Parasta Ennen
Parasta Ennen

Ah niin tehokas vatsa-peppu-reisi -jumppa

Syksyn ensimmäiset liikuntatunnit ovat lähes poikkeuksetta täynnä porukkaa: jumppapirkkoja, himokyykkääjiä, painonpudottajia, kaverin pakottamia ja ”oon vaan kokeilemassa” -tyyppejä. Osalla on syysmuodin uusimmat treenitrikoot päällä ja osa tallustaa paikalle miehen hikisissä verkkareissa. Suurinta osaa jännittää: millainen ohjaaja on? Kestääkö kunto vai piiputtaako keuhkot heti lämmitelyssä? Entä jos ei saa yhtään vatsalihasta tehtyä?

Ihana kamala Vatsa peppu reisi -jumppa

Olin maanantaina syksyn ensimmäisessä ryhmätreenissä: naisten ikisuosikki ja ah niin tehokas vatsa-peppu-reisi -jumppa. Lähtökohtaisesti tällaiset jumpat eivät ole mun suosikkeja, mutta tämä kyseinen jumppa on hyvin edullinen ja tehokas tapaus. Olisi suorastaan typerää jättää tilaisuus käyttämättä vain, koska olen hieman ahdasmielinen ja mukavuudenhaluinen. Miksikö jumpat eivät ole mun suosikkeja? Minäpä kerron!

Entä jos joutuu eturiviin?

Jokaisen jumppaajan painajainen (tai ainakin mun). Takarivin paikoista on yleensä jumalaton tappelu, samoin sivupaikoista. Kukaan ei halua keskelle tai siihen perhanan eturiviin ohjaajan katseen alle pyllistelemään koko muijalaumalle. Ja kun se ei riitä, että parkkeeraat juomapullosi paikkavarauksen merkiksi, siksi aikaa kun laitat vaikkapa kenkiä jalkaan. Ehei! Aina joku tulee ja siirtää sen sun putelin ja kun pahaa aavistamattomana palaat paikallesi oletkin saanut ylennyksen sinne eturiviin. Damn.

Oliko tää sun paikka?

Jo muutaman jumppakerran jälkeen saliin muodostuu reviirit. Tiedättekö sen askelkyykyn mittaisen alueen, joka on varattu jollekin tietylle jumppaajalle, koska hän oli viimeksikin siinä. Sinua varoitetaan tuimalla tuijotuksella ja jos silti erehdyt valtaamaan varatun paikan, viimeistään alkulämmittelyn aikana sut nätisti ”siirretään” sivummalle.

Vatsa peppu reisi jumppa

Vatsa peppu reisi jumppa terve.fi blogi liikunta treeni

Kahden minuutin alkuhiki

Koska useinkaan ei ole käytettävissä välineitä ja tilaa on rajoitetusti, on alkulämmittely usein jonkinlainen hyppysarja tai juoksukombo, jolla saadaan nopeasti sykettä ylös ja lämpöä lihaksiin. Mä en todellakaan ole valmis heti ensimmäisellä minuutilla juoksemaan polvijuoksua…Mä tarvitsen sellaisen hitaan syttymisen. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä mukavuudenhaluisempi olen tässä asiassa.

Omassa tahdissa on käytännössä kaverin tahdissa

Periaatteena on, että jokainen tekee omalla tahdilla ja kehoaan kuunnellen. Paitsi että siinä lähellä on aina joku superjumppaaja, joka nakuttaa kyykkyä nopeammin kuin tikka ladonseinää. Ei siinä vaan voi itse himmailla vaan väkisinkin rytmi tarttuu, vaikka itselle riittäisikin verkkaisempi tahti. Lopputuloksena on tärisevät lihakset, niskahiki ja vinkuva hengitys.

Sykkeenkohotukset ja linkoava vatsanahka

Erittäin tehokas ja kätevä tapa saada lyhyessä ajassa paljon irti. Maanantaina sykettä kohotettiin mm. päkiäjuoksulla, joka jo itsessään on varsin muikea liike. Mutta se keskivartalo tytinä! Vatsanahka linkoaa puolelta toiselle samalla kun päkiät tinttaavat parkettia. Enkä usko niiden pakaroidenkaan pyörineen sensuellisti vaan kyllä se liikerata muistitti luppakorvaisen koiran juoksemista. Kokeilkaapa vaikka, on meinaan seksikäs olo tämän liikkeen jälkeen.

Älä tuu mun iholle!

Me suomalaiset tykätään välimatkasta. Henkilökohtainen tila on sellainen about puolimetriä siivuunsa, mieluummin enemmän. Täydessä jumppasalissa tästä kiinnipitäminen voi olla tuskan takana: aina on jonkun kantapää sun maton kulmalla tai se oma ahteri jonkun kyljessä kiinni. Eikä auta vaikka alkuun asettelisi itselleen tiukat raamit, tunnin aikana porukka nimittäin liikkuu yhteen sumppuun ja lopulta ollaan kaikki kiinni takaseinässä kuin purkka tukassa.

Jumppa on niiin ysäriä

Ajatus istuu sitkeässä: tulee niin mieleen 90-luvun aerobictunnit ja kotijumppavideot. Jumppa ei millään tavalla ole huono liikuntamuoto enkä toisaalta usko, että se voi oikeastaan koskaan mennä täysin pois muodista. Mutta mun on tosi vaikea kuvitella itseni ”treenaamassa” jumpassa, vaikka tiedän (ja tunnen) kyllä että se on tehokasta liikuntaa. Silti, jumpan jälkeen on sellainen olo, että menenpä tästä lajittelemaan Tupperware-astioitani. Jännä kuinka vahva assosiaatio mulla on tästä.

Tykkäättekö te käydä jumpassa? Jos käytte, niin millaisessa?


Edellinen juttu:

Koulujen kuntotestit – vaarallisia ja turhia?

*****

Kuukauden TOP 5 postaukset

Nyt paljastan laihduttajan salaiset säännöt!

Yksi asia, jolla vähennät stressiä, ehkäiset mielitekoja ja nukut paremmin

Ennen ja jälkeen – Laihdutus kuvina

Miksi aikuinen ihminen tekee itselleen näin?

Somen ja blogimaailman aitous – pärjääkö enää ilman mediaseksiä?

*****

Seuraa blogia

Facebook @parastaennenblogi, Instagram @parasta_ennen

Kommentit (3)

  1. Eve

    Viime viikolla kävin jumpassa ja siellä piti heilutella tissejä. Pokka meinasi itsellä pettää että just sijoitin satasen urheiluliiveihin että tissit nimenomaan ei heiluis ja maha onkin ainoa joka heiluu. Seksikäs runway-walk näytti batistinikävelyltä ja oma tahti oli tosissaan kaverin tahti, liike vaan hiukan nurinpäin.Ja seuraavalla kerralla tiedän käydä lämmittelemässä itse ennen jumppaa. Eturiviin on muuten pakko mennä kun lasit ei pysy päässä liikkuessa ja muuten ei nää mitä ollaan tekemässä. Välillä kyllä iski epätoivo ja niin osaamaton olo, että jumpan lopuksi piti siirtyä salin puolelle vetämään penkkisarja.

  2. Neiti Maraton

    Mä meen nykyään aina eturiviin jos vain mahdollista. Ennen myös mä kammoksuin tuota kamalaa eturiviä, mutta huomasin, että eturivissä välittää niin paljon muiden mielipiteistä (vaikka tosiasiassa ketään ei kiinnosta kuinka syvää kyykkäät), jolloin tekee aina parhaansa ja vähän enemmän.

    • Henna – Parasta Ennen

      Toi onkin aika hyvä pointti!

Kommentoi »

Kiva kun kommentoit!