Parasta Ennen
Parasta Ennen

Tervetuloa 2019 ja tervetuloa muutoksen tuulet!

Tammikuu on viimein täällä ja niinkuin moni muukin, myös minä tein uudenvuoden lupauksia. Osa näistä on hyvinkin klassisia ja ironisia, mutta en ajatellut sen antaa nyt häiritä. Ja tietenkin tarkoituksena on pitää lupauksista kiinni koko loppuelämä (tai loppukuukausi…)

No mitä sitten lupasin? Millaisilla eväillä meinaan talsia vuoteen 2019 ja mitä tästä vuodesta olisi tarkoitus saada irti?

Painonpudotus

Kyllä. Tästä on puhuttu paljon ja aihetta venkslattu eestaas. Onko se järkevää? Kannattaako tätä edes tavoitella? On se vaan kuulkaa niin, että meikä painaa hitusen liikaa. Ja ei, en usko että on olemassa jokin tietty ihannepaino tai että numerolla nyt muutenkaan olisi isompaa merkitystä. Mutta sen tiedän, että tässä ei ole hyvä olla. Pitkään mietin, onko mussa joku vika kun en saa sitä Bodypositive -moodia päälle enkä löydä tyytyväisyyttä kehossani. Ehkä kyse on koko ajan ollut siitä, että mun ei vaan kuulu olla tässä kehossa. Oon hankkinut tämän painon ikäänkuin muuriksi ympärilleni ja se todellinen minä on jossain täällä alla. Ei se välttämättä ole suuren kilomäärän takana, mutta sen verran syvällä kuitenkin, että pientä kaivamisprojektia on nyt tehtävä. On vaan oltava nyt tarkkana sen kanssa, miten aion projektin toteuttaa. Dieetti? Ei kiitos.

Mietin vielä käynkö puntarilla. Toisaalta tekisi mieli. Toisaalta en näe yhtään hyvää syytä siihen. Pelkään, etten osaa käsitellä sitä lukemaa oikein. Sillä se todennäköisesti on enemmän kuin haluaisin, paljon enemmän. Ehkä on parempi keskittyä muihin mittareihin vaikka näkisihän siitä numerosta selkeämmin edistyksen. Mitä mieltä, käynkö vaa’alla? Viimeisin punnitus on jostain marraskuun alusta, jolloin painoin muistaakseni 91kg (apua!).

Kasvisruokavalio

Joku joskus ehdotti mulle vegaanihaastetta. Jotenkin sytyin ajatukseen mutta lievensin sitä kasvisruokavalioon, sillä siinäkin on jo opettelemista. Nyt ollaan siis oltu kokonaiset 1,5 vuorokautta kasvisruualla! Tarkoituksena olisi olla näin koko tammikuu ja toivon, että tästä jäisi myös jonkinlainen pysyvä tapa. Voisin kuvitella olevani tulevaisuudessa vaikka 80% kasvissyöjä? Meillä koko perhe noudattaa tätä, tosin lapset ovat rennommalla linjalla. He saavat esim. koulussa syödä ihan normaalisti enkä heiltä edellytä tiukkaa linjaa muutenkaan, mutta kotona ei vaan lihaa nyt ole tarjolla. Ovat kuitenkin tähän mennessä olleet ihan mielellään mukana ja uusien reseptien kokeileminen on ollut jopa jännää.

Mä olen jonkin verran pohtinut lihansyönnin eettisyyttä ja sen ilmastovaikutuksia. Vaikka en mitenkään ekoihminen olekaan, tämän koen jotenkin oleellisena ympäristötekona. Lisäksi haluan tällä tavalla tuoda lisää kasviksia ruokavalioon sen ainaisen salaatin rinnalle ja oppia käyttämään tehokkaammin esim. palkokasveja. Kaipasin myös jonkinlaista ruokavaliomuutosta ja koska se dieetti tai grammojen laskeminen ei kiinnostanut, ajattelin tämän olevan hyvä vaihtoehto. Tulee vähän ravisteltua syömistottumuksia ilman, että siihen liittyy laihduttaminen. Tietty olis kiva jos tässä sivutuotteena paino tippuu, mutta se ei ole mulla tässä päällimmäisenä tarkoituksena.

Yritystoiminnan kasvattaminen

Mainitsinkin jossain kohtaa perustaneeni yrityksen. Kyse on sivutoimisesta yrityksestä ja pienestä toiminnasta. Mutta haaveena olisi saada kasvatettua ihan oma yritys, joka jonain päivänä voisi jopa työllistää mut kokonaan. Ajatuksena oli edetä tämän kanssa hiljalleen, vähän mutustellen mihin suuntaan se lähtee vetämään.

Mulla ei ole siis mitään selkeitä suunnitelmia. Ideoita on vähän liikaakin enkä oikein tiedä tarkalleen, millaiselle asiakaskunnalle haluan palveluja tuottaa. Mutta jotain tästä tulee, sellainen kutina mulla on. Vuoden aikana aion ottaa selvää, mistä mä oikeasti tykkään ja mikä on se mun juttu.

Säännöllinen liikkuminen

Oon oikeastaan koko ajan liikkunut, mutta säännöllisyys on ollut vähän hakusessa. Jonain viikkoina treenaan kaksi kertaa, toisina kuusi. Haluaisin löytää taas jonkinlaisen rytmin tähän ja harrastaa monipuolista liikuntaa.

Tankotanssia haluan ehdottomasti lisätä ja siellä puolella on paljon asioita, jotka haluaisin oppia. Haluaisin viimeinkin myös saada sen käsilläseisonnan, edes seinää vasten. Ilmoittauduin taas tämän vuoden viikinkikisaan, joten senkin takia olisi nyt saatava kunto kohdilleen.

Henkisen puolen tasapaino

Mä oon ollut vähän tuuliviiri. Hitusen sellainen masentumiseen taipuvainen skeptikko. Käyn korkealla, ja tuun taas lujaa alas. Haluaisin löytää tähän sellaisen tasapainon. Olis niin kiva olla tasapaksu, vaikka toisaalta tykkäänkin mun vaihtelevista tunneskaaloista. Ehkä kuitenkin jonkinlainen ääripäiden tasoittelu olisi nyt paikallaan.

Tähän kuuluu myös mun stressinsietokyky ja ajanhallinta, molemmissa olisi tällä hetkellä parantamisen varaa.

Isoja unelmia, isoja tavoitteita

Onhan tässä isoja tavoitteita. Mietin jo, että onko liiankin suuria kokonaisuuksia. Mutta hei, ”If your dreams don’t scare you, they aren’t big enough.”

Hitusen mietityttää miten tässä käy mutta onneksi on koko vuosi aikaa, tai enemmänkin. En nimittäin laita näille nyt mitään määräaikaa vaan ne tulee sitten kun on niiden aika. Nyt vaan nokka kohti tulevaisuutta ja sitkeästi kohti tavoitteita.

Ja hei, näin asian vierestä:

Oon lukenut muiden blogeista kommentteja, että tää terve.fi portaali olisi jotenkin huono. Että teillä lukijoilla on vaikeuksia löytää täältä mitään ja sivusto toimii kehnosti. Onko näin? Itse tietenkin olen tässä kohtaa vähän sokea, joten olis kiva kuulla teidän kokemuksia.


*****

Seuraa blogia

Facebook @parastaennenblogi, Instagram @parasta_ennen

Kommentit (4)

  1. Sara

    Tsemiä uuteen vuoteen! Itse luen blogeja Bloglovinin sähköpostikoosteen kautta, enkä ole huomannut Terve.fissä kyllä mitään ”vaikeaa”, oon itsekin nähnyt noita haukkuvia kommentteja ja ihmetellyt että mikä täällä muka mättää 😀

  2. Heli S.

    Aika samansuuntaisia tavoitteita on mulla, ei siis lupauksia 🙂 Liikunta pitäisi saada osaksi elämää ja painoa pois. Toki olen turhamaisesti sitä mieltä että olis kiva olla hoikka ja sporttinen, mutta suurempi syy on ettei kroppa vaan kestä jos ei jotain muutu. Kasvisruokaa syön jo rennosti, ehkä 60% ? Esim. Juustoista luopuminen tekee liian tiukkaa ja kodin ulkopuolella syön usein lihaa. Hankin myös satokausikalenterin inspiraatioksi itselle (ja siskolle :p/) Vaakaa en omista ja edellinen punnitus on tehty terkkarilla kun en ollut varma painostani. Onhan se lukema kiva tietää, mutta mulle riittää kun pääsen toisinaan vaa’alle jossain missä sellainen sattuu olemaan.
    Arjen järjestyksessä pitämiseen, tavoitteiden seurantaan ja unelmointiin mulla on tulossa tälle vuodelle bujo 🙂
    Uutena lukijana mulla ei oo blogialustasta kommentoitavaa, tuun postauksiin yleensä Facebookin tai Instagramin kautta joten en myöskään etsi mitään tiettyä juttua.

  3. annepa

    Musta jotenki tuntuu, että oot ymmärtänyt kehopositiivisuuden väärin. En siis oo varma, mut se kuulostaa siltä. Tarkotan tätä: ”löydä tyytyväisyyttä kehossani.” Eikö kehopositiivisuus tarkota sitä, että opettelee tykkäämään itsestään ja ”itse” on paljon muutakin kuin kroppa. Ja eikö kehopositiivisuus tarkota sitä, että ei puhu itselleen rumasti eikä sano että sitku vaan että nytku?
    Minulla on ylipainoa, haluan siitä eroon, mutta oloni helpottui huomattavasti kun lopetin laihdutuksen, lopetin laihdutusajattelun ja aloin tehdä muutoksia muista kuin laihdutussyistä. Esim: pitää syödä säännöllisesti ja tarpeeksi, koska jos en syö, olen kuin perseeseen ammuttu karhu eikä sitten kenelläkään ole kivaa (ei ”koska sitten laihtuu”). En kiellä itseltäni mitään, edes karkin syömistä, mutta kun syön säännöllisesti ja tarpeeksi, mässyjä ei tee mieli usein. Toinen esim: pitää harrastaa liikuntaa, koska muuten rapistuu ja tulee kolotuksia (ei ”koska sitten laihtuu”). Olen alkanut harrastaa liikuntaa ja nyt kun on jumpan joulutauon ja flunssan takia tauko, oon jo ihan että ”oiiii, alkaispa jo jumppa”. Olen jopa vakavasti harkinnut kävelylle lähtemistä, mutta vielä en ole siinä pisteessä, että lähtisin. Epäilen, että kohta olen.
    En siis tee näitä muutoksia sen takia että laihtuisin, mutta niin siinä vaan on käynyt, että massa pienenee. Hitaasti, mutta pienenee kuitenkin. Olen huijannut itseni laihtumaan!
    Suurin merkitys tällä ajatusmuutoksella on, että mulla on mukavampi olla! En enää osta vaatteita numeron mukaan vaan sen mukaan mikä on mulle sopivan kokoinen. Ennen en missään nimessä käynyt uimarannalla tai pitänyt minimekkoja (”koska lihava”), mutta nyt käyn (tai siis kesällä O.o) ja pidän ja se on kivaa. En puhu itselleni rumasti, en ajattele itsestäni rumasti, en sano, että en voi tehdä jotain, koska olen ylipainoinen ja minä oon yhtä arvokas ihminen kuin kaikki muutkin. Ylipainolla ei ole sen kanssa mitään tekemistä!
    En tarkoita, että sun pitäisi ajatella samalla tavalla, tietenkään. Ehkä kehopositiivisuussuuntauksia on useita ja minä olen vain niistä tietämätön puupää. Minä kuitenkin tunnistan näistä jutuista entisen itseni ja sen valtavan ahdistuksen mitä koin. Olen päässyt siitä eroon! Toivottavasti sinäkin pääset!

  4. Maare

    Mulla ei ainakaan ole ollut mitään hankaluuksia tän blogialustan kanssa, tulen etusivulle ja siitä aina klikkailen uusimmat jutut mitä haluaa lukea. Joskus toki instagramin kautta. 🙂 Ja minun mielestä tuommonen järkevä painonpudotus on hyvästä, vaikka voisi hyvinkin olla tyytyväinen itseensä ja elämäänsä (kuten esimerkiksi minä olen), mutta silti kaipaan vähän freesimpää oloa ja sitä että vaikkapa farkut menee vähän paremmin jalkaan. En mieti hullummin ulkonäköä tai sitä varsinaista painoa, mutta muuten omaa fiilistäni oman itseni kanssa. En koe asiaa itselleni ongelmaksi tai miksikään stressitekijäksi järkevästi toteutettuna, joten uskoisin asian olevan ihan sallittua. 😀

Kommentoi »

Kiva kun kommentoit!