Primelife by Umppu
Primelife by Umppu

Mitä tapahtu Pariisissa?

Terveiset täältä Champs Elyseen kupeesta hotellihuoneesta. Savuin eilen paikan päälle. Nukuin lennot niin sikeästi univelkojen vuoksi, jotenka matka sujui oikein hyvin. Pariisin kentällä oli aika moinen kuhina. Kyselin ihan muina turisteina info pisteeltä, että mikä olisi helpoin tie hotelliin. Junalla olisi päässyt parilla vaihdolla, mutta kertaakaan aiemmin Pariisissa käyneenä en halunnut ottaa sitä riskiä, että havahdun jostain huitsin nevadasta.. Täällähän kukaan ei siis puhu englantia ja mun Bonjourilla ei paljon pitkälle pötki. Mietin jo mielessäni itseni seisovan junassa, jossa kukaan ei mua ymmärrä eikä osaa neuvoa.. Valitsin siis tutun ja turvallisen taxin..

Mää olin lennoista ja väsymyksestä niin turvoksissa, että mun varpaat muistutti  lähestulkoon Pariisin perunoita. Kävin suihkussa ja vaihdoin kamat ja lähdin ihan summan mutikassa käveleen pitkin kaupunkia. Tallustelin ympäri katuja useita tunteja ja piipahdin aina silmiin osuvan nähtävyyden luona. Jotenkaan itse shoppailu ei juuri itseäni enää  niin paljoa kiinnosta ja ne putiikit minkä ohi kävelin oli sellaisia, että mulla olisi ollut varaa ehkä juuri ja juuri ostaa sieltä avaimenperä. Piipahdin perus Zaran ja Sephoran, mitkä kuuluu mun ainaisiin reissukauppoihin.

Kun tuola kaupungissa kevät auringossa käveli, niin tuli oiken hiki. Kävin syömässä ja ajattelin että antaudun pikku päiväunille. Nukuin yhteensä 4h putkeen, koska olin vaan yksinkertaisesti aivan kuollut ja umpi väsynyt. Siinä sitten illasta heräilin… laitoin kasvonaamion ja menin takaisin nukkuun. Vaikka toisaalta on ihanaa olla yksin, niin silti oon niin kotihiiri, että kaipaan jo heti mun lapsia ja sitä härdelliä. Mulla on kiva hotelli tässä ihan sykkeessä ja täällä on niin hilajista että uni kyllä maittaa.

Aamulla söin oikein kunnon aamupalan ja laittauduin valmiiksi. Mun on pakko myöntää, että mua ihan oikeasti jännitti koko homma ihan perkeleesti. Ehkä suurin syy on kieli. Kun ei ole taas hetkeen puhunut niin siinä menee tovi että pääsee taas mukaan hommaan. Onneksi koulutus oli selkeällä Englannilla ilman sen kummempia aksentteja, jotenka ymmäsin lähestulkoon kaiken. On sanoja sieltä täältä mitä en osannut kääntää, mutta parasta koulutuksessa on kuitenkin se, että sinulle näytetään jotenka tarkasti seuraamalla pysyt mukana.  Ammattisanansto on myös mulle huomattavasti helpompaa, kun vaikka se että keskustelisin jonkun kanssa politiikasta.

Koulutus oli aivan upeassa Balmain salongissa. Suomessa ei ole ainuttakaan vastaavaa paikkaa. Salongissa on noin 500m2 ja paljon siitä jäi vielä näkemättä. Meidän aamupäivä alkoi Guido Riegerin koulutuksella, kuka on Balmainin taiteellinen johtaja (Balmain hair). Aivan uskomattoman valloittava persoona, jota oli mielenkiintoista kuunnella. Kävimme läpi uuden spirng/summer 2018 collectionin. Hän kertoi tarinan sen synnystä ja mikä siinä on ollut inspiroiva tekijä. Pakko sanoa että jo se että kuuntelet ihmistä kenekä intohimona on tehdä muotia oli inspiroivaa. Suomessa kampaajat keskittyy välillä aivan vääriin asioihin, kuten että citymarketissa on euron halvammalla joku shamppoopullo myynnissä.

Kampaajan on todella tärkeä kouluttautua jatkuvasti, koska se kehittää valtavasti ammattitaitoa. Jos koukutuksesta jää edes yksi asia päähän niin se ei silloin ole ollut turha. Mää opin täysin uudenlaisia tyylejä kihartaa hiuksia. Nopeita erilaisia tekniikoita, mitä voin hyödyntää liiketyössä ja opettaa myös omille asiakkailleni. Sain aivan valtavasti tietoa, joita alan nyt käymään muistiinpanoistani läpi….

Lyhyt mutta ytimekäs reissu alkaa nyt olemaan takanpäin. Aion sen verran vielä hyödyntää tätä yksin olemista ja menen jo aikaisin nukkumaan. Oli suuri kunnia saada tehdä tämä reissu ja kiitos siitä kuluu SIMI:lle. Tästä se homma taas lähtee eteenpäin ja taidankin kaivaa mun suunnittelulehtiön ja alkaa hommiin. Tulen varmasti vielä palaan tähän Parisiin ensi viikolla <3 -Umppu

Lue edellinen postaus: Some on meille kaikille yhtä avoin mahdollisuus

Kommentit (8)

  1. Hanne-b

    Hei! Hotelli kuulostaa hyvälle sijainnin suhteen,voitko vinkata missä hotellissa olit ?

    • primebody

      Hotel Frankin Roosevelt. Ei mikään perhe hotelli, mutta muuten tosi jees. Pieni mutta kodikas

  2. Mariem

    Kuulostaa tosi kivalta reissulta, koulutusta ja toisaalta rentoutumista ja nukkumista. Oma kiinnostus Primea kohtaan ainakin nousi taas, tekis mieli matkustaa Tampereelle ihan vaan, jotta pääsisin asiakkaaksesi, jos ikinä on juhlat Tampereella buukkaan heti kampauksen teille <3 Ihana miten suhtaudut ammattiisi intohimolla ja haluat kehittyä. Harmittavan moni tyyty olemaan "Paulan palmikko" sen 40 vuotta (ei siis pahalla ketään Paulaa kohtaan). 😀

    • primebody

      Voi kiitos! Ihana kuulla

  3. Aleksandra

    Hei,

    mistä tuo paita on?
    Näin samanlaisen tuossa muutama päivä sitten yhdellä toisella.Mutta ei kehdannut kysyä.
    Täällä helpompi kysyä 🙂

    • primebody

      Se on H&Mw

  4. Jenni

    Hassua, itse olin Pariisissa vajaa viisi vuotta sitten ja silloin kyllä ihan kaikkialta sai palvelua englanniksi. Taksikuskeja myöten kaikki juttelivat englanniksi ja olivat todella mukavia!

    • primebody

      Mun kohdalle ei osunut ainuttakaan 🙂 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *