Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Startti kohti Lontoota

Kesä on kiitänyt ohi hirveällä vauhdilla! Olen ehtinyt reissaamaan Italiassa, Kreikassa, Englannissa ja Puolassa sekä viettämään monia kymmeniä päiviä Itämeren ihmeellisellä risteilyaluksella, joka tunnetaan myös termillä työpaikka.

Kodittomuus ei sinäänsä ole häirinnyt, sillä olen ehtinyt olla Suomessa kesän aikana vain kerran kymmenen päivää putkeen (ja nekin asuimme Englantilaistuneen Herrasmieheni vanhempien luona). Muuten olen aina lähtenyt reissuun heti seuraavana päivänä töistä tultuani ja palannut töihin lähes suoraan reissun päältä – välillä vain juuri ja juuri edellisen vuorokauden puolella.

Ajattelin aluksi, että jatkuva reissaaminen ja kodittomuus on mahtavaa, sillä silloin ei ole sidottu mihinkään tiettyyn paikkaan. Tämän kesän jälkeen voin kuitenkin jo sanoa, että kaipaan niin paljon sitä tunnetta, että voin edes sanoa lähteväni töistä kotiin! Nyt minä vain lähden töistä. Ja sitäpaitsi minulle muutenkin kotoisimmalta tuntuva paikka on tällä hetkellä ollut työpaikkani hytti, mikä jo itsessään on hieman säälittävää…

Millainen koti minua sitten odottaa Englannissa?

En tiedä.

Muutamme Englantilaistuneen Herrasmieheni kanssa Lontooseen tiistaina (tulen töistä pois maanantaina) eikä meillä ole asuntoa. (Ei sillä, että olisin vielä edes pakannutkaan mitään.) Lennämme kaupunkiin matkalaukkuinemme ja menemme luultavasti hotelliin yöksi. Olemme sopineet asuntonäyttöjä keskiviikosta alkaen ja toivomme, että asuntoasiat järjestyvät sen viikon aikana kuntoon -tai ainakin minä toivon, sillä kun muuton toisella osapuolella alkavat seuraavana maanantaina työt, en tule näkemään häntä liiemmin pariin viikkoon. En edes öisin. Sellaista se on se kiireisen lontoolaisen työntekijän elämä.

Ja minähän en voi tehdä mitään vuokrasopimuksia yksin, sillä minulla ei ole englantilaista pankkitiliäkään. Ja sitäpaitsi pankkitilin avaamiseen tarvitsisi englantilaisen osoitteen, jota minulla ei tietenkään ole, koska minulla ei ole sitä tiliäkään. Lisäksi minun pitäisi varmasti voida todistaa olemassaoloni kaasulaskulla, jollaista minulla ei voi olla, koska minulla ei ole asuntoa, johon sellaisen tekisin, sillä minulla ei voi olla asuntoa ilman pankkitiliä….

Aloitan tulevana maanantaina kuukauden kesälomani toivoen, että minulla on Lontoossa lopulta joku paikka, jossa sitä viettää ja jossa siitä voi nauttia.

Mitä eniten kodissa kaipaan on sen tuoma rauha. Rakastan olla yksin omassa rauhassani ja mennä omilla ehdoillani ja puuhailla mitä haluan ja milloin haluan. Rakastan sitä, ettei minun vielä Helsingissä asuessani (ja etäsuhteessa eläessäni) tarvinnut kymmenen päivän vapaajaksollani nähdä ketään ihmistä useaan päivään jos en sitä halunnut ja sain vain olla rauhassa. Nyt en ole saanut moista luksuksenomaista rauhaa kolmeen kuukauteen, sillä vaikka olenkin töissä sentään saanut nukkua yksin ja viettää iltapäivisin välillä muutaman tunnin yksin, ei se ole mitään verrattuna täydelliseen omaan kellottamattomaan rauhaan. Reissatessa, vanhempien luona yöpyessä tai Herrasmieheni kanssa aikaa viettäessä en koskaan saa olla täydellisen yksin hetkeä pidempään.

Vaikka olisikin siis mukavaa päästä orientoitumaan Lontoon arkeen oman kullan kainalossa, olen todella onnellinen, että saan vihdoin omaa aikaa. Lontoossa minulla ei ole perhettä eikä ystäviäkään ympärillä, joten saan todellakin olla hetken omassa rauhassani hyvällä omallatunnolla ihmisten seurasta kieltäytymättä ja tutkia kaupunkia omaa tahtiani ja mennä oman mieleni mukaisesti. Kunhan vaan löydämme ensin sen asunnon…

Olen itse luonteeltani melkoinen stressaaja ja parisuhteen tasapainottamiseksi sen toinen puoli osaa onneksi ottaa asiat rennommin. Hyvä näin, sillä muuten minäkin olisin jo hermoraunio tässä epätiedottomuuden tilassa!

Kuten kerroin, on muutto siis edessä tiistaina enkä yhtään tiedä, mitä seuraavan kuukauden aikana tulee tapahtumaan ja kuinka pääsen koneelle ja bloggailemaan. Ellemme muuta taloon, jossa on netti jo valmiina, voi oman netin kytkemisessä mennä vielä asunnon etsinnän jälkeen kuukausikin -nettitikut kun eivät tuossa kehitysmaassa kunnolla edes toimi kuulemma. Voi siis olla, etten pääse kovin aktiivisesti bloggailemaan teille.

Olen ajastanut joitakin postauksia ja hankin puhelimeeni paikallisen kännykkäliittymän ja netin (prepaidina tietenkin, sillä ilman kaasulaskua, pankkitiliä ja osoitetta en voisi muuta saadakaan), jotta saan edes julkaistua kommentit ja surffailtua netissä hieman, mutta koska postaaminen puhelimellani on lähes mahdotonta en voi taata, miten saan postailtua. Yritän kuitenkin vähintään löytää nettikahvilan, josta saan päivitettyä kuulumisiani edes välillä.

Elämä helpottuu huomattavasti sitten, kun vaan saamme asunnon ja netin!

Sellaisia tunnelmia täällä, siis. Pitäkää peukkuja pystyssä puolestani, että asiat järjestyvät!

Kommentit (33)

  1. Maria Morri

    Tsemppii uuteen elämänaloitukseen! 🙂

    • virve

      Kiitos! 🙂

  2. Liza in London

    Tsemiä muuttoon! Meillä kesti kaksi viikkoa saada oma kämppä, ja hotelleissa asuminen tuntui sillä välin aika rasittavalta, mutta oman kämpän saaminen sitten sitäkin mukavammalta!

    • virve

      Kiitos! Toivon kovasti, että saisimme asuntoasiat kuntoon ensimmäisellä viikolla… 🙂

    • Dzinni

      Ohhoh, kahdessa viikossa kämppä! Se on aika hyvin! Mulla on hiukan toisenlaisia kokemuksia… Mutta onhan siellä hyviä B&B -paikkoja, tykkään asua sellaisissa ennemmin kuin hotelleissa. Sitten on myös suomalainen merimieskirkko Rotherhithessä (josta saa ikävän iskiessä mm. salmiakkia ja ruisleipää), jonne voi myös majoittua. Yksi entinen työkaverini asui siellä puolen viikkoa ollessaan Lontoossa töissä (ja puolet viikosta sitten kotona Suomessa).

      Tässä yksi parhaista B&B-paikoista, hyvällä paikalla ja kiva kaupunginosa, hyvät kulkuyhteydet:

      http://www.thewellnesshome.co.uk/chiswick.html

    • Liza in London

      Oho, oikeasti? Mä luulin että me oltiin hitaita! Mun kavereista mä olin viimeinen jolla ei ollut kämppää ja muut ihmetteli, mikä meillä oikein kestää.. (no kesti juuri se, että halusimme asunnon, kun taas parissakin päivässä asunnon napanneet ystävämme olivat yleensä niitä, jotka vuokrasivat vain huoneita).

      Merimieskirkosta oon myös kuullut paljon kehuja!! Ja edelleen tsemppiä Virvelle, päivittele sitten tilannetta kun pääset koneelle! 🙂

  3. Annika Nojanen

    Ihanaa, että löysin tälläsen blogin! Itse opiskelen tällä hetkellä matkailualaa ja haaveena olisi työskentely laivalla/ulkomailla.

    Kirjoitat tosi hyvin ja selkeästi. Sait minusta uuden lukijan. 🙂

    • virve

      Kiitos, kiva kuulla! 🙂

  4. Anonyymi

    Seikkailumieltä peliin, hymyllä ja hyvällä tuulella asiat järjestyvät aina! Olen itse lähtenyt uuteen maahan pelkällä kahden yön hostellivarauksella, ja olin omassa kämpässä jo kolmantena yönä. Löysin ihanan asunnon kysymyällä reittiohjeita ohikulkijalta, jonka veljen asunnon vuokrasin kaksi päivää myöhemmin (tuli juteltua vähän muutakin kuin ne reittiohjeet). Kämppikset asuntoon löytyivät baarista ja hostellista: kiersin kaupunkia "flat mate wated" -lappu kaulassa.

    Tsemppiä matkaan, jään innolla odottelemaan miten asiat järjestyvät sun uudessa kodissa!

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *