Luontokuvaus-workshop ja ensimmäistä kertaa telttailemassa yli 15 vuoteen

Viikko sitten viikonloppuna tein jotain hyvin jännittävää: osallistuin Eeva Mäkisen järjestämälle luontokuvaus-workshopille, joka järjestettiin Tammelan seudulla. Workshop kesti perjantaista sunnuntaihin, ja jännittävintä siinä oli se, että workshopiin kuului teltassa yöpyminen, mikä ei kaltaiselleni kaupunkilaistytölle ole arkipäivää. Tässä kohtaa on kyllä pakko tunnustaa että otsikko ei pidä täysin paikkaansa: olen viimeksi ollut yötä teltassa Provinssirockissa vuonna 2011, eli kahdeksan vuotta sitten. Sitä edeltävä kerta oli ala-asteella. Päätin kuitenkin olla laskematta tuota Provinssirockia, sillä kyseessä oli muutaman tunnin välikoomaaminen hyvin marinoituneessa tilassa. Sen verran muistan että leirintäalueen viereisestä Siwasta oli kaikki hiilihapoton vesi loppu ja pesin hampaani vichyllä. Se siitä sitten – en ole telttaillut ainakaan luonnossa sitten ala-asteen. Lapsena liikuin kuitenkin paljon luonnossa, sillä perheeni vietti suurimman osan kesästä, ja kevään ja syksyn viikonlopuista mökillä. Tunnistan hyvin lintuja, kasveja ja sieniä, ja rakastan metsän tuoksua ja sen ääniä. Ennen kurssia olin pitkään ihaillut Eeva Mäkisen upeita luontokuvia, joten kun kuulin hänen workshopistaan, en voinut jättää tilaisuutta väliin. Eevan kuviin ja töihin voi tutustua enemmän hänen nettisivuillaan ja Instagram-tilillään.

Valokuvaus on minulle rakas harrastus. Innostuin siitä ensimmäisen kerran lukiossa kun ostin säästöilläni oman Panasonic Lumix-pokkarin. Kuvasin tuolloin eniten luontoa – paljon lähikuvia kukista ja muista kasveista. Lukion loppua ja pääsykoerumbaa kohti kuvaaminen jäi, enkä edes tiedä mitä tuolle Lumixilleni tapahtui. Minulla se ei ole – ehkä se piileksii vanhempieni kaapeissa? Innostuin uudelleen kuvaamisesta blogin myötä. Kuvasin vuosia bloginkin kuvat kännykällä, mutta 1,5 vuotta sitten hankin Olympuksen minijärkkärin, OM-D E-M10 Mark II:n (ks. Järjestelmäkameran hankinta – haaveista todeksi ja Kannattaako hankkia järjestelmäkamera vai pokkari?). Opin vuoden sisällä paljon, ja opin myös tunnistamaan minkälaiset objektiivit sopivat kuvaamistarkoituksiini ja päivitin arsenaalia hiljalleen (ks. Testaamani Olympus M.Zuiko-objektiivit ja Panasonic Lumix G setin täydentäjänä). Viimeiset 1,5 vuotta olen kuvannut eniten ruokaa ja reissuissa, joka on käsittänyt aika paljon henkilökuvia ja urbaanimpaa katukuvausta – aika vähän luontoa. Olen siis päätynyt aika kauas “juuristani”. Olen luontokuvauksen suhteen täysi aloittelija ja vuodet kaupungissa asumista ilman mökkeilymahdollisuutta ovat tehneet minusta varsinaisen kaupunkilaisen. Melkein hävetti, ainakin jännitti. 😀 Kaikki jännitys kuitenkin katosi melkein heti kun tapasin workshopia pitäneen Eevan ja Mikon sekä muut kurssilaiset. Meillä oli ihan mahtava porukka ja viikonloppuun mahtui paljon nauramista. Mikäs siinä kun saa viettää viikonlopun saman henkisten ja samoista asioista kiinnostuneiden ihmisten kanssa. Kaikki auttoivat toisiaan niin varustelun, kuvaamisen kuin teltankin pystyttämisen suhteen. 😉

Teorialuentoja ja käytännönharjoittelua

Kurssiin kuului Eevan pitämiä teorialuentoja ja sen lisäksi useiden tuntien edestä käytännönharjoittelua. Nukuimme ensimmäisen yön Eerikkilän urheiluopistolla ja toisen yön teltassa. Heräsimme kumpanakin aamuna ennen neljää kuvaamaan aamu-usvaa, ja vaikka tuo ensiksi hieman kauhistuttikin minua, olin todella tyytyväinen siitä että tuli herättyä juuri noin aikaisin aamuseitsemältä luonto näytti jo hyvin erilaiselta. Aamuisen kuvaussession jälkeen vaan pienet päikkärit ja aamiaista niin loppupäivänkin jaksoi mukavasti. 😉 Kaikkia odotuksia vastaan nukuin myös teltassa kerrassaan erinomaisesti – en tiedä oliko se yön läpi jatkuneen sateen ansiosta vai siitä huolimatta. 😀 Viikonlopun jälkeen olo oli todella sellainen että oli tehnyt jotain ja oppinut paljon – hieman väsynyt, mutta hyvin hilpeä. 😉

Olen aika varma ettei tämä jäänyt tämän kesän viimeiseksi aamuksi kun herään aamuneljältä kuvaamaan. 😉

Lisää valokuvausaiheisia kirjoituksia:

Enemmän kuvia pääsee tutkailemaan valokuvaukseen keskittyvällä @siiris.photography-instatililläni, ja myös blogin @pilketta-tili on tietysti seuraamisen arvoinen. 😉

Perustin blogin tilin rinnalle valokuvaamiseen keskittyvänä Instagram-tilin
hyvinvointi ihmissuhteet onnellisuus mieli
Kommentit (0)
Rekisteröitymällä Lilyyn kommentoit kätevämmin ja voit perustaa oman blogin. Liity yhteisöön tästä.

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *