. Ja tiesitkö että melkein mitä hitaammin esimerkiksi paino putoo niin sitä paremmin se tulos pysyy. Mää en itse oo käynyt vaakalla mies muistiin, mutta ei oo mitään hajua mitä nyt painan, mutta musta on siistiä, että mun farkut ei purista mua niinkuin ne ennen puristi.

Kuvat: Noora Näppilä

-Umppu

Kommentit (2)

  1. P

    Tähän ei voi todeta kuin, että aamen! Komppaan kaikkea yllä kirjoitettua.

    Aika ei vain riitä kaikkeen, varsinkin kun tosiaan niitä omia rakkaita lapsiakin olis kiva nähdä arkisin hoidon ja töiden jälkeen ja viettää aikaa ja antaa huomiota. Ja totta kai on tärkeää liikkua ja ottaa omaa aikaa, mutta ei se aina ole niin vain ottaa sitä. Mie olen ajatellu tänä vuonna yhdistää huvin ja hyödyn. Eli just tuon että lasten kanssa yhdessä liikutaan. Esim luistelemaan voi mennä kävellen tai potkurilla niin lenkki tulee samalla tehtyä. Tai jos on joku meno töiden jälkeen 1-1,5h kuluttua niin en käy 7km päässä kotona mutkaa vaan käytän sen ajan lenkkeillen tai kuntosalilla. Näin tarvii olla vain yks ilta pois kotoa kuin että menisin jonain toisena iltana sitten salille ja olisin sen pari lyhyttä iltaa töiden jälkeen pois.

    1. Riikka

      Niin just! Naulan kantaan. ”Ota aikaa itsellesi…” blääh. Tosi vaativa on tämä nykyaika, kaikki pitäisi suorittaa täydellisesti, työ, perhe, oma terveys ja kunto, harrastukset, parisuhde, oma aika ym ym ym.
      Ei tällaista ollut vielä esim 80-90-luvulla kun omat vanhemmat oli ruuhkavuosissa.

      Vastaa

      Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *