Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Reissussa yksin?

Olin tosiaan yksin rantalomalla ja päätin vielä koota yhteen yksinmatkustamisen positiiviset ja negatiiviset puolet.

Tässä siis niistä yhteenveto:

+Matkan saa järjestää täysin omien mielitekojensa mukaan. Sain kävellä viikon aikana rauhassa noin 75 kilometriä eikä minun tarvinnut kuunnella kenenkään rakoilla olevista jaloista tai hiertävistä tossuista.

+Matkasuunnitelmia saa muuttaa täysin omien halujensa mukaan.

+On mahatava tunne tajuta, että itsekin voi tehdä asioita eikä niiden tekemiseen aina tarvitse jonkun muun tukea ja läsnäoloa. Kun selviää kiperästä tai kiperäksi luulemastaan tilanteesta yksin, on väkisinkin voittajan olo.

+Saa aikaa olla itsensä kanssa ja ajatella rauhassa omia ajatuksiaan.

-Vaikka matka olisi ollut kuinka mahtava, voin vaan fiilistellä sen pieniä hetkiä muille, mutta en muistella niitä yhdessä kenenkään kanssa.

-Jos huoneeseen tulee ötökkä, olen pulassa. En pidä niistä, en halua nähdä niitä enkä varsinkaan halua olla se, joka tappaa niitä tai poistaa ne huoneesta. Tästä johtuen en itse esimerkiksi tuulettanut hotellihuoneessani kertaakaan.

-Rannalle voi mennä yksin, mutta jos tahtoo mennä mereen uimaankin, ei mukaan voi ottaa oikeastaan muuta kuin pyyhkeen, läpsykkäät ja avaimen, jonka senkin tahtoo ehkä mieluiten pitää kädessään tallessa mereen mennessä.

-Lomakuvani ovat tätä tasoa:

Kenelle yksinmatkustelu sitten sopii? Ei varmasti kaikille ja minusta yksinmatkaajat voikin luokitella kahteen päätyyppiin:

-Sosiaaliset yksinmatkustajat, jotka ovat niin sosiaalisia ja valmiita kanssakäymään tuntemattomien ihmisten kanssa, ettei reissuun yksinlähteminen haittaa heitä yhtään, sillä he saavat juttuseuraa ja hengailuseuraa paikanpäällä kuitenkin aina jostakin.

-Epäsosiaaliset yksinmatkustajat, joille ei tuota ongelmia olla vaikka viikkoa hiljaa omien ajatuksiensa kanssa. He puhuvat kyllä muille tilanteen sitä vaatiessa, mutta heille seuranpuute ei ole mikään ”puute” tai ongelma, vaan he viihtyvät ongelmitta yksinkin.

Näiden kahden ääripään väliinputoajilla voi olla ongelmia yksinreissatessa. Jos kaipaat seuraa, mutta et ole kovin innokas lähtemään juttelemaan tuntemattomille ja hakemaan sitä itse, saatat tuntea itsesi yksinäiseksi pelkkien omien ajatuksiesi kanssa.

Itse lukeudun noihin epäsosiaalisiin yksinmatkustajiin, mutta olen kyllä nauttinut siitä, että minulla on ollut internet käytössäni ja olen saanut läppärilläni vaihtaa kuulumisia Englantilaistuneen Herrasmieheni kanssa päivittäin sekä päivitellä blogiani. Täysin epäsosiaalinen en minäkään ole siis ollut.

Paitsi että monia mietyttää yksin reissaamista suunnitellessa mahdollinen yksinäisyys, mietityttää monia myös se, tunteeko reissatessa olonsa turvattomaksi.

Itse en ole kertaakaan tuntenut oloani turvattomaksi. Valitsin matkakohteeksi mukavan ja helpon turistirysän (Kreetan Retymonin), jossa ei tarvitse pelätä päivällä eikä illallakaan. Koska en kuitenkaan tahdo koetella onneni rajoja, olen suosiolla vetäytynyt aina hotellilleni viimeistään vähän kymmenen jälkeen pimeän jo laskeuduttua. En ole lähtenyt baareihin tai koskenut alkoholiin, sillä tahdon ottaa varman päälle.

En ole myöskään koskaan pelännyt yksin hotellihuoneessani. Tokihan tällaisella syrjäisemmällä paikalla olevassa ja yöaikaan respattomassa hotellihuoneessa voisi sen ensimmäisessä kerroksessa majaillessa säikähtää jokaista rasahdusta ja kolahdusta, mutta olen päättänyt, etten ala pelkäämään. On erittäin epätodennäköistä, että lukitussa huoneessani tapahtuisi mitään.

Myös yksin syömään meneminen mietityttää monia.

Voin kertoa, ettei siinä ole mitään erikoista. Kukaan ei katso sinua kummallisesti, säälivästi, hölmistyneenä, hämmästyneenä tai ylipäätänsäkään varmasti oikeastaan edes kiinnitä sinuun huomiota. Saat valita ravintolan ja pöytäpaikkasi aivan mielesi mukaan, syödä niin kauan tai nopeasti kuin haluat ja ihan vaan olla rauhassa. Not big deal, kokeile vaikka kotimaassa. Syöthän sinä kotonasikin varmasti usein yksin?

Jos minulla ei olisi tiedossa mahtava kesä ja minulla olisi jäljellä vapaajaksoja, joille en olisi jo suunnitellut ohjelmaa, matkustelisin varmasti enemmänkin yksin. Tai jos en olisi syksyllä muuttamassa Lontooseen, valitsisin ehdottomasti asunnottoman elämän ainakin hetkeksi ja lähtisin jokaisella vapaajaksollani jonnekin päin maailmaa.

Suosittelenkin siis ehdottomasti jokaista vähänkin yksinmatkustamista harkitsevaa kokeilemaan sitä. Koska yksinmatkustaessa joutuu hyvin usein maksamaan matkastaan lähes tuplahinnan ihan vaan siksi, ettei tahdo jakaa huonettaan kenenkään kanssa, suosittelen kurkistamaan Finnmatkojen tarjonnan hotelleista, jotka tarjoavat majoituksen yhdelle hengelle ilman lisämaksua. Oman lomani varasin sitä kautta.

Rohkaistuiko kukaan jo edes suunnittelemaan reissua yksin?

Kommentit (16)

  1. Annika

    Kiitos tästä postauksesta! olen itse lähdössä elokuussa Miamiin muutamaksi päiväksi yksin ja olen miettinyt, että mitenköhän tulen siellä pärjäämään kun kertaakaan en ole yksin ollut ulkomailla vaikka olenkin sellasta tyyppiä, joka viihtyy paljon yksikseen :).

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *