Piia Pajunen
Piia Pajunen

MYYTTEJÄ HIILAREISTA – ÄLÄ USKO KAIKKEA!

*Sisältää mainoslinkkejä


Hiiohoi te kaikki hiilaria vieroksuvat ihmisisielut sekä uskolliset hiilarinmussuttajat! Näin itsenäisyyspäivän isketään hampaat safkahommiin ja puretaan myyttejä hiilareista pieniksi pirstaleiksi. Hypätäänpä suoraan aiheen kimppuun!

MYYTTEJÄ HIILAREISTA

Hiilarit lihottaa.

No ei se ihan näin mene. Hiilarit eivät ketään lihota, vaan yli kulutuksen syödyt kalorit tulivat ne sitten hiilareista, proteiinista tai rasvasta. True story bro.

Sokeri on pahasta, ja se ainakin lihottaa.

Tuota, ei nyt aivan. Kaikki syödyt hiilarit pistettiin ne huuleen perunasta, pastasta tai irtokarkeista muutetaan elimistössä ensin glukoosiksi, joka varastoituu joko lihaksiin glykogeeniksi tai pakkautuu vyötärölle rasvaksi, jos mennä mussutellaan yli kulutuksen. Lihomisen, rasvanpolttamisen tai nykyisen rasvamassan ylläpitämisen kannalta tästä syystä ei ole kokonaiskuvassa väliä, mistä lähteistä hiilihydraatit suuhunsa popsii.

Toki kyllähän kaikki tietävät, kuinka nihkeästi kourallinen karkkia täyttää vatsaa ja pitää nälkää poissa verrattessa perunaan, ruisleipään tai riisiin. Järkeävästi valittujen hiilihydraattien mukana saadaan myös tärkeitä ravintoaineita ja kuitua, mutta jos suojaravinteita saadaan jo tarpeeksi muun ravinnon mukana, niin kaiken ei tarvitse olla aina optimoitua ja lihomiseen tai rasvanpolttoon tällä ei suoraan ole vaikutusta.

Kun treenaa salilla kovaa ja nipistää hiilareista, niin kroppa muovautuu sporttiseksi

Eiii välttämättä. Tätä näkee ja todella paljon, ja huolestuttavinta on, että tällä tyylillä osa tuntuu vedettävän jopa vuoden ympäri. Ei näin. Voima- ja teholajeissa (joihin voimme lukea tavoitteellisen salitreenaamisen) lihakset saavat energiansa etenkin lihaksiin varastoituneesta glykogeenistä, ja glykogeenivarastot täyttyvät juuri riittävästi hiilaria syömällä. Jos näitä ei päästä täyttämään, niin treenitehot ja siten myös tulokset sakkaavat jossain vaiheessa salin puolella lähes vuorenvarmasti.

Jos oikeasti haluat rakentaa pyöreää lihasta ja saada raskaampia painoja liikkeelle salin puolella, niin hiilareista ei kannata väkisin nipistää. Sporttisen kropan rakentamiseen ihan oikeasti tarvitaan hiilaria. Älä siis haksahda nappaamaan heti salitreenin vauhtiinlaittamisen kylkeen heti oikopäätä vähähiilarista dieettiruokavaliota, sillä tällöin usein tulokset varsinaisen salitreenin puolelta voivat jäädä heikoiksi ja into loppua energianpuutteeseen ja kehityksen sakkaamiseen.

Hiilarit ovat myös merkittävässä roolissa palautumisessa salitreenissä ja missä tahansa urheilussa, ja huono palautuminen tarkoittaa usein myös huonoa kehitystä. Lisäksi hiilihydraattien imeminen kiduksiin ehkäisee ylirasitustilaan joutumista ja auttaa siitä palautumisessa. Liian kovaan treenijaksoon tai muutenkin stressaavaan elämäntilanteeseen ei siis kannata yhdistää vähähiilarista ruokavaliota.

myyttejä hiilareista

Hiilarit kannattaa valita aina puhtaista lähteistä

Tiettyyn pisteeseen tämä voi olla hyvä periaate. Syömällä yleisesti ottaen monipuolisesti saadaan yleensä aivan riittävä määrä tärkeitä mikroravinteita. Meillä länsimaalaisilla vähänkään fiksusti syövillä ei ole yleensä puutteita näissä, joten ihan kaikkea ei tarvitse eikä ihan totta kannatakaan optimoida.

Varsinkin jos on kyseessä urheilija tai aktiivitreenaaja, jolla kulutus on suuri, niin liian puhtaasti syömällä voidaan päätyä helposti suhteessa liian alhaisilla kaloreille. ”Puhtaista lähteistä” syömällä voi olla monille vaikea saada riittävästi ruokaa syötyä, ja liian alhainen energiansaanti voi altistaa loukkaantumisille, heikolle palautumiselle, kehityksen hiipumiselle, unihäiriöille, hormonaalisille häiriöille, puolustuskyvyn heikkenemiselle, kohonneille stressihormoonitasoille ja yleiselle jaksamisen sekä fiiliksen heikkenemiselle.

Monesti liian tiukat kriteerit ja säännöt syömiselle voivat aiheuttaa ahdistusta ja vaikeuttaa sosiaalisia tilanteita. Panos puhtaaseen ruokaan voi olla hyvästä, mutta liian tarkka optimointi voi olla kaukana oikeasta hyvinvoinnista, jos mieli alkaa vetää vinkkeliin ja stressiä pukkaa syömisen ympärille.

Joka kerta kun syön hiilaria enemmän, niin vaakalukema pomppaa. Kyllähän se lihottaa!

Korjataanpa yksi asia. Painonnousu ei välttämättä ole yhtä kuin lihominen. Yksi gramma hiilihydraattia voi sito itseensä jopa kolme grammaa nestettä. Ja kun se hiilihydraatti pakkautuu ja varastoituu lihaksiin glykogeeniksi, niin se voi näkyä vaa’alla. Naisilla täysin tyhjentyneet glykogeenivarastot voivat täydentyessään nostaa painoa jopa 1,5-2 kiloa. Lisäksi on syytä muistaa, että sitä ruokamassaa on usein vielä sielä suolessa jonkin aikaa reilumman mussuttelun jäljiltä, ja tottakai se näkyy vaa’alla. Ei ruokamassa suoraan keijupölyksi vatsassa muutu.

myyttejä hiilareista
Mekko: TÄÄLTÄ*

Näin pistettiin lakoon kasa myyttejä hiilareista. Tuliko uusia oivalluksia vai meinaatko jatkossa pistää edelleenkin hiilarit alakanttiin? Ja muistakaa, ettei niitä ähkyyn asti tarvitse kiskoa, mutta tiukat rajoitukset usein vaan tuppaavat jättämään hiilarit liian alakanttiin, ja estää reagoimasta kehon signaaleihin liian alhaisesta energian- ja hiilarinsaannista. Nyt sitä pottua poskeen ja sassiin!

Leppoisaa itsenäisyyspäivän aattoa just sulle!

KURKKAA MYÖS:
Jos te kiinteytymistä tavoittelevat naiset vain söisitte

EDELLINEN JUTTUNI:
4 suosikkiani jalkatreeniin – Näillä toimii!

♥  SEURAA MINUA  ♥
YouTube // Bloglovin // Facebook // Instagram

Kommentit (8)

  1. Piia

    Mitä mieltä olet ketogeenisestä ruokavaliosta?

    • piiapajunen

      Ketogeeninen ruokavalio voi sopia joillekin, mutta kovaan urheiluun tai tavoitteelliseen treeniin sitä ei yleisesti suositella yhdistettävän.

  2. Iida

    Kiitos jälleen kerran erinomaisesta postauksesta! Olisipa maailmassa enemmän kaltaisiasi fiksuja esikuvia! 🙂

    • piiapajunen

      Suuren suuri kiitos puolestaan sulle mahtavasta palautteesta! 🙂

  3. Tiia

    Ihanaa, että bloggaavien nuorten naisten keskuudessa on tällainen järjen ääni kuin sinä! Ravitsemus- ja terveysaiheista liikkuu ihan liikaa erilaisia myyttejä. Aikakauslehdet ja monet bloggaajat valitettavan usein vain lisäävät vettä myllyyn julistamalla yksittäisten ihmisten kokemuksia ainoina totuuksina. Vasta luin yhden nuorten naisten aikakauslehden sivuilta jutun maidottomasta ruokavaliosta, jossa ainoana ”asiantuntijalähteenä” oli käytetty erästä voimakkaita mielipiteitä omaavaa personal traineria. Käsittämätöntä lukijoiden aliarvioimista.

    Mitä tähän hiilarijuttuun tulee, vasta julkaistiin tutkimus, jonka mukaan vähähiilihydraattinen ruokavalio tosiaan heikentää fyysistä suorituskykyä: ”.. long-term adherence to the LCDs (low-carbohydrate diet) was associated with substantially reduced exercise performance in apparently healthy subjects, along with an association with a small unfavorable effect on their lipid profile.” Koko tutkimus luettavissa täältä: https://www.mdpi.com/2072-6643/10/12/1914/htm

    • piiapajunen

      Tää on musta yleisesti homman ongelma, että mielipiteitä esitetään faktoina ja ”asiantuntijalausuntoina”. Asioita kun voi tehdä niin monella eri tavalla, ja vaikka jonkun puoltama tapa toimisikin osalla, niin ei se välttämättä toimi lopuilla. Ja näihin on helppo haksahtaa juuri siksi, että kyseessä on luotettavalta kuulostava ammattilanen.

      Vähähiilihydraattista ruokavaliota on tutkittu ja paljon, eikä sitä urheiluravitsemuksen opeissa suositella yleisesti urheilijalle eikä muutenkaan jätettävän tavantallaajalla alakanttiin. Itse luen juuri urheiluravitsemuksen perusopintoja, ja siellä korostetaan erityisesti näitä hiilarin tuomia hyötyjä sekä hiilarin puutteen aiheuttamia ongelmia erityisesti naisurheilijoilla.

      Kiitos sulle mielenkiintoisesta kommentista ja ihanasta palautteesta!

  4. Julia

    Mä en ole koskaan jaksanut lähteä kokeilemaan pitemmin mitään karppauksia tai muitakaan erikoisia ruokavalioita. Kärsin nuorempana keskipahasta anoreksiasta, ja se oli kauheen väsyttävää henkisesti. Päätin kun siitä tokenin, että syön vaan terveellistä puhdasta perusruokaa, liikun silleen kuin itse haluan ja pidän ne kaksi tasapainossa. En stressaa mitään hiilareita ja proteiineja vaan syön silleen kuin aina on muutenkin syöty, ja huolehdin vaan fyysisestä ja henkisestä jaksamisesta.

    Ja… näillä on menty ja oikein hyvin on pärjätty 🙂 Niin hyvin, että oon paremmassa kunnossa kuin ikinä, paaaljon vähemmällä vaivalla. Harrastan ahkeraa arkipyöräilyä, olen harrastanut lapsuudesta asti. En ole koskaan tähdännyt superlihaksikkaaseen vartaloon, mutta jotenkin tää normiruokavalion ja terveellisen urheilun yhdistelmä on muokannut mun kehosta silti tosi kauniin. Ja kiinteän! Katsoin yhtenä päivänä peiliin ja ajattelin et hitto, toi kroppa kuuluu jollekulle toiselle.

    Oli mulla kyllä lyhyt vaihe jolloin kokeilin vähähiilihydraattista ruokavaliota, mutta se nosti painoa jonkun verran aika nopeasti ja jaksaminen oli yllättävän matalalla. En tykkää ajatuksesta, että joutuisin vetämään hirveällä työllä ja tuskalla keskivertotreeniä, kun voin saada paljon parempia tuloksia ja voida paremmin perusruoalla.

    Tiivistäisin asian niin, että olen perusruokauskovainen 😀 En pelkää mitään, mitä sen mukana tulee, oli se hiilareita, rasvoja, proteiinia tai vitamiineja. Toimii mulle!

    • piiapajunen

      Siis tässä on niin paljon asiaa! Itsekin voisin lukea itseni tuohon perusruokauskovaiseksi. Paljon ihan normaalia ruokaa stressaamatta sen sisällöstä. Kilpaurheilun puitteissa olen vetänyt välillä todella optimoiden, ja se oli silloin mielekästä ja motivoivaa. Nyt en enää näe siihen mitään tarvetta, ja vaikka edelleen treenaan kovaa, niin ei tämä tyylin vaihto ole tuonut yhtään mitään negatiivista tullessaan.Treeni kulkee, tulokset kasvaa ja kaikenlainen ruoka uppoaa ilman mitään rajoitteita tai tarkkaa tähtäintä.

      Toimii myös mulla aivan hemmetin hyvin, ja väittäisin, että suurimmalle osalle tavallisista tallaajista myös paremmin, kuin tiukka ja rajoitettu ruokavalio mihin monet syyttä suotta haluavat iskeytyä, vaikka osaisivatkin jo syödä järkevästi.

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *