Parasta Ennen
Parasta Ennen

Paljastava kesäpukeutuminen, missä menee hyvän maun raja?

Voidaan varmaan kaikki yhteen ääneen todeta, että nyt on kerpeleen kuuma. Hikinoroja valuu sielläkin, minne normaalisti ei aurinko paista. Jos voisi, niin moni varmasti tällä hetkellä makaisi alasti jääpaloilla täytetyssä ammeessa. Valitettavasti vaan kikulit ja hinkit pitää ainakin taajama-alueella peitellä, ellei sitten omaa takapihaa ole siunattu tiheällä pensasaidalla tai muulla näköesteellä. Vai pitääkö? Nyt kun maatamme koittelee varsinaiset seksihelteet, onko ok pukeutua minimaalisesti?

Rajan löytäminen ns. sallitulle kesäpukeutumiselle ja omalle mukavuudelle voi olla aika kinkkinen homma: kuinka vähään saa pukeutua? Saako selluliitti näkyä? Entä jos vähän pakara vilahtaa? Mikä on sallittu määrä paljasta ihoa? Miksi miehet saavat kulkea ilman paitaa mutta kokeilepa naisena kävellä Alepaan tissit laitumella. Täytyykö omaa pukeutumista rajoittaa, jos muut kokevat sen liian paljastavaksi? Jos olet ns. nätti ihminen, saako silloin pukeutua paljastavammin?

Missä menee yleisesti se raja vähäpukeisuudelle?

Lapset tuossa yksi päivä kauhistuivat, kun laitoin lyhyet shortsit jalkaan. ”Äiti sun takareisissä on noita reikiä ja ne näkyy! HYI!” Itse taas huomasin eilen vähän paheksuvani, kun ostoskeskuksen vaateliikkeeseen asteli nuori nainen, jonka pakarat vilkkuivat. Taannoin olin uimarannalla, jonka läheisyydessä sijaitsee kahvila ja mietin onko ihan ok mennä pelkällä uikkarilla kahvilaan hakemaan jäätelöä? Pitäisikö vähintään kietoa pyyhe ympärille? Ohimennen kuulin myös keskustelun, jossa päiviteltiin erään naisen läpinäkyvää ja superlyhyttä kesämekkoa.

Periaatteessa jokainen pukeutuu just siten kuin haluaa. Käytännössä on kuitenkin olemassa tiettyjä sivistyneen yhteiskunnan raameja, joita olisi yleisen kansanrauhan vuoksi hyvä noudattaa. Ja ihan hyvähän se on, että on olemassa yleisesti hyväksyttävä tapa pukeutua: täysi vallattomuus johtaisi nopeasti jonkinlaiseen anarkiaan, kun kenelläkään ei olisi enää minkäänlaista julkista häpyä. Toki rajat on aina tehty vähintään joustaviksi, ellei rikottaviksi.

Uimarannallekaan ei sovi hammaslanka pyllyn väliin

Mutta missä se raja menee? Mun mielestä se raja on tosi häilyvä. Toinen saattaa näyttää tosi elegantilta pienessä mekossaan ja toinen taas irstaalta: riippuu paljon kehon mittasuhteista, asusteista ja tavasta, miten itseään kantaa. Rannalle sopii pukeutua vähempään kun taas esimerkiksi ruokakauppaan. Uimarannallakaan en kuitenkaan ymmärrä pelkkää hammaslankaa pakaravaossa vaan olisi kiva, jos löytyisi vähän enemmän kangasta. Mua ei haittaa, jos isompi nainen pukeutuu lyhyisiin shortseihin mutta en ehkä silti halua saada liian yksityiskohtaista kuvaa hänenkään alastomasta kehostaan. Ja olisi kiva, jos ne shortsit sopisivat päälle eivätkä joka kyykkäyksellä paljastaisi pyllyhaivenia. Sama pätee kaikkiin kehoihin: en myöskään halua niitä paljaita treenipakaroita verkkokalvoilleni samalla kun valikoin perunaa kesäkeittooni.

Yli 70% alastomuus ei ole ok?

Raskausarvet ja selluliitti on ok näkyä. Niitä on aika monella meistä enkä niitä oikein osaa pitää häiritsevänä elementtinä. Pakaranreuna, häpykumpu, nänni ja ehkä sellainen yli 70% alastomuus ei taas mun mielestä ole ok muualla kuin uimarannalla, kesämökillä tai omalla pihalla. Toisaalta jännä, että esim. saunassa mua ei ollenkaan häiritse vieraiden ihmisten alastomuus. En osaa myöskään sanoa, mikä on se mun oman pukeutumisen raja: sen vaan tuntee, kun on ylittänyt sen. Teen usein ns. pyllistystestin: eli esittelen peilille perääni ja kuikkaan jalkojen välistä, näkyykö mitään epäilyttävää. Jos peilistä näkyy liikaa, vaihdan vaatteet.

Missä menee teidän kesäpukeutumisen raja? Entä paheksutteko liian paljastavia asuvalintoja julkisilla paikoilla? Mikä on ok kesäpukeutumista ja mikä ei?


Edellinen juttu:

Minne katosi terveellinen elämä, rytmi ja liikunta?

***

Lue myös nämä:

Onko pakko olla laiha, jos ei halua?

Miltä näyttää lihavan naisen kesäkunto?

*****

Seuraa blogia: Facebook @parastaennenblogi, Instagram @parasta_ennen

Kommentit (3)

  1. Tytti-Kaarina

    Aivan ihana ja hauska teksti! :D<3 Itsekin harrastan tuota peilin kautta tiirailua. Erityisesti talvella kun on pimeämpää, niin pitää kokeilla eri valossa näkyykö vaatteista läpi. Monesti ohuiden housujen kanssa päädyn pyllistämään ikkunan eteen tai vessaan kirkkaimman lampun alle.

  2. Maiccu

    Osuva aihe ja kivasti kirjoitettu 🙂 Peili on kyllä oikein hyvä tuomari ja pikku pyllistys kotona eikä tarvitse katua:kaupungillaD Hammaslankaa on pakaroiden välissä vilkkunut uimarannoilla tänä kesänä kerran jos toisenkin ja kyllä ne tälläisen täti-ihmisen silmissä menee rannalla jo jossain kohtaa erotiikan puolelle 😉 Vaikka olis kuinka pakaraa jota kehtaa vilautella.
    Sama pätee myös muualle yleisiin paikkoihin, ja kesäpukeutumiseen. hyvän maun rajoissa pitäis pukeutua mutta se lienee hyvinkn yksilöllistä missä se hyvä raja kullakin menee.

  3. Maria

    Jos minulta kysytään (ja nythän kysytään) niin ainakin selkeä raja itsellä menee siinä että paita/toppi pysyy päällä kun ollaan jossain muualla kuin rannalla tai omassa pihassa/mökillä. Sekä miehet että naiset, ei ole kovin kiva käydä kaupassa niin että ympärillä pyörii hikisiä puolialastomia ihmisiä 😀 rannalla ei haittaa koska hei, siellä on tarkoituskin olla vähillä vaatteilla. Mutta kun mennään vaikka kaupungille (ja VARSINKIN jos mennään johonkin syömään) niin vähintään se paita päälle. Ihan jo kunnioituksesta kanssaihmisiä kohtaan. Taisivat jossain lomakohteessa itse asiassa kirjata lakiinkin tuon että paita pysyy päällä rantojen ulkopuolella tai sakottavat.

Kiva kun kommentoit!

Minne katosi terveellinen elämä, rytmi ja liikunta?

Mä olen viimeaikoina toitottanut positiivisemman kehonkuvan puolesta ja kannustanut hyväksymään ne muutamat ylimääräiset kilot. Olen kyseenalaistanut BMI:n järkevyyden kirjoittanut siitä, onko pakko laihduttaa jos ei halua. Kaikinpuolin siis aiheet ovat pyörineet anti-laihdutuksessa eikä sitä liikuntapuoltakaan…

Kritiikkiä kehopositiivisuudelle: ollaanko menty jo liian pitkälle?

Taas kuohuu. Tällä kertaa aiheena kehopositiivisuus ja se, ollaanko siinä menty liian pitkälle? Onko #bodypositive kääntynyt lihavuuden ihannoimiseksi? Ollaanko tilanteessa, että toisella puolella taistelukenttää seisovat ylipainoiset ihmiset vatsamakkarat paljaana ja toisella puolella normaalipainoiset nyrkit pystyssä?…

Hirttävätkö sisäreidet yhteen kesällä? Testaa tätä konstia!

On lämmin kesäpäivä ja lähdet rakkaasi kanssa romanttiselle kävelylle. Kesämekkosi keinuu kauniisti tuulessa ja kuulet sandaaliesi kipsuvan vaimeasti. Askeleesi on kevyt ja tunnet olosi neiti kesäheinäksi. Mutta sitten se iskee. Tunnet lämmön leviävän sisäreisillesi. Korjaat…

Läskisokeus

Kirjoittelin pari päivää sitten postauksen, jossa kerroin suhtautumisestani kehopositiivisuuteen ja viittasin pullahtaneeseen kehooni. Juttu on ollut tosi suosittu ja keräsi taas muutaman kommentin siitä, voinko kutsua itseäni ylipainoiseksi vai en. Joku taisi kommentoida, että olisin…

Arkiaktiivisuus jopa säännöllistä treenausta kannattavampaa

Luin tuossa jokin aika sitten Aki Hintsan kirjan, jossa mainittiin arkiaktiivisuuden tärkeys. Itseasiassa sen sanottiin olevan jopa muuta treeniä tärkeämpää: mieluummin aktiivinen elämäntapa kuin tunnin juoksulenkki. Ja tiedättekö mitä. Oikeassahan tuo taisi olla. Mun normaali…

Onko pakko olla laiha, jos ei halua?

Paino ja kehon ulkonäkö on ahdistanut mua aiemmin aika tavalla. Koko ajan oli tunne, että mun pitäisi olla jotain muuta. Näyttää joltain muulta. Tuntui kuin se laiha minä olisi huutanut apua siellä syvällä, rasvakilojen vankina….

Miksi elämäntapamuutos epäonnistuu niin usein?

Mä olen viimeaikoina koittanut pohtia, missä kohtaa mun elämäntaparemontti alkoi luisua takaisin vanhaan. Kun jo oikeasti luulin, että nyt ollaan uusien tapojen äärellä ja näin eletään harmaaksi saakka. Mutta ei. Sieltä ne vanhat tavat tarttuvat…

Juhannuksen lopputulos: marinoitu supikoira

Meidän juhannus meni aika perinteisissä merkeissä Itä-Suomessa. Palailtiin reissusta juuri muutama tunti sitten ja kaiken kaikkiaan reissupäiviä kertyi kuusi. Mä niin rentouduin. Sytyttelin saunan pesää. Liiskasin hyttysiä. Kannoin kaivosta vettä. Lampsin valkoisilla feikki-crocseillani, tukka takkuisena,…

Oodi tisseille

Rinnat, tissit, lollot, melonit, tytöt, puikulat, ketunnenät. Rakkailla lapsilla on monta nimeä. Tapasin teidät ensimmäisen kerran jo ala-asteella. Emme ihan heti tulleet juttuun, koin teidät vähän tunkeilevina. Kavereilla ei vielä ollut omia, joten tunsin itseni…

Hotel Sveitsi – naisten irtiotto arjesta

Kaupallinen yhteistyö: Hotel Sveitsi, SuperPark, WayOut

Muistatteko, kun mun sisko vei mut yllätyksenä Helsinkiin? No nyt mä pääsin toteuttamaan hänelle vähän samantapaisen reissun! Blogi on avannut mulle mahtavia tilaisuuksia ja osa sellaisia, joista en osannut edes haaveilla vielä hetki sitten. Yksi…