Karvaista perheenlisäystä

Meille tuli eilen karvaista perheenlisäystä. 🙂 Vanha koiramme kuoli elokuun lopulla (syöpä), eikä se sen jättämä ikävä ja tyhjä tila vain kadonnut. Niinpä olin yhteydessä edellisen koiran kasvattajaan, ja selvittelin heidän pentusuunnitelmiaan. Ensi vuoden alku tai kesä olisivat kuullostaneet omaan korvaan sopivalta ajankohdalta koiran ottamiselle, mutta kaikki heidän narttunsa olivat sen ikäisiä että pentuja olisi luvassa aikaisintaan reilun vuoden päästä. He tarjosivat meille kuitenkin Australiasta tuotua nuorta, aikuista narttua sijoitukseen, mikä tarkoittaa sitä, että kasvattajat saavat teettää koiralla pentueen tai pari. Olimme eilen katsomassa tätä hurmaavaa neitiä, ja kyllähän se sitten mukaan lähti. 😛


Päivä oli sen verran pitkä että poikkesimme Hesellä tankkaamassa. Minä söin kanacaesarin siemensekoituksella ja chilimajoneesillä. Salaatti oli tuoretta, mutta kanavalmiste ei kyllä ollut mitään kummoista. 😛 Kyllä se polttoaineena toimi. 😉 Kun ruoat oli syöty, oli hyvä käydä päiväunille loppumatkaksi. 

Välipysähdys tehtiin myös Mustiin ja Mirriin. Sieltä ostettiin puuhakkaalle tytölle aktivointilelu, ja liila pehmokengurukin tarttui mukaan ihan vaan siksi että koira on lähtöisin Australiasta…ei iske koti-ikävä. 😉

Tyttö on hyvin energinen ja todella iloinen. Se haluaa olla mukana kaikessa mitä tapahtuu, ja keksii itselleen leluista ja luista (ja löytämistään sukista) tekemistä jos muuten on tylsää. Se on hyvin miellyttämisen haluinen ja seurallinen, joten nyt aluksi meidän pitää varmasti olla hyvin määrätietoisia, jotta se sopeutuu hyvin yksinoloon. Kerrostaloasunnossa on muutenkin sille selvästi paljon uutta ja vierasta opittavana. Aamulla se ihmetteli pääkallellaan tiskikoneen ääntä, ja kovat, yllättävät äänet säpsäyttävät sen herkästi. Tyttö on kuitenkin tosi reipas ja utelias, ja säikähdettyäänkin se on heti selvittämässä mikä se juttu oikeasti oli. Hissi on kuitenkin se pahin kauhistus – ahdas koppi, joka tutisee ja tömähtää. Hissitreeniä varten ruvetaankin nyt selvittelemään mikä on se kaikista suurin herkku. Juusto, joka oli edellisen koiran ykkössuosikki, ei tällä riittänyt harhautukseksi. 😛 Koira on viimeisen kuukauden aikana matkannut mantereelta toiselle ja vaihtanut kotia, joten se saa nyt pitkän koeajan, jotta se oikeasti ehtii kotiutua asuntoomme ja luottamaan meihin. Toivon todella että kaikki sujuu hyvin ja typykkä jää meille. 🙂

(function(i,s,o,g,r,a,m){i[’GoogleAnalyticsObject’]=r;i[r]=i[r]||function(){
(i[r].q=i[r].q||[]).push(arguments)},i[r].l=1*new Date();a=s.createElement(o),
m=s.getElementsByTagName(o)[0];a.async=1;a.src=g;m.parentNode.insertBefore(a,m)
})(window,document,’script’,’//www.google-analytics.com/analytics.js’,’ga’);

ga(’create’, ’UA-66125539-1’, ’auto’);
ga(’send’, ’pageview’);

Kommentit (4)
  1. Marraskuun kuulumiset ja koiran kotiutuminen - Kauneus & Terveys -blogit
    27.10.2016, 16:20

    […] ettei siitä saa kuvaa tulematta pussatuksi ? Suurin muutos elämässäni on ollut uusi ”koekoira”. Edellinen koirani kuoli elokuun lopussa 12,5-vuotiaana syöpään. Se jätti jälkeensä tyhjän […]

  2. Yrttinen hirvipata ja haudutuspatakokeilu - Kauneus & Terveys -blogit
    27.10.2016, 16:22

    […] Viikko sitten saapunut koiralapsi on päässyt vähentämään blogin päivitystahtia, pahoittelut! Homma on vaikuttanut tähän asti kuitenkin varsin lupaavalta, joten ehkä kirjoitteluunkin on taas pian paremmin aikaa. Koiran kotiutumisestakin on luvassa oma raporttinsa jossain kohdassa. ?  Muistatte ehkä kuinka kerroin toissa viikkolla ”palkkapäiväövereistäni”. Useimmat saattavat tilinsaldon ollessa hyvä hemmotella itseään, ja naiset kuulemma usein tykkäävät shoppailla laukkuja ja kenkiä. No, minä ostin haudutuspadan ja viisi kiloa hirvenlihaa. Hirveä onkin tullut syötyä sitten vähän runsaammin. Hirvenlapa sai kunnian päästä myös haudutuspadan koeajolle. Pata on hyvin helppokäyttöinen: ainekset sisään, lämpötilan valinta (low/medium/high) ja kypsennysajan säätö. Sitten vaan kansi päälle. Ruoan voi antaa muhia aivan rauhassa muihin askareisiin keskittyen ja iskeä sitten vain kimppuun kun aika on kulunut. Haudutuspadan sijaan padan voi myös vallan mainiosti tehdä uunissakin, huomion reseptissä kummankin vaihtoehdon. ? […]

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät merkitty *