Vaihtarin syyskuu

Tässä tuleekin nyt piitkä posaus. Syyskuu lähenee loppuaan, joten on aika vähän muistella mitä tässä kuussa tapahtuikaan. Saavuin Utrechtiin jo elokuun loppupuolella, joten syyskuussa asiat alkaneet jo olla olla aika hyvin mallillaan. Hankittuani pyörän ja ruvettuani liikkumaan ympäriinsä, oli yksi ensimmäisiä huomioitani lampaat. Niitä on joka paikassa, jopa yliopiston pihalla (kiitos eläinlääketieteellisen tiedekunnan).Opintojen puolesta hommaa on riittänyt, mutta harrastuksille ja sosiaaliselle elämälle on onneksi jäänyt aikaa. 🙂 tehnyt töitä tutkimusryhmässä, ja tällä hetkellä olen sopivan kiireinen lääkkeiden kehittämiskurssin kanssa. Olen  oikein tyytyväinen opintosuunnitelmaani – sekä labraprojektini että lääkkeidenkehittämiskurssi ovat todella mielenkiintoisia. Myös labrakollegat ja kurssikaverit ovat todella mukavia – kaikki ovat heti olleet ottamassa minut mukaan menoon. 🙂
Kuun alkupuolella meillä oli biotiteiden laitoksen grilli-ilta. Säät suosivat, lämpötila oli 25 ˚C kieppeillä, jopa päällekin.

Lisäksi tutkimusryhmällämme oli myös virkistyspäivä, josta kirjoitin jo aiemmin Lab outing – tutkimusryhmän virkistyspäivä-postauksen.
Fort RijnauwenVaihtareille oli vähän sitä sun tätä pikkutapahtumaa, mutta paras niistä oli ESN:n järjestämä Social introduction-kaupunkikierros. Se oli oikein kiva tapa saada kuulla oleellisista paikoista ja nähtävyyksistä Utrechtissa. Sain mm. paljon ravintolavinkkejä. Utrechtin keskusta on myös varsin sokkeloinen, ja tämä helpotti jo hieman sen hahmottamista. 😉 Pääsimme myös kanaaliajelulle.Tutustuin myös uuteen n. 12 ihmisen ESN mentorryhmääni. Mukavan oloista porukkaa, kansanvälinen kokoelma erialojen ihmisiä. ESN-tapahtumissa ja vaihtari-infoissa sai kyllä tottua siihen että 50 % vaihtareista tuntuu opiskelevan lakia. He ovat huomanneet tämän itsekin. Yksi mentorryhmäni neljästä lakiopiskelijasta, kertoi päätyneensä asumaan aivan sattumalta 12 ihmisen opiskelijakämppään, jonka asukkaista kuusi lukee lakea.
Sain myös oppia että kissa baarissa tai ravintolassa on hyvä merkki. Se tarkoittaa, että siellä ei ole hiiriä (mitkä ilmeisesti ovat yleinen ongelma Utrechtissa). Jos haluat katsoa baarissa jalkapalloa, kannattaa paikalla olla oikeasti ajoissa mikäli haluat nähdä ruudun tai peräti istua. Hollantilaiset ovat jalkapallokansaa, ja baareissa tuntuu riittävän yleisöä, vaikka kentällä ei olisikaan hollantilaista joukkuetta.Ai niin, MITÄÄN näistä tapahtumista ei voitu järjestää ilman stroopwafelseja, siirappivohveleita. Niitä oli joka ikisessä tapahtumassa. Muistan maistaneeni niitä joskus vuosia sitten,  ja ne olivat jotain todella, noh – siirappista, ylimakeaa. Hollantilaisilla ne ovat kuitenkin sydäntä lähellä, suorastaan kansallisylpeys. Älkää menkö loukkaamaan niitä. 😉Syyskuulle mahtui myös useampi mukava ravintolareissu:
Hyvin piilotettu kellariravintola kanaalin varrella (ravintola Aal)
Huolella mietittyjä annoksia luomuravintola Deegissä
Lounas Vroegissa
Pubi-illallinen Le Clochardissa