Pilkettä
Pilkettä

Kefiirin valmistusta kotona

Kirjoittelin jokin aika sitten kefiiristä (kts. Kefiiriä vatsan hyvinvointiin), jota olin hankkinut tukemaan vatsanhyvinvointia. Kyseessä oli siis piimänkaltainen runsaasti hyödyllisiä bakteereja sisältävä juoma. Kefiiriä voi kasvatella kotioloissa maitosienen avulla, mutta minä päätin testata saisinko kefiirin kasvamaan teollisesti valmistetusta (”aitoa” miedommasta) kefiiristä. Elävän organismin pitoisuudet ovat epäilemättä huomattavasti alhaisemmat, kuin mitä maitosienellä saisi, mutta yrittänyttä ei laiteta. 😉

4kefiiri1Lähdin valmistamaan kefiiriä samaan tapaan kuin viiliäkin. Kokeilin kefiirin valmistamista niin maitoon kuin kermaankin. Kasvatusastioina käytin huolella puhdistettuja lasipurkkeja. Pesin ne, täytin kuumalla vedellä ja kuivatin uunissa. Sekoitin purkkeihin kefiiriä ja maitoa/kermaa suunnilleen suhteessa 1 rkl desiä tai kahta kohti. Sen jälkeen siirsin purkit vedottomaan, pimeään paikkaan (kaappiin). Purkkien korkkeja ei saa sulkea, sillä kefiiri tarvitsee happea. Peitin purkit talouspaperilla, jonka pingotin paikoilleen kuminauhoilla.

Maito rupesi vuorokauden jälkeen maistumaan miedolta kefiiriltä, mutta kaipasi vielä lisää kasvuaikaa, joten annoin sen käydä aina vähintään 1,5 vrk huoneenlämmössä. Sekä maku että koostumus vastasivat alkuperäistä kefiiriäni. Koostumuksesta tuli kefiirin tavoin kevyen kokkareista, ja happamoituminen jatkui sitä mukaa kun join purkkia tyhjemmäksi – kefiiri siis jatkoi toimimista. Kermassa kefiiri kasvoi maitoa nopeammin – siitä tuli vuorokaudessa ihanan paksua ja sopivan hapanta. Kermakefiiri oli kyllä todella positiivinen yllätys – sitä uskon valmistavani tulevaisuudessakin. Jääkaapistani löytyy muutenkin aina creme fraichea tai smetanaa, joten kermakefiiri sopii hyvin joukkoon. Kermakefiiri on muuten todella herkullista marjojen kanssa. 😉
4kefiiri2
Olen nyt pitänyt maito- ja kermakefiiriä hengissä toista viikkoa, ja sanoisin että homma toimii. 🙂 Mitään oikeaa, erottuvaa maitosientä purkkeihin ei kyllä ole kasvanut (maitosieni on siis ihan erottuva kappale, jonka voi siirtää purkista toiseen). Nyt tehot tuntuvat vähän laskeneen, ja mietin josko kävisin hakemassa uuden ”kefiirinsiemenen” (kaupan kefiiriä), mutta ainakin joitain viikkoja kaupan kefiiriä pystyy jatkamaan kotikasvattelulla. 🙂

EDIT 23.10.14
Haluan täsmentää että tämä kirjoituksessa esittämäni hapatusmetodi on hyvin kaukana oikealla kefiirisienellä valmistetusta kefiiristä, joka on terveyshyödyiltään aivan omaa luokkaansa. Jos kefiirin valmistus todella kiinnostaa, suosittelen lämpimästi oikean sienen hankkimista. Lisää yleistietoa aiheesta voi lukea suomeksi esim. Wikipediasta ja Magneettimedian sivuilta, ja myös englanniksi sekä ruotsiksi löytyy paljon tietoa. Kefiirisieni kasvaa hyvin, ja sitä on helppo jakaa eteenpäin kun sen on kerran saanut, joten onnekas voi löytää sitä tuttavapiiristään, ja ainakin Karppaus ja perhe-blogissa on aiemmin myyty kefiirisientä, sieltä löytyy myös ohjeet sienen elvyttelyyn. 😉

Kommentit (18)

  1. Elli Koskinen

    Hei,
    Lyhyesti ajattelin jakaa sen vähäisen tiedon, mitä minulla itselläni sattuu kefiiristä olemaan. Meillä sitä on kotona juotu, kun olin lapsi. Tarkalleen en muista, kuinka äiti sitä valmisti, mutta ohjeita tuntuukin netistä löytyvän.

    Meijeriteknologian oppitunnilla tässä jokunen vuosi sitten kysyin miksei kefiiriä meinaa Suomen kaupoista löytyä. Kefiirin teollista valmistamista oli ilmeisesti ainakin Ilmajoen osuusmeijeri kokeillut, mutta myynti tyssäsi lainsäädäntöön: kefiirin valmistuksessa tapahtuu maitohappokäymisen lisäksi alkoholin muodostumista. Samassa määrin, ellei jopa vähemmän, kuin esimerkiksi kotisimaa tehtäessä, mutta Suomen lainsäädännön mukaan alkoholista olisi pitänyt mainita pakkausmerkinnöissä. Ja olisiko tullut joitakin rajoitteita myynnin suhteen tai lisää byrokratiaa valmistamiseen, siitä en tiedä. Mutta omat haaveeni oikean kefiirin valmistamisesta myyntiin tyssäsi myös siihen. Kotikäyttöön vielä jonain päivänä, kun vain saan sientä jostakin…

    Tuli vielä mieleeni, että kun maitohappoa muodostuu niin hapankaalen kuin hapanleivän valmistuksessa, niin miksipä ei kefiirin sienellä saisi tosiaan muutakin valmistettua. Etenkin sitä hedelmäistä juomaa kiinnostaisi kokeilla…

  2. Siiri

    Kiitos paljon osallistumisestasi keskusteluun! 🙂 Tuosta Ilmajoen osuusmeijerin kokeilusta olikin jännä kuulla. On tämä (elintarvike-)byrokratia Suomessa melkoista… Minunkin logiikallani tärkeintä on että sienellä on ruokaa, mutta voi olla että se sopii parhaiten ottamaan ravintonsa nesteestä, ja tietty makuyhdistelmä voi olla parhaimmillaan tiettyjen raaka-aineiden kanssa. Mielelläni kuulen lisää kefiirikokemuksia, jos saat sienen hankittua, ja itselläkin se on tosiaan haaveissa – vielä kun saa vaan aikaiseksi. 😉

  3. Leikkauksesta toipuminen, osa 1: Antibiootit, probiootit ja lisäravinteet – Kauneus & Terveys -blogit

    […] kirjoituksiani suoiston hyvinvoinnista ja probiooteista: Kimchi (korealainen hapankaali) Kefiirin valmistusta kotona Kefiiriä vatsan […]

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *