![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/108\/2018\/08\/Levis-3-884x1024.jpg\")
\nKoska koulujen alku alkaa hiljalleen olemaan eritt\u00e4in ajankohtainen juttu, ja isolla osalla koulutie t\u00e4m\u00e4n lukuvuoden osalta starttaa jo t\u00e4ll\u00e4 viikolla, niin p\u00e4\u00e4tinp\u00e4 kaivella omia huvittavia koulumuistoja koko arkun syvyydelt\u00e4 ala-asteelta lukioon!<\/p>\n
Ala-asteella meid\u00e4n luokka oli toisinaan aika riehakas, ja monesti opettajan poistuttua luokasta alkoi v\u00e4lit\u00f6n kumisota poikien kesken. Vaikka me tyt\u00f6t suojauduttiin hihitellen aina nurkkiin, niin kerran onnistuin saamaan silm\u00e4\u00e4ni kunnon osuman. Luokkakaverini ”sukkulaksi” nime\u00e4m\u00e4 kuminen krokotiiliavaimenper\u00e4, jolta oli leikattu jalat pois, jys\u00e4hti t\u00e4ysi\u00e4 silm\u00e4\u00e4ni. Terveydenhoitajalla sain komean merimieslapun silm\u00e4\u00e4n, ja t\u00e4m\u00e4 poika oli kyll\u00e4 niin nolona ja huolissaan, sill\u00e4 ensireaktiona t\u00e4m\u00e4 pelk\u00e4si, ett\u00e4 sokeuduin tai vammauduin pysyv\u00e4sti, hah! \ud83d\ude00 No hard feelings! Ala-asteemme keitt\u00e4j\u00e4t\u00e4ti muisteli viel\u00e4 vuosien j\u00e4lkeen kyseisest\u00e4 opinahjosta poistuttuani, miten pieneen ihmiseen voi mahtua niin paljon ruokaa. Olin er\u00e4\u00e4n hammasl\u00e4\u00e4k\u00e4rireissun vuoksi my\u00f6h\u00e4stynyt ruokailusta, ja p\u00e4\u00e4sin keitti\u00f6n puolelle (normaalisti meill\u00e4 sy\u00f6tiin ala-asteella luokissa, kun ruokalaa ei ollut) popsimaan tarjolla ollutta lohilaatikkoa. Santsasin vaikka kuinka monta kukkurallista lautasellista, koska oli kuulemma niin hyv\u00e4\u00e4, ja siin\u00e4 t\u00e4dit riviss\u00e4 silm\u00e4t auki ihmetteliv\u00e4t, ett\u00e4 mihin se ruoka oikein minussa mahtuu. Tiedonjanoista loppuviikkoa joka pataan!<\/em><\/p>\n \u2665 \u00a0SEURAA MINUA \u00a0\u2665 Koska koulujen alku alkaa hiljalleen olemaan eritt\u00e4in ajankohtainen juttu, ja isolla osalla…<\/p>\n","protected":false},"author":150,"featured_media":10758,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"footnotes":""},"categories":[5],"tags":[17,27],"acf":[],"platta":{"numLikes":0,"numComments":2,"category":null,"themes":[],"commercial_partner":null,"thumbnail":false,"blog_id":108},"jetpack_featured_media_url":"","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/piiapajunen\/api\/wp\/v2\/posts\/10591"}],"collection":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/piiapajunen\/api\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/piiapajunen\/api\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/piiapajunen\/api\/wp\/v2\/users\/150"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/piiapajunen\/api\/wp\/v2\/comments?post=10591"}],"version-history":[{"count":0,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/piiapajunen\/api\/wp\/v2\/posts\/10591\/revisions"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/piiapajunen\/api\/"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/piiapajunen\/api\/wp\/v2\/media?parent=10591"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/piiapajunen\/api\/wp\/v2\/categories?post=10591"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/blogit.terve.fi\/piiapajunen\/api\/wp\/v2\/tags?post=10591"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
\nKoulussa sodittiin my\u00f6s omenilla aina kes\u00e4n lopussa koulujen alettua. Itseh\u00e4n en sotimaan l\u00e4htenyt, mutta toimin toisinaan varustajana ker\u00e4ten omenia ammuksiksi. T\u00e4st\u00e4h\u00e4n toki j\u00e4\u00e4tiin kiinni, ihan kuten koulun naapurin tontilla k\u00e4ydyst\u00e4 omenavarkaudesta, ja kiipeliinh\u00e4n siit\u00e4(kin)<\/em> jouduttiin. Olin muutoin aika tunnollinen ja kiltti oppilas, mutta v\u00e4lill\u00e4 v\u00e4h\u00e4n innokas pieniin pikku kepposiin. \ud83d\ude09
\nAla-asteella jokainen vuorollaan kehitteli aina omia hahmojaan, joka taisi alkaa kuviksen tunneilla tehdyist\u00e4 sarjakuvista. Kirkkaimmin on j\u00e4\u00e4nyt mieleeni luokkakaverini keksim\u00e4t Murva-Kana (vink vink: sananmuunnos)<\/em> sek\u00e4 Raimo R\u00f6\u00f6kimies. R\u00f6\u00f6kimies sai kyll\u00e4 opettajalta bannia aika nopeaan, kun se alkoi esiinty\u00e4 liian monessa kuviksen ty\u00f6ss\u00e4 sek\u00e4 kouluvihkojen kansissa. Murva-Kana oli nimest\u00e4\u00e4n huolimatta ulkomuodoltaan sen verran s\u00e4\u00e4dyllinen, ett\u00e4 sen tarina kesti huomattavasti pidemp\u00e4\u00e4n.
\nLukiossa l\u00e4mpimi\u00e4 muistoja her\u00e4tti Mannin matikkapaja. Siell\u00e4 tuli aina istuttua maanantaisin frendien kanssa jopa iltakuuteen ev\u00e4\u00e4n\u00e4 Fazerin Lontoon Rae -suklaalevy, ja ratkottiin niin antaumuksella MAOLin sivut viuhuen ja laskin sauhuten pitk\u00e4n matikan teht\u00e4vi\u00e4. Parasta IKIN\u00c4! \ud83d\ude00 Erityiset propsit yleisesti Jyv\u00e4skyl\u00e4n Norssin aivan huikealle matematiikan opetukselle, joka sai mut rakastumaan matikkaan ihan korviani my\u00f6ten. <3
\n![\"\"](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/108\/2018\/08\/Levis-967x1024.jpg\")
<\/p>\nRUOKAMUISTOJA KOULUSTA<\/h2>\n
\nAla-asteen ruokamuistoista puheenollen muistan aina ihmetelleeni, miksei muille maistunut j\u00e4lkk\u00e4rin\u00e4 ollut vesimeloni koskaan niin lujaa kuin itselle. Vedin vesimelonisantsit muidenkin puolesta, kerran j\u00e4ljell\u00e4 oli, ja ruokav\u00e4lk\u00e4ll\u00e4 muistan k\u00e4rsineeni kunnon ruoka\u00e4hkyst\u00e4 ja pahasta olosta. Ja seuraavalla kerralla uusiksi. Hah!
\nYl\u00e4asteella ja lukiossa ruokalassa oli sanaton s\u00e4\u00e4nt\u00f6, ett\u00e4 jos joku vahingossa tiputti ja rikkoi lasin tai lautasen, niin koko ruokala yltyi hillitt\u00f6miin aplodeihin ja suosionosoituksiin. Samperin noloa, jos osui omalle kohdalle, mutta silti niin huvittavaa. \ud83d\ude00
\nYl\u00e4asteella ja lukiossa oli my\u00f6s aina pakko uhmata niit\u00e4 ruokalan rajoituksia, ja piilottaa ylim\u00e4\u00e4r\u00e4isi\u00e4 kalapuikkoja, lihapullia ja nugetteja perunamuussikasan alle. Osa varmaan muistaa mediassakin velloneen kalapuikkotapauksen keitt\u00e4j\u00e4n ja oppilaan v\u00e4lill\u00e4 (en ollut min\u00e4)<\/em>, joten pikkasen aina j\u00e4nn\u00e4rill\u00e4 mentiin, hah!
\nLis\u00e4ksi yl\u00e4asteella kasvisruokana oli v\u00e4lill\u00e4 h\u00e4vytt\u00f6m\u00e4n hyv\u00e4\u00e4 fetapapupataa, jota nappasin \u00e4kki\u00e4 lautasen kulmaan, jos keitti\u00f6henkil\u00f6kunnan silm\u00e4 vain v\u00e4ltti. Se vasta kuumottelikin, kun piti olla sairaan nopea ja karata \u00e4kki\u00e4 paikalta! \ud83d\ude00
\n![\"hauskoja](\"https:\/\/blogit-cdn.a-lehdet.fi\/uploads\/sites\/108\/2018\/07\/Levis-Paita-3-861x1024.jpg\")
\nKouluajoista on kyll\u00e4 paljon hauskoja muistoja ja aikaakin hieman vier\u00e4ht\u00e4nyt. Sit\u00e4 suuremmalla syyll\u00e4 onkin hauska kaivella n\u00e4it\u00e4 koulumuistoja n\u00e4in vanhemmallakin i\u00e4ll\u00e4.\u00a0Vaikka itse tuossa viime syksyn\u00e4 TTY:lt\u00e4 paperit pihalle saaneena vannoin, etten nyt ihan heti l\u00e4hde koulunpenkille, niin pieni kehittymisen polte ja tiedonjano l\u00e4hti silti aika pian yltym\u00e4\u00e4n.
\nTuleva viikonloppu meneekin itsell\u00e4ni Trainer4You:n Psyykkisen valmentajan koulutuksen ensimm\u00e4isell\u00e4 l\u00e4hijaksolla, jonka lis\u00e4ksi sain juuri tunnukseni It\u00e4-Suomen yliopiston intraan, jossa tarkoituksena imaista opin muodossa kiduksiin my\u00f6s urheilijan ravitsemuksen perusopinnot. Ai ett\u00e4! En malta odottaa!<\/p>\nKURKKAA MY\u00d6S AIHEESEEN LIITTYEN:
\nOpiskelu Q&A – Mist\u00e4 rahaa? Miten p\u00e4ntt\u00e4sin? TTY?<\/a>
\n& Opiskelu, opiskelijael\u00e4m\u00e4 ja tavoitteellinen treeni?<\/a><\/h4>\nEDELLINEN JUTTUNI:
\n10 x Mit\u00e4 teen, kun kukaan ei n\u00e4e?<\/a><\/h4>\n
\n<\/strong>YouTube<\/a>\u00a0\/\/ Bloglovin<\/a>\u00a0\/\/\u00a0Facebook<\/a>\u00a0\/\/\u00a0Instagram<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"