Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Siinä oli potkua

Seuraavaksi tarina omasta elämästäni ja yleisestä hölmöydestäni.

Kuten osa varmasti muistaa, olin kaksi viikkoa sitten perehtymässä laivatyöskentelyyn ja tekemässä vaikka mitä hurjia juttuja meripelastautumista koskien. Kaikenlaista, missä kätensä olisi hyvinkin helposti voinut teloa. Noista kaikista selvisin kuitenkin kunnialla ja ehjänä.

Se, mistä en sitten enää selvinnyt kunnialla ehjästä puhutammakaan, oli niinkin naurettavan yksinkertainen asia kuin hätäraketin ampuminen.

Rakettipatukkaa pideltiin kiinni ”huonommalla” kädellä ja sen pohja lepäsi ”paremman” käden kämmenellä. Meitä varoitettiin, että raketti potkaisee hieman, kun sen laukaisee, mutta kukaan ei ollut rakettia ampuessa asiasta moksiskaan. Kun sitten itse ammuin raketin, tunsin potkaisun jälkeen ranteessani todella ikävää kipua ja rannetta oli melko mahdoton kääntää. En sitten viitsinyt ruikuttaa tärähdyksestä kellekään, sillä näin yksinkertaisessa jutussa tätyisi olla juttuakin yksinkertaisempi voidakseen loukata siinä kätensä.

Rannetta kuitenkin särki hieman ja sen kääntely oli melko mahdotonta. Oli todella tuskaa yrittää myöhemmin samana päivänä sammuttaa ranteen kanssa tulipaloja letkujen, peiton ja palosammuttimien kanssa. Välillä teki mieli huutaa. En kuitenkaan viitsinyt mainita asiasta, sillä tiesin, että hommat pitäisi kuitenkin tehdä, jotta kurssin pääsisi läpi.

Parina päivänä rannetta oli mahdoton kääntää niin, että voisin meikata itseäni kunnolla. Menin kuitenkin sitten töihin ja työskentelin käden kanssa normaalisti, sillä ajattelin sen vain tärähtäneen ja lähtevän kyllä itsestään paranemaan. Minun oli tarkoitus ottaa todella rennosti, mutta kun kerran jo olin töissä, niin kai minä sillä voisin ihan normaalisti asiakkaita meikkaillakin jos on pakko ja ihan vapaasti puuhailla.

Ranne parani itsestään hieman, kunnes taas nyt alkuviikosta kipeytyi hieman enemmän. Varasin ajan lääkäriin ja mietin kyllä jo odotushuoneessa, olisiko ihan typerää mennä ranteen vuoksi lääkäriin, sillä nyt saatoin jo käyttää sitä melko normaalisti. Eihän siinä mitään vakavaa voisi olla, jos se kuitenkin näin hyvin toimi ja tapahtumasta oli jo kaksi viikkoa.

Lääkäri sitten väänteli kättä ja totesi, että siinä voi olla murtuma, mutta se on varmaan vaan tärähtänyt ja paranee sitten itsestään. Hän kuitenkin kehotti, että voisin varmuuden vuoksi käydä sairaalalla kuvauttamassa käteni ja että hän soittelisi seuraavana päivänä tuloksista. Voisin kyllä olla töissä, mutta ottaa vaan vähän rennommin.

Meinasin sitten jättää röntgenissäkäynnin väliin, sillä sinne tuntui ylivoimaisen hankalalta päästä julkisilla ja halusin vain kotiin viettämään vapaapäivää. Päätin lopulta kuitenkin käydä röntgenissä, ja ehkä oli ihan hyvä niin…

Ranteesta oli otettu yksi kuva, kun röntgenhoitaja tuli jo kysymään, mitä jatko-ohjeita sain. Kerroin lääkärin soittelevan minulle huomenna, jos jotain viikaa olisikin. ”No kun tosta kyllä näkee jo heti, että sun rannehan on murtunut, niin sillä vaan kysyin…” totesi hoitaja.

Mitä ihmettä? Olinko ollut kaksi viikkoa oikeasti murtuneella ranteella tietämättä sitä edes? Piru vieköön tämän wannabe-insinööriltä tarttuneen mentaliteetin, jonka mukaan lääkäriin ei voi mennä, ellei sydämeen ole ammuttu (ja silloinkin vain, jos vuotoa ei saa itse sormellä tukittua). Normaalisti menen aina lääkäriin rukuttamaan heti, kun joku on vikana, mutta kun kerrankin ajattelin olla menemättä osoittautuukin sitten, että käden olisi kuulunut olla paketissa jo pari viikkoa.

Käsi pistettiin sitten kipsiin ja röntgenkuvassa tosiaan näkyi ihan murtuma (ei edes hiusmurtuma), kun sain sitä katsoa. Mitään ei onneksi ollut sijoiltaan, mutta murtuma oli kuulemma niin harvinaisessa paikassa, että kipsin laittaneen lääkärin kollegakin kävi kuvaa kurkkaamassa. Tuo kohta kun harvoin kuulemma murtuu. (Ehkä ihmiset eivät vaan ammu kovin usein hätäraketteja..?)

Opetus: Ole raasu ja ruikuta, jos siltä oikeasti tuntuu. Ja opeta miehesi meikkaamaan sinut hätäpäivän varalle.

Onni onnettomuudessa: Vaikka kyseessä onkin parempi käteni (vasen), ei se onneksi ole hiirikäteni!

Asian negatiivinen puoli: En saa kastella kättäni, joten mm. ihanat suihkuhetkeni Lushin saippuoiden kanssa on sabotoitu, enkä voi nauttia niistä täysillä.

Nyt olen sitten (sairas)lomalainen kolme viikkoa. Ensiviikolla aion kuitenkin käväistä töissä, sillä sutinaa on luvassa, mutta muuten ehdin hyvin kirjoitella blogia, lueskella kirjoja ja puuhailla kaikkea mukavaa. Itseasiassa tulee ihan huono omatunto, kun on poissa töistä ja voi silti tehdä lähes mitä huvittaa ja käydä missä huvittaa! Lähden itseasiassa varmaankin viikonlopuksi äitini ja isäni hellään huomaan lellittäväksi käteni kanssa.

Ja niin, oli tässä tekstissä joku pointtikin.

Ensinnäkin: Kynsilakkana on itse sekoitettu keltainen lakka, eli tätä ei löydy mistään kaupasta.

Toisekseen: Jos joutuu olemaan sairaslomalla murrettuaan kätensä, on mielestäni todellakin oikeutettu parane pian -lahjaan. Ja jos sellaista ei kukaan muu sairaalle hanki, on sairas mielestäni oikeutettu hankkimaan sen itse itselleen.

Tätä loistavaa veruketta käyttäen kipitin lähes suoraan sairaalasta kaupoille. Jos kerran olisin pipinä, saisin kyllä lelliä itseäni jollakin kivalla jutulla ja unohtaa hetkeksi kuukausirahani.

Haaviini meinasi tarttua vaikka kuinka ja paljon, mutta onnistuin karsimaan itselleni lopulta vain kuvassa näkyvät tuotteet parane pian -lahjaksi. Uusi söpö yöpaita sitä varten, että voisin liihotella kaiket päivät kotona yöpaitasillani ja olla kipsistä huolimatta nättinä, mutta ah niin laiskana.

Lisäksi ostin neljä ihanaa kynsilakkaa. Models Ownin vaaleankeltainen Lemon Merinique (4,90 €) on kummitellut päässäni jo useamman päivän nähtyäni siitä kuvan netissä. Kun löysin sitä yhden pullon vasta neljännestä Seppälästä, jossa kävin, oli tuo ainokainen pakko saada. (Tämän lakan inspiroimana sekoittelin muuten tuon oman keltaisen lakkani.) Kun sitten huomasin myös ihanaisen Lilac Dreamin, oli sekin pakko saada.
Hennesiltä nappasin sitten yöpaidan kanssa mukaan Hello Kitty lakat sävyissä Garden Green ja Garden Pink (2,95 € kpl).

Olen kuitenkin ylpeä siitä, että paljon käsiin (tai no, käteen…) monessa kaupassa kerättyä tavaraa palasi takaisin hyllyyn ennen kassalle menoa, vaikka ne kyllä kovasti himottovatkin minua (mm. L’orealin Total Repair 5 hiusnaamio, Herbinan jätettävä hoitosuihke, pari vartalovoidetta, pari huulirasvaa, pari huulikiiltoa…)

Mutta siis: Jos teillä on kokemuksia Models Ownin kynsilakoista, kuulisin niitä mielelläni. Niin monessa blogissa näitä on kuitekin viimeaikoina vilahdellut, että uskoisin kokemuksia löytyvän.

(Ja niin, joku kysyi minulta juuri, juonko paljon maitoa, minkä vuoksi kyntenikin kenties olisivat vahvemmat. Se, että raketin potkaisu saa luuni murtumaan antanee vastauksen tähän…)

Kommentit (28)

  1. Tiina

    Tosi kurja juttu tuo ranteen murtuminen.. 🙁
    Oletko tarkistanut vakuutukset? Koko teidän ryhmä on varmasti vakuutettu onnettomuuksien varalta ja saat tiedon kurssin järjestäjältä, mikä vakuutusyhtiö on kyseessä. Vakuutus korvaa ainakin lääkärikulut, pkl-maksut ja mahdolliset muut tutkimukset, jos niistä tulee kuluja.

    Ota ihmeessä selvää asiasta!

  2. Anonyymi

    Huh huh, tuohan oli sitten reissu kerrassaan :)Ehkä raketti päätti antaa sinulle onnenpotkun ja tekikin sen hieman liian vauhdikkaasti.

  3. Nimetön

    Ruu: Minä kyllä normaalisti menen ja aion kyllä jatkossakin tämän opettamana mennä. 🙂

    Fantome: Onneksi itselläni on kipsi riesana vain kolme viikkoa. Huomaa kyllä, kuinka kätevä apua se toinen käsi on… 🙂

    Maria: Mielenkiintoinen havainto, ehdottomasti tutkimisen arvoinen juttu! 🙂

    Hannukkaz: Nimenomaan vain ne polvet paketissa. 😉

    Nea: Mielenkiintoista! :/

    Hozuli: Ui, upea! 🙂

    Carma: Cliniquen Superdefencestä (SPF 25) löytyy myös hyvin kevyt versio. Tuon korkeammalla suojakertoimella ei enää oikein kasvovoidetta löydykään noista vaan menee sitten jo aurinkovoiteeksi. :/

    Anonyymi: Niin, ei tämä kyllä ole kauheasti ongelmia aiheuttanut. 🙂

    RagDoll: Näinpä. 😉

    Anonyymi: Minäkin olen tykännyt tuosta kovasti, vaikken ihan suurta eroa olekaan tasapaisen ja pyöristetyn EDM:n siveltimen välillä itse havainnut. Moni kyllä sanoo tasapäisen peittävän enemmän. 🙂

    Serafia: 🙂

    Anna: Kyllä! 😉

    Nunt: Hah, niin miehistä. 🙂

    Skirty: No kummakos kun sattui…hui. :S

    Plaz^: 🙂

    Anonyymi: Ei ole ihan puhdas (methicone on silikoni), mutta varmasti hyvä primeri!
    Aina välillä kysymyksiä pitää tosiaan vähän uusia, kun joskus jotain missaan. 😉 En ole itse kokeillut tuota, mutta moni on kyllä kehunut. 🙂

    meri: Kyllä minä siis oikeasti ihan perusverran syön kalsiumtuotteita (käytän päivittäin), vitsi oli enemmän. 😉

    Foxie: Totta kyllä. :/

    Anonyymi: Tuo on enemmän sellainen siloittaja, eli ei mikään tehohoitaja. Naamioiden muhittelu suihkumyssyn alla on hyvä apu. Esim. Lorealin uuden Total Repair 5-naamion muhittelu vähintään kerran pari viikossa 20-30 min auttaa. Jätettävän voidemaisen hoitoaineen lisäksi (esim. Nivean Repair Rescue) lisäksi kannattaa käyttää suihkutettavaa jätettävää hoitoainetta (esim. Kickseistä Oliv-sarjn tai sitten Herbinan suihke) sekä silikonista latvasuojaa suojaamaan latsova (Bonacure). 🙂

    ssuperkata: Tuo oli suunnitelmissa. Olen tosin nyt käynyt Lushieni kanssa ilman pussiakin suihkussa onnistuneesti, mutta puoli nautintoa on kyllä pilattu. :/
    Eeih, ei saa antaa tuon toisen vinkin kaltaisia vinkkejä. 😉

    ruusu: No se on saanut kokea kovia!:/

    Anonyymi: Täytyisikin kokeilla käsivoiteena, nassuun en ole halunnut laittaa.
    Lisää incipostauksia tulossa, siis. 🙂

    kiukkupussi: Hah, juu. 😉

    jennifer: Yksi pieni vain… 😉

    Lucy s.: Olen nyt itsekin perehtynyt siihen enemmän ja pakko se on kyllä ian saada kokeilla. 🙂

    Tiina: Hoidin käden kuntoon kunnallisella, eli ei kuluja. Enkä tosin olisi kehdannut kahden viikon jälkeen ilmoittaakaan, että mursin muuten käteni, mutten sanonut mitään… 😉

    Anonyymi: Heh, juurikin noin. 😉

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *