{"id":1399,"date":"2016-12-06T15:47:46","date_gmt":"2016-12-06T13:47:46","guid":{"rendered":"http:\/\/piiapajunen.fitfashion.fi\/?p=1399"},"modified":"2020-04-10T23:45:11","modified_gmt":"2020-04-10T20:45:11","slug":"urheiluvamma-kilpaurheilu","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/blogit.terve.fi\/piiapajunen\/urheiluvamma-kilpaurheilu\/","title":{"rendered":"Kun kroppa levi\u00e4\u00e4 alle"},"content":{"rendered":"

\"voimalaitos\"<\/p>\n

Takareidet. Nuo ikuiset murheenkryynit, mit\u00e4 tulee t\u00e4m\u00e4n likan urheilu-uraan. Niiden kanssa on tullut r\u00e4mmitty\u00e4 aikamoinen matka vuodesta 2008 ja itketty litroittain kyyneleit\u00e4 niin kivusta, pettymyksest\u00e4 kuin ep\u00e4toivosta. Niiden kanssa on kokeiltu l\u00e4hes kaikkea, ja toivo on ajoittainut nostanut p\u00e4\u00e4t\u00e4\u00e4n, mutta joka kerta olen vain saanut petty\u00e4 karvaasti. 2011 eteenp\u00e4in olen lopettanut toivomisen ja rypemisen, ja keskittynyt yksinkertaisesti pelaamaan niill\u00e4 korteilla mit\u00e4 k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4 on.\u00a0Kukaan ei ole viel\u00e4 t\u00e4n\u00e4 p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 saanut yksiselitteist\u00e4 diagnoosia vaivastani, ja kuvista ei l\u00f6ydy mit\u00e4\u00e4n. Olen siis lopettanut jo aika p\u00e4ivi\u00e4 syyn etsimisen, sill\u00e4 en en\u00e4\u00e4 usko, ett\u00e4 syyt\u00e4 tai parannuskeinoa l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n.<\/p>\n

Tarina alkoi siit\u00e4, kun joulukuussa 2007 heitin itseni v\u00e4syneen\u00e4 niskoilteni niin ett\u00e4 rys\u00e4hti kesken volttisarjan (onneksi t\u00e4m\u00e4 edes tallentui videolle, koska muuten olisi mennyt hukkaan, hah!)<\/em>, mik\u00e4 n\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen tarkastellessa on todenn\u00e4k\u00f6isesti aiheuttanut selk\u00e4rangan iskun my\u00f6t\u00e4 jonkun suojareaktion, joka heijastuu alasel\u00e4n kautta takareisiin.\u00a0Tammikuussa 2008 oikea takareiteni vet\u00e4isi er\u00e4\u00e4n\u00e4 aamuna bussissa matkalla kouluun totaalikramppiin ja nytkyttelin\u00a0pari p\u00e4iv\u00e4\u00e4 kuin osittaisesti halvaantunut. Diagnoosina rev\u00e4hdys, ja t\u00e4ll\u00f6in j\u00e4rkeilin, ett\u00e4 nyt voin pist\u00e4\u00e4 heikomman vasemman jalan venyvyyden samalle tasolle. Pari viikkoa eteenp\u00e4in, ja sama juttu vasurissa.<\/p>\n

Diagnoosina edelleen paha rev\u00e4hdys ja kaikenn\u00e4k\u00f6isi\u00e4 fysioterapia- ja hoitomuotoja kokeiltiin parisen vuotta, mutta kaikista seurasi vain entist\u00e4 pahempaa kipua ja samat krampit sek\u00e4 tuhansia euroja k\u00f6yk\u00e4isempi lompakko (onneksi oli opintolaina sek\u00e4 vanhemmat)<\/em>.\u00a0Krampin palautuessa jaloilla pystyi treenaamaan t\u00e4ysin normaalisti, mutta seuraavat p\u00e4iv\u00e4t k\u00e4veltiin taas vaappuen pingviinin\u00e4, kun tavallisen askeleen ottaminen venytti takareitt\u00e4 jo ihan tarpeeksi ja tuntui kuin puukolla olisi viilt\u00e4nyt.
\nPari vuotta jopa tyhm\u00e4n sitke\u00e4n\u00e4 p\u00e4\u00e4stelin menem\u00e4\u00e4n, mutta aloin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4\u00e4n takareiskoja \u00e4rsytt\u00e4vi\u00e4 liikkeit\u00e4 (kaikkea venytt\u00e4v\u00e4\u00e4)<\/em>, mutta lopulta tilanne oli se, ett\u00e4 pelkiss\u00e4 r\u00e4j\u00e4ht\u00e4vist\u00e4 ponnistuksista tai jopa juoksusta seurasi useiden\u00a0p\u00e4ivien helvetilliset hermokiskonnat ja tauoton totaalikramppitila.<\/p>\n

\"voimalaitos-3\"<\/p>\n

Molempiin takareisi\u00e4ini k\u00e4ytiin sitten puukon kanssa ronklaamassa kansainv\u00e4lisen huippukirurgin toimesta kes\u00e4ll\u00e4 2010, kun t\u00e4m\u00e4 kertoi jatkuvan tulehdustilan aiheuttaneen takareiden lihaskalvojen paksuuntumisen, jolloin lihas kramppaa kivuliaasti kaikesta \u00e4rsykkeest\u00e4 sen ollessa jatkuvasti ahtautuneena. Leikkauksen luvattiin hoitavan\u00a0koko ongelman (voi luoja miten onnellinen olin)<\/em>, mutta eih\u00e4n se kokonaan sit\u00e4 kuitenkaan ratkaissut, mik\u00e4 oli aluksi todella<\/span> kova pala niell\u00e4. Takareisien faskiotomia oli kuitenkin t\u00e4ysin t\u00e4m\u00e4n arvoinen, sill\u00e4 t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen olen pystynyt k\u00e4velem\u00e4\u00e4n p\u00e4ivitt\u00e4in t\u00e4ysin normaalisti ja saatanalliset kramppitilat sek\u00e4 kivuliat hermotuikkimiset j\u00e4iv\u00e4t historiaan. Mik\u00e4 parasta, niin tavallinen treenaaminen on onnistunut t\u00e4m\u00e4n j\u00e4lkeen t\u00e4ysin, kunhan vain maltoin v\u00e4ltt\u00e4\u00e4 takareiden venytt\u00e4mist\u00e4.<\/p>\n

Edelleenkin takareitt\u00e4 venytt\u00e4v\u00e4t staattiset tai dynaamiset liikkeet tekev\u00e4t kipe\u00e4\u00e4, tai usein kipu tulee vasta seuraavana p\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kest\u00e4en muutaman vuorokauden ajan. Joskus ne \u00e4rsyyntyv\u00e4t helpommin kuin yleens\u00e4, mutta kokonaisvaltaisen kehonhuollon ja liikkuvuuden pit\u00e4minen visusti matkassa helpottaa n\u00e4it\u00e4 vaivoja. Eri puolella kehoa esiintyv\u00e4t kireystilat tai heikkoudet heijastuvat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 tavalla muualle kehoon, joten t\u00e4st\u00e4 minulla ei ole todellakaan varaa tinki\u00e4, sill\u00e4 se kostautuu heti.<\/p>\n

Perhosvoltit, useat hypyt, hyppyjen alastulot spagaatiin\u00a0ja lukuisat muut aiemmin luistaneet liikkeet, joista nautin aivan suunnattomasti, ovat j\u00e4\u00e4neet t\u00e4ysin unholaan.\u00a0Salilla takareisien treenaaminen koostuu melko rajoitetusta repertuaarista, ja mm. kaikenlaiset SJMV-variaatiot, raskaat erist\u00e4v\u00e4t liikkeet ja muut v\u00e4h\u00e4\u00e4k\u00e4\u00e4n venytt\u00e4v\u00e4t takaosaston liikkeet ovat\u00a0lukeutuvat t\u00e4ydellisesti no-go-kategoriaan. Monet pakaraliikkeet\u00a0aiheuttavat my\u00f6s kipua takareiteen, ja on v\u00e4lill\u00e4 p\u00e4iv\u00e4st\u00e4 kiinni, mit\u00e4 pystyy tekem\u00e4\u00e4n. Jalkatreenit ovat itsell\u00e4ni toisaalta se pienin rajoitteista, sill\u00e4 ehdottomasti kovin osuma tulee vapaaohjelman puolella.<\/span><\/p>\n

\"voimalaitos-5\"<\/p>\n

Spagaatiin sujahdan vain ja ainoastaan kisap\u00e4iv\u00e4n\u00e4 kisalavalla (ammattilaispuolella fitnessiss\u00e4 on pakolliset liikkeet, ja spagu on yksi niist\u00e4).\u00a0<\/em>Edes k\u00e4sill\u00e4seisontaan en pysty ponnistamaan tavanomaisesti seisoma-asennosta suoralla jalalla, koska takareiteen kohdistuu nopeahko venytys. T\u00e4ss\u00e4 kun t\u00e4t\u00e4 kirjoitan, niin muistan taas, kuinka hemmetin paljon t\u00e4m\u00e4 vamma on rajoittanut uhreiluani ja treenaamistani, mutta toisaalta voin samalla olla ylpe\u00e4, kuinka pitk\u00e4lle olen p\u00e4\u00e4ssyt kaikesta huolimatta, ja ennen kaikkea kuinka \u00e4\u00e4rimm\u00e4isen v\u00e4h\u00e4n uhraan t\u00e4lle paskalle en\u00e4\u00e4 ajatustoimintaani (lue: en oikeastaan yht\u00e4\u00e4n, whaat?!?!)<\/em>. Jes, hyv\u00e4 Piude!<\/p>\n

Toisaalta olen my\u00f6s eritt\u00e4in kiitollinen takareisieni kohtalosta, sill\u00e4 se oli yksi merkitt\u00e4v\u00e4 syy, miksi vapaaohjelmafitnessin pariin p\u00e4\u00e4dyin. Kilpacheerleadingin parissa joukkueen kanssa treenatessa ja kisatessa pakolliset liikkeet oli vain pysytt\u00e4v\u00e4 suorittamaan vaikka sattuisi, mutta vapaaohjelmafitnessiss\u00e4 (amat\u00f6\u00f6ripuolella)<\/em> pakollisia liikkeit\u00e4 ei ollut, ja ohjelman sai rakentaa omien\u00a0liikkeiden ja vahvuuksien varaan, kunhan vain tiettyj\u00e4 arvosteltavia osa-alueita pystyi ilment\u00e4m\u00e4\u00e4n. T\u00e4m\u00e4 siis tuntui l\u00e4hes t\u00e4ydelliselt\u00e4 ratkaisulta itselleni ja takareisilleni (ja parille muulle silloiselle vaivalle)<\/em>, ja sit\u00e4h\u00e4n se tosiaan n\u00e4in j\u00e4lkik\u00e4teen tarkasteltuna on osoittautunut olemaan.\u00a0En\u00e4\u00e4 ei tarvinnut v\u00e4kisin uhrata kroppaansa\u00a0ja sinnittelem\u00e4\u00e4n kivun kanssa. Ei edes hyv\u00e4n tarkoituksen ja joukkueen puolesta.<\/p>\n

Positiivisuudella eteenp\u00e4in ja plaa plaa ei paljon kuran osuessa omaan tuulettimeen paljoa l\u00e4mmit\u00e4. Nyt j\u00e4lkik\u00e4teen asian hyv\u00e4skytty\u00e4ni jo aika p\u00e4ivi\u00e4 sitten voin sanoa saaneeni t\u00e4st\u00e4kin rapakeissist\u00e4 jotain oppia irti, ja\u00a0t\u00e4ss\u00e4 ne tulevat tiivistetysti:<\/p>\n