Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Tukasta asiaa

Tukkatuotteita ei olekaan loppunut hetkeen. No, ei se mitään, sillä nyt niitä sattui loppumaan kolme kappaletta saman suihkukerran aikana. Loppuisipa niitä aina tähän tahtiin!

Ensinnäkin käytin loppuun Aussien Miracle Moist shampoon. Kokeilin tätä ensimmäistä kertaa vuosi sitten enkä vakuuttunut yhtään ja tämä jäikin sitten pyörimään kaappeihini, kunnes pääsi jälleen käyttöön. Ja itseasiassa tällä kertaa minä jopa tykästyin tähän!

En tiedä, ovatko hiukseni, tarpeeni vai mielipiteeni muuttuneet, mutta nyt tämä ei tosiaan enää ollut ollenkaan hullumpi. Vuosi sitten pidin tätä hieman liian pesevänä tukalleni, mutta ehkä olen nyt sitten Aussome Volumen myötä tottunut pesevämpään shampooseen, sillä ei tämä enää tuntunut mitenkään liian pesevältä. Pesi kivasti, mutta ei kuitenkaan liian tujusti eikä jättänyt tukkaa takkuun. Hiukset jäivät tämän jäljiltä ihanan ilmaviksi ja mukavan tuoksuisiksi. Voisin jopa vaikka käyttää tätä lisääkin!

Toinenkin loppunut tuote oli myös Aussielta:

En oikein tiedä, mitä tästä sanoisin. Ensinnäkään se 1-3 minuutin vaikutusaika ei tehnyt tukalleni yhtään mitään ja lähes mikä tahansa hoitoaine teki tukastani mukavamman tuntuisen. Kun sitten lopulta keksin voivani jättää tämän päähäni 20-30 minuutiksi suihkumyssyn alle muhimaan, alkoi lopputulos olla huomattavasti enemmän minun mieleeni: tukka tuntui jo huuhdottaessa sileältä (millaiselta se ei 1-3 minuutin vaikutusajan jälkeen oikeastaan edes tuntunut) ja pehmeältä ja oli sellainen kuivuttuaankin, muttei yhtään littana tai lättänä ja pysyi kohollaan vielä seuraavanakin päivänä.

Toisaalta siis pidin tästä, mutta toisaalta en. Kyllä tämä toki lopulta ihan hyvää jälkeä teki, mutta ei tämä missään tapauksessa mikään tehohoito ole sisältönsä puolesta. Tämän pitäisi olla vaurioituneita hiuksia korjaava, mutta korjaavat (tai edes kosteuttavat) aineet ovat todella kortilla tässä tuotteessa. Pehmittäviä kyllä löytyy incin alusta pari, mutta kaikki ”hyvä” hukkuu säilöntäaineiden, väriaineiden ja hajusteen alle. Tehohoidoksi en tätä siis suosittele, mutta jos jaksaa muhitella tätä parikymmentä minuuttia päässä keskinkertaisen tuloksen saamiseksi, niin antaa mennä vaan.

Ja toki joku voi saada tällä hyvännäköisen tukan, mutta hyvännäköinen tai edes hyväntuntunen on eri asia kuin oikeasti hoidettu. Oma tukkani ainakin näytti hyvältä, mutta jatkuvassa käytössä se olisi tarvinnut oikeasti hoitaviakin aineosia. Kaikkien tukka ei tietysti tarvitse superhoitoa, joten tämäkin voi tietysti riittää. (Tosin hoidettu tukka ei myöskään automaattisesti tarkoita, että se näyttäisi hyvältä. Itse olen ainakin niin laiska tukanlaittaja, ettei tukka todellakaan näytä läheskään aina hyvältä, vaikka hoidettu onkin.)

Kolmas loppunut hiustuote oli sitten ihan oikeasti hoitava tuote.

Kyseessä on Kickseistä saatavan Oliv-sarjan hiuksiin jätettävä hoitosuihke:

Jotkut ovat sanoneet, etteivät tykkää tästä, sillä tämä ei kuulemma toimi. Mielipiteitä tuotteista saa toki olla monia eivätkä kaikki tykkää kaikesta, mutta tästä tuotteesta on pakko sanoa pari puolustavaa sanaa.

Monet olettavat tämän olevan selvitystuote, koska tämä kerran on suihkepullossa ja monet suihkepulloissa olevat hiuksiin jätettävät ”hoitoaineet” nimenomaan selvittävät tukkaa. Tässä on kuitenkin noihin selvityssuihkeisiin verrattuna se ero, ettei tässä ole selvittäviä silikoneja. Suomennettuna tämän inci nimittäin kuuluu näin:
Liuotin (vesi), kosteuttava aine, emulgaattori, pehmentävä aine, pehmentävä aine, kosteuttava aine, sähköisyyttä vähentävä aine, sähköisyyttä vähentävä aine, sähköisyyttä vähentävä aine…

Tämä on siis oikeasti hoitosuihke, joka kosteuttaa, pehmittää ja poistaa sähköisyyttä hiuksista. Ja suihkutettava hiuksiin jätettävä hoitoaine on aina se kevyin vaihtoehto hoitoaineista. Mitään radikaalia efektiä tämän ei siis voikaan olettaa tekevän, mutta hennommille hiuksille suihkutettava hiuksiin jätettävä hoitoaine on yleensä voidemaista parempi vaihtoehto.

Itse käytän aina suihkussa tavallista hoitoainetta tai tehohoitoa, jonka jälkeen laitan tukkaani vielä suihkutettavaa jätettävää hoitoainetta ja usein vielä hieman voidemaistakin. Yleensä laitan vielä lopuksi silikonisen latvasuojan suojaamaan hiuksiani ja antamaan tarvittavaa lisäselvitystä. Itselläni tämä suihkutettava hoitoaine oli siis vain pieni mukava lisä ja vaikka se periaatteessa riittäisikin ainoana jätettävänä hoitoaineena (latvasuojan lisäksi), tykkään pelata varmanpäälle. Varsinkin, kun yritän juuri kasvatella tukkaani. Ja ihan hyvin olen ilmeisesti pelannutkin, sillä vaikka föönaan tukkani kuivaksi lähes joka toinen päivä enkä ollut käynyt kampaajalla leikkauttamassa tukkaani lähes puoleen vuoteen, ei kaksihaaraisia tai kuivuutta näkynyt. (Ennen kuin innostuin hiustenhoidosta, näkyi niitä kyllä useinkin.)

Pakko muuten vielä kertoa tuosta kampaajalla käynnistä. (By the way, inhoan, kun kampaajalle menevät naiset sanovat menevänsä parturiin. Ei gynekologillekaan mennessäkään sanota menevänsä urologille!) Menin kokeilemaan uutta kampaajaa saatuani keskellä yötä päähäni, että seuraavana päivänä on pakko saada tukkaan jotain muutosta. Jostain syystä tykkään nykyään käydä miespuolisilla kampaajilla, sillä he vain ovat leikanneet tukkani tähän asti parhaiten.

Joka ikinen kerta kun käyn kampaajalla, tahtovat kampaajat kerrostaa tukkaani. (Tukkani on melko paksu ja vaikkei sillä olekaan liiemmin pituutta, vie sen kuivuminen aikaa neljättä tuntia ellei sille vilauta fööniä.) Lähes jokainen tahtoo aina leikata päälle hieman lyhyempiä osioita, joiden avulla saan sitten kuulemma tukkaani kivasti kohotusta. Ja lähes jokainen tekeekin sen sitten. Joka hemmetin kerta olen kotiin mentyäni kironnut lyhyitä tupsuja, jotka sojottavat aamuisin kaikkiin mahdollisiin suuntiin ja saavat tukkani näyttämään peruukilta mikäli yritän saada siihen tuuheutta föönaamalla pää alaspäin.

Ihana tähänastinen kampaajani on onneksi ymmärtänyt, etten tahdo päälle voimakasta kerrostusta ja olenkin ollut varsin tyytyväinen hänen tekemäänsä jälkeen. Nyt piti kuitenkin saada tukka leikattua ja hänelle ei ollut aikoja. Riski oli otettava.

Halusin kovasti luottaa uuteen kampaajaani ja annoin hänen puuhata rauhassa. Olin kertonut, että tahdon kasvatella tukkaani ja nyt vain tarvitsisin taas kivaa mallia, jota olisi hyvä lähteä kasvattelemaan. Homma sujui aluksi hyvin eikä kerrostamisesta puhuttu mitään, mutta sitten hän kaivoi esiin veitsen… Meinasin alkaa kiljumaan ja repiä veitsen häneltä pois. Toisaalta halusin kuitenkin luottaa häneen, sillä hän tuintui oikeasti sisäistäneen sen, että haluan kasvattaa tukkaani. Päätin siis olla puuttumatta hänen puuhiinsa ja kärsiä mahdolliset tulevat seuraukset.

Ajattelin hänen kerrostavan veitsellä vain etuosan hiuksia. Sitten homma kuitenkin jatkui ja jatkui ja jatkui ympäri päätä ja pitkiä suortuvia putoili lattialle. Olin niin kauhuissani, etten uskaltanut katsoa. Yritin kuitenkin hymyillä rohkeasti. Kauhulla mietin niitä kamalia aamuja, joina tulisin epätoivoisesti tasoittelemaan ympäriinsä sojottavia hiustupsuja, jotka eivät ylettäisi edes ponihännälle. Apua.

Sitten alkoi föönaus. Yritin ajatella hommaa positiivisesti ja katsoin kokoajan tarkasti, kuinka kampaajani työskenteli. Ehkä minäkin osaisin laittaa tämän sitten itse.

Kun homma oli valmis, oli hämmästykseni suuri. Oliko kampaajani silmänkääntötemppujen ammattilainen vai mistä ihmeestä oli kyse? Olin nimittäin nähnyt hänen vetelevän veitsellään minulta tukkaa irti vaikka kuinka paljon, ja silti hiuksieni pinta oli ehjä ja tukassa oli yhtä pituutta. Mitä ihmettä?!?

Selvisi, että kampaajani vaan oli aivan mahtava. Tukkaa oli kyllä kerrostettu ja kevennetty, mutta hiusmassaa oli edelleen runsaasti ja kerrostukset oli tehty päällihiusten alle. Nyt tukkani ei ole enää niin raskas ja alla olevat lyhyemmät hiukset auttavat päällihiuksia kohoamaan ilman, että tukkani näyttää kerrostetulta. Kerrostettu tukka, joka ei näytä kerrostetulta! Ihan mahtava juttu!

Taisin juuri löytää itselleni uuden kampaajan! Vielä kun jaksaisin ryhtyä tekemään tälle tukalle aktiivisesti jotain aamuisin…
Kuinka usein te olette lähteneet kampaajalta oikeasti tyytyväisinä?

Itse olen viimeisen vuoden ajan lähtenyt aina tyytyväisenä, mutta sitä ennen kammosin kampaajalla käyntiä, sillä he kuuntelivat liikaa typeriä ehdotuksiani. Parasta on, kun kampaajani sanoo rehellisesti, mitä kannattaa tehdä ja mitä ei, mutta kunnioittaa tahtoani tahtoa sen suhteen, mitä en tahdo tukalleni tehtävän. Minä en ainakaan itse aina tiedä, mikä on omalle tukalleni parasta (muuten kuin hoidon suhteen), joten on mukavaa, kun joku muu kertoo minulle sen.

Kommentit (31)

  1. Nimetön

    Eeva: Tyytyväinen olen kyllä ollut, vaikken olekaan nyt voinut käden paketoinnin jälkeen tälle oikein mitään tehdä. :/
    Laita sähköpostia, niin voin kertoa missä päin liikutaan, täällä en viitsi huudella. 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *