\nAla-asteella olin aina luokkani pienin ja ehk\u00e4 heiver\u00f6isinkin. Ensimm\u00e4isell\u00e4 luokalla muistan koripallotuntien p\u00e4\u00e4ttyneen osaltani siihen, ett\u00e4 painelin turhautuneena pukukoppiin k\u00e4det puuskassa m\u00f6k\u00f6tt\u00e4m\u00e4\u00e4n. En saanut heitetty\u00e4 koripalloa edes l\u00e4helle korkealla salin sein\u00e4ll\u00e4 k\u00f6n\u00f6tt\u00e4vi\u00e4 koreja toisin kuin kaikki muut luokkani oppilaat. En edes niihin matalimpiin. Opettajani kyll\u00e4 yritti parhaansa virittelem\u00e4ll\u00e4 puolapuihin kiinni\u00a0hulavanteita, mutta heti ensimm\u00e4isell\u00e4 heitolla ne tulivat r\u00e4misten alas, ja t\u00e4m\u00e4 tiesi suu mutrulla \u00e4kkil\u00e4ht\u00f6\u00e4 pukkariin. Voi sit\u00e4 turhautumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4.
\nPienen ja heiver\u00f6isen kokoni vuoksi ala-asteen liikkatunneilla minua ei valittu todellakaan ensimm\u00e4isten joukossa jalkapallojoukkueisiin. En kuitenkaan antanut t\u00e4m\u00e4n h\u00e4m\u00e4t\u00e4 tai edes h\u00e4irit\u00e4, vaan palloa potkittiin r\u00e4k\u00e4 poskella ja lujaa pelin tiimellyksess\u00e4. T\u00e4ysi\u00e4 p\u00e4in n\u00e4k\u00f6\u00e4 pamahtavaa palloa, vauhtia tai pelikaverin iholle menemist\u00e4 en pel\u00e4nnyt, vaan pyrin kyll\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 kyll\u00e4 minustakin l\u00e4htee. Pelin parhaita pelaajia en silti ollut, mutta ainakin taisin saada kent\u00e4ll\u00e4 jotain aikaiseksi.
\n
![\"koululiikuntatrauma-2\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/108\/2016\/09\/Koululiikuntatrauma-2.jpg\")
\nSuurimmat “traumani” koululiikunnasta tuli kuitenkin yl\u00e4asteella. Homma\u00a0muuttui vastoin odotuksia niin l\u00e4ssyttelyksi, ett\u00e4 turhautumisen m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ei voinut toisinaan edes sanoin kuvailla. T\u00e4m\u00e4 purkaantui pariin otteeseen my\u00f6s pestiins\u00e4 paatuneeseen liikunnanopettajaan, vaikka yritinkin hyv\u00e4k\u00e4yt\u00f6ksisen\u00e4 oppilaana l\u00e4hesty\u00e4 hommaa asiallisesti. Pari kertaa tuli kyll\u00e4 argumentoitua hieman tuohtuneemmin, koska en vain yksinkertaisesti mill\u00e4\u00e4n voinut k\u00e4sitt\u00e4\u00e4, miten yl\u00e4asteen pallopelien s\u00e4\u00e4nn\u00f6t voidaan taannuttaa lastentarhatasolle. Vai milt\u00e4 kuulostaisi koripallopeli, jossa vastustajalta ei saa edes yritt\u00e4\u00e4 vied\u00e4 palloa kesken kuljetuksen ja hy\u00f6kk\u00e4yksen? L\u00e4ssynl\u00e4\u00e4.
\nLiikuntatunneilla (my\u00f6sk\u00e4\u00e4n niill\u00e4 syvent\u00e4vill\u00e4)<\/em> ei tarjottu yl\u00e4asteella en\u00e4\u00e4 mink\u00e4\u00e4nlaista haastetta. Ei riit\u00e4 sormet eik\u00e4 varpaat laskemaan my\u00f6s niit\u00e4 kertoja, kun liikunnanopettaja poistui kesken tunnin puuhailemaan “hoidettavia asioitaan<\/em>“. Ei kuitenkaan h\u00e4t\u00e4\u00e4! Meit\u00e4 varten h\u00e4n viritti twist-nauhan salin p\u00e4\u00e4st\u00e4 toiseen, ja iski k\u00e4teen sulismailat. L\u00e4imik\u00e4\u00e4h\u00e4n omatoimisesti menem\u00e4\u00e4n seuraavat 90 minuuttia, kuten joka toisella tunnilla t\u00e4h\u00e4nkin asti olette tehneet. WTF?!?
\nTilanteeseen sai kuitenkin henkist\u00e4 helpotusta, kun p\u00e4\u00e4si mukaan poikien liikunnanopettajan vet\u00e4mille syvent\u00e4ville tai t\u00e4m\u00e4n sijaistamille pakollisille liikuntatunneille. Jumankauta sit\u00e4 liikunnan riemua, kun p\u00e4\u00e4stiin pelaamaan k\u00e4sipalloa ja lippupalloa kunnon s\u00e4\u00e4nn\u00f6ill\u00e4! Siell\u00e4 p\u00e4\u00e4siv\u00e4t my\u00f6s ne liikunnassa hieman heikommat kunnolla mukaan, ja tunnelma tunnilla oli v\u00e4hint\u00e4\u00e4nkin huikea. Tuohon kuolettavan tyls\u00e4\u00e4n sulkapallon l\u00e4imimiseen twist-narun yli saatiin my\u00f6s aivan uudellainen tatsi, kun ensimm\u00e4ist\u00e4 kertaa otettiin esille kunnon verkko, oikea pelikentt\u00e4 ja k\u00e4ytiin l\u00e4pi pelin s\u00e4\u00e4nn\u00f6t. Kyll\u00e4 sai muuten pallo kyyti\u00e4, ja ekaa kertaa soijaakin pukkasi sulismaila k\u00e4dess\u00e4.
\n
![\"koululiikuntatrauma-3\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/108\/2016\/09\/Koululiikuntatrauma-3.jpg\")
\n
![\"koululiikuntatrauma\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/108\/2016\/09\/Koululiikuntatrauma.jpg\")
\nL\u00e4hes kaikki liikuntatuntieni traumat j\u00e4iv\u00e4t kuitenkin unholaan viimeist\u00e4\u00e4n lukiossa, jossa opiskelin liikuntapainotteisella linjalla. Liikkatunneilla meno oli eri lajien urheilijoiden p\u00e4\u00e4stelless\u00e4 tunteella menem\u00e4\u00e4n niin antoisaa, ett\u00e4 oksat pois juuria my\u00f6ten! Joku oli aina lajitaustansa puolesta mestari jossain ja aina l\u00f6ytyi joku, jolla ei ihan kyseinen laji luonnistunut. Hauskaa oli silti kaikilla taitotasosta riippumatta, ja ainakin saatiin jokainen vuorollamme repeill\u00e4 itsellemme ja toisillemme. Voi niit\u00e4 aikoja! Noh, kuulisin my\u00f6s mielell\u00e4ni millaisia muistoja teilt\u00e4 l\u00f6ytyy koululiikunnasta?
\nHuom!\u00a0House of Brandonilla<\/a> starttasi juuri sporttiviikko, ja kaikki Niket ja muut sporttivaatteet -20% koodilla: SPORT.
\n
![\"t-5\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/108\/2016\/09\/T-5.jpeg\")
<\/a><\/p>\n