Pauliina's fit world
Pauliina's fit world

Mikä on sun elämän tarkoitus? Pysähdytkö koskaan miettimään sitä?

Olen pohtinut tämän viikon aikana paljon elämän tarkoitusta. Pohdintani lähtivät liikkeelle, kun olin maanantaina käymässä erikoislääkärillä, jonka kanssa keskustelimme vastaanoton lomassa pitkään terveydestä yleisesti ja sen lisäksi yhteiskunnallisella tasolla. Sattumalta törmäsin tällä viikolla ajatuksia herättävään Helsingin Sanomien artikkeliin: ”Suomalaisten elämällä ei ole merkitystä, sanoo professori Arto O. Salonen – puurramme itsemme tainnoksiin satumaisen vaurauden keskellä, eikä siinä ole mitään järkeä”. 

Lyhyesti tiivistettynä professori puhuu siitä, että teemme töitä yhä samalla jopa ylisuorittamisen mentaliteetilla kuin sodan jälkeen, jolloin oli vain pakko jaksaa, jos haluttiin vaurastua. Olemme jo pitkään olleet siinä pisteessä, että käytännössä meillä on täällä kaikki, mitä laadukkaaseen elämiseen tarvitaan. Siitä huolimatta puurramme samalla tavalla kuin sodan jälkeen ja ihmiset unohtavat itsensä työn ja vaatimusten alle. Työpaikoista halutaan tehokkaampia ja ihmisistä tuottavampia. Säädetään sellaisia pieniä asioita, joilla ei ole kokonaiskuvaa ajatellen mitään merkitystä.

Elämällä ei ole enää mitään todellisia merkityksiä. Yksi iso merkitys, joka nykyajan ihmisellä voi olla on ilmastonmuutokseen vaikuttaminen. Millaista ihmisten elämä olisi, jos sitä ohjaisivat tälläiset suuremmat merkitykset hyvän työuran ja menestymisen sijasta?

Huvittavaa professorin kirjoituksessa oli myös se, että tutkimusten mukaan olemme yksi maailman onnellisimpia maita, mutta tutkimuksessa mitataan ainoastaan niitä hyvinvointiyhteiskunnan perusperiaatteita, kuten koulutus-tai terveysjärjestelmä, jotka meillä ovat, mutta ihmisen tunnetta elämän merkityksellisyydestä ei oteta tutkimuksessa lainkaan huomioon. 

Kuva: Juulia Sarlio

Kerroin lääkärille, että olen joka paikan höylä, jolla on monta rautaa tulessa. Lääkäri totesi siihen, että ”älä ihmeessä odota samalla tavalla 60 vuotta ennen kuin alat elää niin kuin minä. Elämä kuluu kovaa vauhtia ja asioita kannattaa tehdä silloin kun on terve ja mahdollisuudet siihen. Vaikka on kivaa tehdä kaikkea samaan aikaan, pidemmän päälle ei tee hyvää kuluttaa itseään loppuun liiallisella työn määrällä”.

Nuo sanat pysäyttivät ja niitä olenkin pohtinut tässä kuumeisesti eri näkökulmista. Pohdin elämän tarkoitusta itseasiassa melkein päivittäin. Mulle itselleni ei ole koskaan riittänyt se, että mulla on vaikka hyvä työ, tienaan paljon tai omistan kymmenen erilaista merkkilaukkua. Näitä asioita enemmän mulle merkitsee tunne siitä, että olen vapaa, teen itselleni merkityksellisiä asioita ja elämääni ohjaavat tietyt arvot. 

Suurin osa ihmisistä eivät ole vapaita tekemään mitä haluavat, vaikka muuta väittävätkin. Ei ehkä ole tarpeeksi rahaa tai työ sitoo tiettyyn paikkaan ja aikaan jopa vuosiksi kerrallaan. Elämä ikään kuin vilisee silmissä ja menee ohi. Loppujen lopuksi joku muu kuin sinä itse määrää elämän tahdin. Milloin lepäät ja milloin olet tehokas.

Pienet lomat siellä täällä eivät enää poista sitä levottomuuden tunnetta, joka nykyajan ylitehokkaalla ihmisellä on. Hetkiin ei osata enää tarttua. Pelkään, että joidenkin vuosien päästä ihmiset eivät enää edes ymmärrä mitä se on. Hetkessä eläminen ja siihen pyrkiminen ovat niitä asioita, jotka tekevät itseni onnelliseksi joka ikinen päivä. 

Elaman-Tarkoitus-elaman-merkitys
Minut tekee onnelliseksi pienet asiat. Esimerkiksi pienet luonnon ihmeet.

Katselen tätä yhteiskuntaa usein ns. ”ulkopuolelta”. Ihmiset laahustavat töihin ja takaisin zombeina, laiminlyövät omaa hyvinvointiaan kun työ vie kaikki voimat ja ajattelevat, että no eläkkeellä sitten! Mulle tuollainen ajatusmaailma on vankila. En halua tehdä töitä koko elämääni ja tajuta vanhana ja kipeänä, että en ole tehnyt mitään ja nyt ei ole enää mahdollisuuksia.

Työ on mulle sellainen pakollinen asia, jota nyt täytyy tässä yhteiskunnassa tehdä. Olen ymmärtänyt näiden 12 työvuoden aikana, että jos mulla ei ole työhön intohimoa, niin tulen todella onnettomaksi. Saan onneksi tehdä sellaista työtä, jossa mulla on intohimo mukana, mutta työ ei silti ole mulle osa sitä ”elämän tarkoitusta”. Esimerkiksi kirjoitan blogia, koska rakastan kirjoittaa ja sen tuoma luovuus vaikuttaa omaan onnellisuuteeni. Voisin tehdä kirjoittamista myös jossakin muussa kuin blogin muodossa. Sen vuoksi pystyn motivoitumaan myös bloggaamisesta enkä pidä sitä työnä. 

Suuremmalla tasolla mulle merkitsee paljon se mitä itse tuon tähän maailmaan. Haluan jättää jälkeeni jotain positiivista ja sen vuoksi vaadin itseltäni tiettyä tasoa siinä miten kohtelen muita ihmisiä. En myöskään ole tekemisissä ihmisten kanssa, jotka eivät ole hyväksi. Mulla on todella vahvat arvot, joiden mukaan elän. Ne liittyvät vahvasti siihen, että jokaisella on oikeudenmukainen asema tässä maailmassa. 

Elaman-Tarkoitus-onnellisuus
Kuva: Juulia Sarlio

Raha on mulle hyvin pitkälti ainoastaan keino olla vapaa. Sen avulla pystyn matkustamaan ja tarvittaessa turvaamaan olemista, jos saan jonkun huipun idean, joka vaatii toteutusta jossain muualla kuin Suomessa. Musta tuntuu siltä, että moni tekee rahaa loputtomasti ilman, että on edes tiedostanut miksi sitä tekee. Elämää suoritetaan koska raha ja vauraus. Monesti sellaiset ihmiset eivät ole kovin onnellisia omaan kokemukseeni pohjautuen. Varsinkin kun rahalla ei voi ostaa rakkautta, jota varmasti moni kaipaa tai ainakin mahdollisuutta tulla kuulluksi. Mietitkö kuolinvuoteella sitä kuinka kallis auto sulla oli vai kuinka paljon hienoja kokemuksia koit vaikka hyvän ystävän kanssa? 

Joskus mulla itsellänikin menee liian lujaa, mutta viimeistään vihainen, turhautunut ja synkka mieliala palauttaa mut taas siihen, että nyt ei mennä kohti sitä omaa elämän tarkoitusta. Pian saan pienen palan sitä vapautta, kun sunnuntaina lähden kohti Lissabonia. Ehkäpä viikko lomalla poissa Suomesta avaa näitä ajatuksiani taas entistä enemmän!

Edellisessä postauksessa: Nyt olis mahdollisuus muuttaa ulkomaille!

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista.