Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Tavarahaaste-projektin ensimmäisen kuukauden fiilikset

Tavarahaaste-projektia on nyt takana ensimmäisen kuukauden verran ja tavaroiden vähentäminen on saanut aikaan erilaisia fiiliksiä.
Ideana oli alunperin, että hankkiudun päivittäin eroon yhdestä tavarasta. 31 tavaraa on kuitenkin todella vähän ja yksi tuote päivässä tuntui todella hitaalta tahdilta, joten olen mennyt huomattavasti nopeampaa vauhtia. En ole ehtinyt raportoida teille ihan kaikkea poislähtenyttä vielä ja jotkut tavarat lähtevät asunnostani jopa varmasti ilman, että muistaisin niistä raportoidakaan. Arvioisin, että tammikuun aikana asunnostani on lähtenyt yli 100 tavaraa.
En koe, että ahnehtisin tavaroiden vähennysvauhdissa, mutta minä nyt vaan satun olemaan luonteeltani tällainen projekteja rakastava ihminen. Minulla täytyy aina olla meneillään joku ”projekti” (oli se sitten millainen tahansa) ja tällä hetkellä tämä tavaroiden vähentäminen on se minun projektini.
 Koska luovuttujen tavaroiden kohdalla kyse ei ole ollut vain roskista vaan (pääosin) kunnollisista tavaroista/tuotteista, ovat ne tuntuneet paljolta. Ajattelin etukäteen, että löytäisin kotoani varmasti paljon sellaista turhaa, minkä vaan kaappeja läpikäymällä viskaisin pois ja hoitaisin hommaa hyvin pitkälle sillä. En sitten kuitenkaan lopulta halunnut mennä helpoimman kautta, vaan päädyin haastamaan itseäni myös myymällä erilaisia tavaroita.
Myyminen oli aina minulle jossain määrin haaste. Tuntui jotenkin tuskallisen ylitsepääsemättömän haastavalta saada aikaiseksi tehdä se myynti-ilmoitus ja lähteä hoitamaan asiaa. Tai niin minä kuvittelin. Eihän se itseasiassa lopulta oikeastaan ollutkaan, kun hommasta vain otti kunnolla kiinni. Jällkikäteen on ollut jopa ihan ylpeä olo siitä, että on myynyt pois juttuja, jotka ovat muka tuntuneet niin tärkeiltä ja arvokkailta, mutta joita ei sitten jälkikäteen enää edes mieti yhtään.
Tässä vaiheessa projekti tuntuu vielä paitsi helpolta, myös erittäin palkitsevalta. En tiedä, missä vaiheessa tavaroiden vähentäminen alkaa mennä haastavammaksi. Ehkä maaliskuun jälkeen? Toisaalta koen kokoajan soluhuoneessani ympärilleni katsoessa jokapuolella olevan tavaroita, joita en tarvitse ja sitä mukaa kun pääsen tavaroista eroon, tulee minulle vaan jotenkin rauhallisempi olo. Voinkohan oikeasti saavuttaa tällä vähennysprojektilla jonkun sisäisen rauhan itseni kanssa? Vai onko koko projekti vain liian kunnianhimoinen haaste, jota on loppujen lopuksi mahdotonta pitää koko vuoden ajan yllä?
Kuka muu lähti vähentämään tavaroitaan? Kuinka teillä on homma edistynyt? 

Kommentit (11)

  1. Heidi

    Mä motivoin äitini tällaiseen tavaraprojektiin, ja hyvin on sujunut 🙂 Ilman sua ei oltaisi kyllä koskaan tällaista keksitty, siis kiitos paljon! :))

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *