![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/108\/2020\/09\/eea-6vko-9.jpg\")
<\/p>\n<\/p>\n
T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tuo otsikon kysymys tuntuu ihan sairaan vaikealta. Tekisi mieli sanoa, ett\u00e4 tavallaan tosi hyv\u00e4\u00e4, mutta ehk\u00e4 enemm\u00e4nkin “h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4” olisi oikea vastaus. Annan t\u00e4h\u00e4n tulla teksti\u00e4 ihan vaan flowlla, ja voi olla, ettei punainen lanka aivan pysy ehj\u00e4n\u00e4 tai vailla p\u00e4\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 umpisolmuja. Mutta menk\u00f6\u00f6t!<\/p>\n
T\u00e4m\u00e4 syksy on ollut todella erilainen. Koko v\u00e4h\u00e4n reilu viimeinen vuosi on ollut todella erilainen. V\u00e4lill\u00e4 sit\u00e4 pys\u00e4htyy miettim\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 voi ett\u00e4, jos olisin tasan vuosi sitten surujen ja pelkojen synkimmiss\u00e4 hetkiss\u00e4 tiennyt, ett\u00e4 minulla on t\u00e4h\u00e4n aikaan vuoden p\u00e4\u00e4st\u00e4 syliss\u00e4 el\u00e4v\u00e4 ja terve lapsi. Upea pieni tytt\u00f6. Olisin antanut aiiivan mit\u00e4 tahansa, ett\u00e4 olisin saanut n\u00e4hd\u00e4 t\u00e4llaisen tulevaisuuden, joka olisi tapahtuva niinkin pian. Sielu kun itki verta maailmankuvaa j\u00e4risytt\u00e4neen tuoreen menetyksen raastaessa sisimp\u00e4\u00e4.<\/p>\n
Ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 hassulta tuntuukin se, ett\u00e4 t\u00e4m\u00e4n toteutuminen on ollut silti todella h\u00e4mment\u00e4v\u00e4\u00e4 ja v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin sekavaa. Itse vauvan kanssa on ollut sin\u00e4ns\u00e4 helpompaa kuin olin ajatellut, mutta itseni kanssa on ollut enemm\u00e4n ty\u00f6nsarkaa. P\u00e4\u00e4 ei ole tahtonut pysy\u00e4 kaikessa mukana, ja t\u00e4ytyy todeta, ett\u00e4 lapsen saaminen prosessina on sek\u00e4 mielelle ett\u00e4 etenkin keholle ihan valtavan mullistava prosessi. Kun ei tuo matka t\u00e4h\u00e4n pisteeseenk\u00e4\u00e4n ole ollut sellainen “hei tein positiivisen raskaustestin, ja nyt katsellaan millainen uusi ja j\u00e4nn\u00e4 matka t\u00e4m\u00e4 tulee olemaan”<\/em>. Ensimm\u00e4inen raskaus l\u00e4hti kyll\u00e4 liikkeelle niin. Toinen meni sitten “aika” eri tunnelmissa.<\/p>\n T\u00e4ss\u00e4 “lapsivuodeaikana” \u00a0t\u00e4h\u00e4n menness\u00e4 paljon huolta ja jopa kauhua on itselleni aiheuttanut oma terveys. Omaan terveyteen liittyv\u00e4t asiat ovat itselleni ehk\u00e4 yksi isoimmista henkisist\u00e4 kompastuskivist\u00e4. T\u00e4m\u00e4 osa-alue suhtautumisineen otti viel\u00e4 aika rajusti kierroksia mittariin ensimm\u00e4isen raskauden p\u00e4\u00e4ttymisen kohdalla ja j\u00e4lkimainingeissa.<\/p>\n Otin nimitt\u00e4in todella<\/em> henkil\u00f6kohtaisesti oman kehoni kautta sen, ett\u00e4 kehoni ei pystynyt tuottamaan el\u00e4v\u00e4\u00e4 ja elinkelpoista lasta. Vaikka eih\u00e4n se niin mennyt. Kehoni olisi kyll\u00e4 pystynyt ja jaksanut, ja se jaksoikin. Lapsi vaan ei. Mutta se musersi minut ja luottamuksen omaan kehooni. Se iski melko rikkonaiseksi luottamuksen my\u00f6s siihen, ett\u00e4 asiat kyll\u00e4 j\u00e4rjestyv\u00e4t. Aina ne eiv\u00e4t vaan j\u00e4rjesty.<\/p>\n Tai noh. Voivathan ne j\u00e4rjesty\u00e4 ja usein j\u00e4rjestyv\u00e4tkin. Tavalla tai toisella, mutta v\u00e4lill\u00e4 se tapahtuu todella raskaiden reittien ja pysyvien menetysten kautta. Asiat voivat siis j\u00e4rjesty\u00e4 ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 voi tulla hyv\u00e4\u00e4, mutta mukana voi menn\u00e4 paljon ja liikakin. Ja peruuttamattomasti. T\u00e4st\u00e4 kun on kokemusta rajumman kautta, niin rikki mennytt\u00e4 luottamusta on vaikea v\u00e4lill\u00e4 saada pysym\u00e4\u00e4n taas ehj\u00e4n\u00e4.<\/p>\n Nyt raskauden j\u00e4lkeen vastaan on tullut todella yll\u00e4tt\u00e4vi\u00e4 ja monimutkaisia asioita kehossa. T\u00e4m\u00e4 on taas nostanut vanhoja tunteita pintaan. Pelkoja, ahdistusta ja hallinnan menetyksen tuskaa. Toiset kehossa tapahtuvat asiat on ollut helpompaa hyv\u00e4ksy\u00e4, koska kyll\u00e4h\u00e4n m\u00e4 tiesin, ett\u00e4 el\u00e4v\u00e4n ja t\u00e4ysiaikaisen lapsen saaminen ei ole keholle mik\u00e4\u00e4n “ihan pikkunakki”<\/em>.\u00a0Mukaan on kuitenkin mahtunut my\u00f6s paljon odottamattomia ja pitk\u00e4aikaisempia k\u00e4\u00e4nteit\u00e4. Osa tavallisempia. Osa sitten sellaisia, ett\u00e4 on taas joutunut ihmettelem\u00e4\u00e4n (ihan hoitohenkil\u00f6kuntaa my\u00f6ten)<\/em>, ett\u00e4 mites nyt n\u00e4in.<\/p>\n Mutta t\u00e4ll\u00e4 menn\u00e4\u00e4n, ja yrit\u00e4n antaa itselleni aikaa. Koska sit\u00e4h\u00e4n se t\u00e4st\u00e4 kaikesta palautuminen vaatii. Ja paljon. Mutta nyt t\u00e4ll\u00e4 viikolla on alkanut tuntua moni asia paljon paremmalta, ja ehk\u00e4 p\u00e4\u00e4sy taas kevyen treenin pariin salille toi itselleni paljon tarvittua luottoa kehooni. Kehoni alkoi tuntua heti enemm\u00e4n omalta. Urheilijalle liike ja kyvykkyys on vaan valtavan t\u00e4rke\u00e4\u00e4, vaikka viel\u00e4 menn\u00e4\u00e4nkin aika iisisti.<\/p>\n Huh, l\u00e4htip\u00e4s tunteiden purkamisella liikkeelle. Mutta onhan t\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sill\u00e4 paljon hyv\u00e4\u00e4 ja kevytt\u00e4kin. Ykk\u00f6sen\u00e4 on mainittava tuo mies. Puoliso ja lapseni is\u00e4, jonka kanssa ei ole ollut pelkk\u00e4\u00e4 ruusuilla tanssimista, mutta silti en vaihtaisi mit\u00e4\u00e4n. En ihan rehellisesti voisi toivoa parempaa henkil\u00f6\u00e4 jakamaan t\u00e4t\u00e4(k\u00e4\u00e4n)<\/em> el\u00e4m\u00e4nvaihetta kanssani. Puolisoa, joka viikkotolkulla jaksaa piirt\u00e4\u00e4 iltaisin selk\u00e4\u00e4ni, ett\u00e4 saisin unen p\u00e4\u00e4st\u00e4 kiinni, kun muuten uni ei tule. Puolisoa, joka tuntee minut l\u00e4pikotaisin ja joka on kulkenut saman matkan kanssani t\u00e4h\u00e4n pisteeseen.<\/p>\n No ent\u00e4s se yritt\u00e4j\u00e4n el\u00e4m\u00e4? Ty\u00f6rintamalla on ollut tavallaan hiljaisempaa mutta toisaalta ei nyt ihan niink\u00e4\u00e4n. Ehk\u00e4 olen vain antanut itselleni enemm\u00e4n armoa ja v\u00e4hent\u00e4nyt vaatimuksia, mik\u00e4 on tehnyt aivan hemmetin hyv\u00e4\u00e4. Koska olenhan m\u00e4 aikamoinen suorittaja ja vaadin itselt\u00e4ni toisinaan aivan tavattoman paljon. Nyt on vaan ollut pakko piilottaa ruoska ja laskea omaa vaatimustasoa hieman, vaikka t\u00e4t\u00e4 opeteltiin jo viime syksyn voimattomuuden ja v\u00e4symyksen keskell\u00e4 aika vahvastikin. T\u00e4st\u00e4 huolimatta olen l\u00e4pi t\u00e4m\u00e4n alkuviikon p\u00e4\u00e4ssyt sukeltamaan mit\u00e4 mahtavimpien palautteiden pariin omasta ty\u00f6nj\u00e4ljest\u00e4 erin\u00e4isiss\u00e4kin yhteyksiss\u00e4. Ai ett\u00e4. On l\u00e4mmitt\u00e4nyt mielt\u00e4.<\/p>\n Lis\u00e4ksi olen ihan tavattoman innoissani erilaisista valmennuskuvioista niin verkkovalmennusten kuin kilpaurheilijoiden puolella. Urheilu ja valmennus ovat vaan mulle vaan niin rakkaita asioita, ett\u00e4 niiden parissa touhuaminen tuo vain niin paljon voimavaroja, vaikka v\u00e4lill\u00e4 se tietty kuluttaakin t\u00e4ss\u00e4 kaiken uuden ja h\u00e4mment\u00e4v\u00e4n keskell\u00e4.\u00a0On silti ollut ihana p\u00e4\u00e4st\u00e4 seuraamaan alkusyksyn aikana isoja onnistumisia, henkist\u00e4 kasvua, vaikeiden tilanteiden sel\u00e4tyksi\u00e4 ja monenmoisia matkoja. P\u00e4\u00e4sinp\u00e4 py\u00f6r\u00e4ht\u00e4m\u00e4\u00e4n valmennushommissa kilpakenttien parissa viime viikonloppuna, ja tuo muutaman tunnin irrottautuminen omaan tuttuun ulkomaailmaan teki aivan \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen hyv\u00e4\u00e4.<\/p>\n Mulla olisi my\u00f6s ihan valtava kasa ideoita someen ja blogiin, mutta ihan kaikkeen ei tahdo riitt\u00e4\u00e4 aika ja jaksaminen. Enk\u00e4 t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 edes haluakaan revet\u00e4 joka paikkaan, ja haluan olla l\u00e4sn\u00e4 my\u00f6s omalle pienelle perheelleni. Kun sellaisen olen vihdoin saanut, mutta se on kyll\u00e4 samaan hengenvetoon sanottava, ettei mulle taida sopia sellainen “t\u00e4ys\u00e4itiysloma”, eik\u00e4 mulla virallisesti sellaista nyt olekaan.<\/p>\n Tuo yritt\u00e4jyys on vaan itselle parhaimmillaan niin palkitsevaa ja voimaannuttavaa, ja auttaa mun osalta pit\u00e4m\u00e4\u00e4n mielt\u00e4kin tasaisempana kaikkien mullistusten keskell\u00e4. Ja siis t\u00e4m\u00e4 on vain oma tuntemukseni. Ei mit\u00e4\u00e4n, mit\u00e4 pid\u00e4n parempana, tai mit\u00e4 kyseenalaistaisin muilta. El\u00e4mi\u00e4, perheit\u00e4, lapsia ja vanhempia on vain niin erilaisia.<\/p>\n Mieli on alkanut haaveilemaan my\u00f6s asunnosta, josta l\u00f6ytyisi v\u00e4h\u00e4n sit\u00e4 takapihaa. Toisaalta t\u00e4ss\u00e4 keskustassa asustellessa kaikki on niin ihanan l\u00e4hell\u00e4, ja ihmisten ilmoille ja hoitamaan asioita p\u00e4\u00e4see (my\u00f6s rattaiden kanssa)<\/em> niin j\u00e4rjett\u00f6m\u00e4n jouhevasti. Toisaalta talous meill\u00e4 on ihan semivakaalla tasolla, ett\u00e4 periaatteessa asunnon osalta upgradetus voisi olla mahdollista, mutta ehtiih\u00e4n sit\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 viel\u00e4 my\u00f6hemminkin. V\u00e4lill\u00e4 sit\u00e4 pit\u00e4\u00e4 muistutella itse\u00e4nikin siit\u00e4, ett\u00e4 nuoriahan t\u00e4ss\u00e4 ollaan (jep, kolkyt on musta varsin nuori)<\/em>, eik\u00e4 kaiken tarvitse olla viel\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 i\u00e4ss\u00e4 k\u00e4sill\u00e4. \ud83d\ude09<\/p>\n Haaveilen my\u00f6s hirvitt\u00e4v\u00e4sti valmennustoiminnan kehitt\u00e4misest\u00e4, mutta katsotaan mill\u00e4 aikataululla ja laajuudella sit\u00e4 on mahdollista toteuttaa. Kutkuttelisi kovasti p\u00e4\u00e4st\u00e4 ly\u00f6m\u00e4\u00e4n visioita k\u00e4yt\u00e4nt\u00f6\u00f6n, mutta viel\u00e4 en taida liikaa kiirehti\u00e4. P\u00f6hin\u00e4\u00e4 ei tosiaan arjesta ja el\u00e4m\u00e4st\u00e4 juuri nyt puutu, joten muhitellaan viel\u00e4 tai valmistellaan juonia salakavalasti ja pikkuhiljaa. Tai sitten jossain mielenh\u00e4iri\u00f6iss\u00e4 ryk\u00e4ist\u00e4\u00e4n isommin liikkeelle, mutta jos nyt ei viel\u00e4 vauvavuotena. Tai ainakaan sen alussa. Eli jarrua vaan Piude.<\/p>\n Tietyll\u00e4 tapaa haaveilen my\u00f6s siit\u00e4, ett\u00e4 voisin hyp\u00e4t\u00e4 ajassa jonnekin pidemm\u00e4lle. Ei sill\u00e4, ettenk\u00f6 haluaisi el\u00e4\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin hetke\u00e4 ja vaihetta, tai en pit\u00e4isi siit\u00e4. Mutta ei t\u00e4m\u00e4 kevyint\u00e4 aikaa itselleni ole, enk\u00e4 t\u00e4h\u00e4nk\u00e4\u00e4n postaukseen voi ihan kaikkea taustalla isostikin vaikuttavia asioita avata, vaikka haluaisin. Haaveilen kuitenkin siit\u00e4, ett\u00e4 joskus my\u00f6hemmin minulla ja l\u00e4heisill\u00e4ni olisi taas helpompaa hengitt\u00e4\u00e4. Tai ett\u00e4 oppisin viel\u00e4kin paremmin seilaamaan el\u00e4m\u00e4n tuulissa ja tarvittaessa myrskyiss\u00e4kin.<\/p>\n Ja siin\u00e4 se tuli sanottua. Suoraan sanottuna en koe el\u00e4m\u00e4ni parhainta aikaa. En (ainakaan viel\u00e4)<\/em> t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 viel\u00e4 osaa samaistua siihen, ett\u00e4 vauvavuosi olisi el\u00e4m\u00e4ni parasta aikaa. Koen silti el\u00e4v\u00e4ni ihan riitt\u00e4v\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 aikaa. T\u00e4m\u00e4n kaiken \u00e4\u00e4neen sanominen tuntuu silti todella pense\u00e4lt\u00e4 ja “ei niin hyv\u00e4ksytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4”<\/em> t\u00e4n\u00e4 aikakautena, jossa tuntuu, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4n pit\u00e4isi olla joka hetki toinen toistaan uskomattomampia hetki\u00e4 t\u00e4ynn\u00e4 ja pakahduttavaa onnellisuutta tulisi jahdata jopa v\u00e4kisin.\u00a0Kun v\u00e4lill\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 kaikesta pit\u00e4isi olla kiitollinen ja n\u00e4hd\u00e4 vaikka v\u00e4kisin asioiden parhaat puolet. Jopa toksiseen positiivisuuteen asti.<\/p>\n Mutta sanon t\u00e4m\u00e4n silti. Eik\u00e4 se poista sit\u00e4, ett\u00e4 olen aivan tavattoman kiitollinen siit\u00e4, ett\u00e4 meill\u00e4 on t\u00e4\u00e4ll\u00e4 kotona pinnas\u00e4ngyss\u00e4 tuhisemassa maailman suurin aarre, jota en vaihtaisi mist\u00e4\u00e4n hinnasta. Tuon sanominen ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n poista sit\u00e4, ett\u00e4 el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 tavattoman paljon hyv\u00e4\u00e4, josta voin ja saan olla onnellinen ja kiitollinen. <3<\/p>\n Tarkoitus siis ei ollut kuulostaa pense\u00e4lt\u00e4 ja kitist\u00e4, mutta ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4 viime aikoina omassa el\u00e4m\u00e4ss\u00e4 on my\u00f6s noussut tarve n\u00e4hd\u00e4 ja tavoittaa sit\u00e4 el\u00e4m\u00e4n toistakin puolta. Puolta, jota somen kirkastamassa maailmassa ei juuri niin paljoa n\u00e4e. Itse olen nimitt\u00e4in saanut paljon happea sieluuni siit\u00e4, jos olen sattunut n\u00e4kem\u00e4\u00e4n somessa muutakin kuin kiiltoa ja pelkki\u00e4 parhaita puolia. Koska ei se el\u00e4m\u00e4 sellaista kenell\u00e4k\u00e4\u00e4n koko aikaa ole, vaikka kuinka n\u00e4ytt\u00e4isi. Eik\u00e4 niit\u00e4 kaikkia puolia tarvitse h\u00e4vet\u00e4 tai piilotella.<\/p>\n Mielummin siis itsekin tuon edes jossain m\u00e4\u00e4rin rehellisesti esille omaa todellisuutta parhaiden ja heikompien kulmien kohdalta, kuin l\u00e4htisin maalailemaan hattaroita taivaalle antaen t\u00e4ysin ep\u00e4realistista kuvaa, mit\u00e4 el\u00e4m\u00e4(ni) oikeasti on, ja milt\u00e4 asiat musta tuntuu. Kun ei ole huonoa ilman hyv\u00e4\u00e4, eik\u00e4 hyv\u00e4\u00e4 ilman huonoa. On vain el\u00e4m\u00e4\u00e4. Kaikkien vaiheiden, tunteiden ja kokemusten summana.<\/p>\n El\u00e4m\u00e4nmakuista loppuviikkoa!\u00a0<\/em><\/p>\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/108\/2020\/09\/eea-6vko-7.jpg\")
<\/p>\nMik\u00e4 mietitytt\u00e4\u00e4?<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/108\/2020\/09\/eea-6vko-10.jpg\")
<\/p>\nPaljon on sit\u00e4 hyv\u00e4\u00e4kin<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/108\/2020\/10\/eea-6vko-11.jpg\")
<\/p>\nM\u00e4 silti v\u00e4h\u00e4n haaveilen…<\/h3>\n
En koe el\u00e4v\u00e4ni el\u00e4m\u00e4ni parhainta aikaa<\/h3>\n
![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/108\/2020\/09\/eea-6vko-8.jpg\")
<\/p>\nTSEKKAA MY\u00d6S:
\nEik\u00f6 sua yht\u00e4\u00e4n h\u00e4vet\u00e4?<\/a><\/h3>\nEDELLINEN JUTTUNI:
\nVauva 6 viikkoa<\/a><\/h3>\n