Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Päivä 72: Sisäistä kosmetiikkaa

Koska vaikutan ihmiseltä, joka on valmis työntämään kasvoilleen mitä tahansa mainostettua ja hehkutettua näyttääkseen hieman paremmalta versiolta itsestään, on myös ruokailutottumuksistani kysytty. En ole mikään guru ruoka-asioissakaan, mutta olen kiinnostunut oppimaan ja lukemaan aisioista aina lisää. Kauneus kun jossain määrin kuitenkin lähtee sisältäpäin sen mukaan, mitä napaansa vetää.

Olen aina ollut tarkka ruokailujutuissa. Olen lähes jatkuvasti noudattanut milloin mitäkin ruokailutapaa ollen varma, että juuri se on minulle oikea. Tähän asti tuo tapa on ollut lähes aina vähäkalorinen ruokavalio, välillä sitten taas olen vähennellyt hiilareita ja ollut jopa Atkinsin ruokavaliolla. Vähäkalorisuus on kuitenkin ollut minulle pisimpään se ykkösjuttu ja repsahtelukausia lukuunottamatta meidän talouteemme on aina ostettu kaikki tuotteet vähäisen kalorimäärän perusteella. Siidereitä ei ole valittu maun perusteella vain kalorimäärän, leivän päälle etsitään vähärasvaisin levite ja niin edelleen… Jos on vaihtoehtoja, niin aina valitaan vähäkalorisin.

Voitte siis uskoa, kuinka puulla päähän lyöty olin, kun sitten vihdoin sain tietää, ettei vähäkalorinen ja sokeriton vaihtoehto olekaan aina se terveellisin. En lähde luennoimaan teille tästä asiasta, mutta voisin esimerkiksi neuvoa teidät Nooran Kemikaalicocktailiin, josta minunkin kiinnostukseni aiheeseen alunperin heräsi. Kehotan lukemaan kokonaan läpi! Valaistuksen koettuani olenkin ryhtynyt karsimaan ruokavaliostani pois ylimääräisiä aineita (aspartaami, lisäaineet yms.) ja suosimaan luomua. En toki elä pilkulleen kaikkea vältellen, mutta tiedostan ylimääräisten aineiden olemassaolon ja mielelläni välttelen niitä. Mitä tällainen wannabe-terveysintoilija sitten syö? Tässä hieman kuluneen viikon ruokia:

Uunissa paistettua lohta sekä fetasalaattia kahtena päivänä, toisena tosin salaatin kanssa oliviiviöljy-pippurikastiketta ja toisena kuorittuja auringonkukansiemeniä ja kurpitsaöljyä. Lempparikokkini wannabe-insinööri lähti reissuun ja maustoi minulle ennen lähtöään kalanpalan, jonka yritän nyt tuhota.

Fetapapusalaattia, kuorittuja auringonkukansiemeniä, kurpitsaöljyä sekä hieman viinirypäleitä. Ennen ahmin säilöntäaineilla kyllästettyjä viinirypäleitä hulluja määriä, mutta nykyään osaan rajoittaa. Jos haluan viinirypäleitä, ostan luomua. Jos en raaski maksaa, ostan tavallisia, kuvittelen pesseeni ne huolella ja käytän niitä pieniä määriä. Ennen 500 gramman rasia meni 10 minuutissa, nyt se on ollut jääkaapissani viikon eikä vieläkään ole tyhjä.

Tässä kuvassa ei ole koristekiviä vesiastiassa, vaan sekalaisia luomupapuja likoamassa ennen keittämistä. Näitä papuja sitten käyttelen ruuan laitossa erilaisissa yhteyksissä.

Tässä on pieni kiva iltapala, nimittäin mikrossa nopeasti valmistettu maissi-herne-paprika sekoitus tomaattisoseella (ei ketsupilla) maustettuna. Nam!


Iltapalaksi maistuu myös riisikakku tai hyvä ruisleipä. Uotilan maalaisruislimppu on kunnon leipää ja todella hyvää, tykkään tästä sekä riisikakuista luomukasvostahnan kanssa. Tällä kertaa tahnan makuna on vihreä oliivi.

Tykkään myös surautella iltaisin itselleni erilaisia ”pirtelöitä” ja hedelmäjuomia. Esimerkiksi tänäiltana huitaisin nassuuni kaksi lasillista Soijajuomaan tehtyä ”pirtelöä”, johon olin sekoittanut vehnäleseitä, mansikoita, banaania, tilkan sokeroimatonta appelsiinimehua ja luomuhunajaa.

Aamiaiseksi puolestaan tykkään syödä erilaisia puuroja, vaikka koenkin tulleeni niiden osalta levästi huijatuksi. ”Syö puuroa niin kasvat isoksi,” minulle on aina sanottu. Hölynpölyä, olen yli 20-vuotta syönyt aamupuuroa aikuisiällä välillä taukoillen ja mittaa ei tullut kuin 155 cm hyvästä yrityksestä huolimatta.
Tässä aamiaiskaurapuurossa makua on tuomassa jännä yhdistelmä: makea luomu omena-mangohillo yhdistettynä kirpeisiin karpaloihin. Jännä yhdistelmä!

Jo aiemmin vinkkaamastani Kemikaalikocktailista löysin aikoinaan myös vinkin itsetehtyyn mysliin ja sitä löytyykin nykyään kaapista. Tässä versiossa on käytetty kaurahiutaleita, seesaminsiemeniä, auringonkukansiemeniä, pellavansiemeniä, pieniä kuivattuja luomuomenan paloja, kuivattuja goji-marjoja, spelt-muroja (omena-kaneli) sekä tietysti oliiviöljyä ja luomuhunajaa. Mausteeksi pistin vielä miedosti kanelia. Ja mikäs tämän kanssa sopisikaan paremmin kuin Valion herkullinen omena-kaneli jogurtti (luomua sekin).

Tykkään myös herkutella ja tätä yllä olevaa annosta minä kutsun herkutteluksi. Hedelmäsalaattini sisältää appelsiinia, banaania, omenaa, kiiwiä, viinirypäleitä ja vadelmia. Ja voi että kuinka odotankaan kesää ja sitä, että pääsen täyttämään pakkaseni kotimaisilla (toivottavasti jopa itsepoimituilla) marjoilla! Tällä hetkellä mennään ulkomaisilla…

Myös sokeroimattomat ja säilöntäaineettomat kuivatut hedelmät ovat aivan ihanaa naposteltavaa ja näitä saa helposti Punnitse ja Säästä -liikkeestä, joka onneksi sijaitsee lähes naapurissani. Kuvissa kuivattuja mangon palasia sekä hieman ehkä kärsineen näköisiä banaanin palasia. Banaanit ovat aivan kunnollisia, käsittelemättömyys vaan saa ne näyttämään tuolta. Myös kuivatut aprikoosit ovat aivan ihania!

Ja jos nyt oikein villiksi heittäydyn, niin ylläoleva xylitolilla makeutettu Plamilin suklaa (myös Punnitse ja Säästä -liikkeestä) on kyllä nannaa. Tämä on 72% suklaata, mutta toki tummempi olisi tätä terveellisempää. Aineosa luettelo on hieman erilainen kun useissa markettien suklaissa: Cocoa mass, Sweetener (xylitol), Cocoa Butter, Emulsifier (sunflower, lecithin). Suosittelen kokeilemaan!

Ja mainittakoon vielä, että myös vihreää teetä kuluu paljon.

Ennen satsasin lähinnä määrään (Kuinka paljon saankaan näinkin pienellä kalorimäärällä syödä!), mutta nykyään arvostan laatua enemmän. Kaikki syömäni ei ole luomuruokaa, mutta lähes kaikki on kuitenkin yleisesti terveellisenä pidettyä. Tavoitteenani on siirtyä jatkossa yhä enemmän luomutuotteisiin.

Mutta siis kyllä minäkin tietyissä sosiaalisissa tilanteissa herkuttelen ei-niin-terveellisillä jutuilla. Tällä viikolla mässäilin olan takaa Lidlin sipseillä ja karkeilla (en edes uskalla katsoa, mitä ne sisältävät!) kun juhlistimme tupaantuliaisiamme ja wannabe-insinöörin syntymäpäiviä. Lisäksi työpaikan palaverissa söin donitsinpuolikkaan. Tämänhetkisessä innostuksessani kyse on kuitenkin siitä, mitä yleensä arkena laitan suuhuni. En siis käy töissä hakemassa einespizzaa vaan kaivan terveellisemmät eväät esiin ja istahdan herkuttelemaan.

Normaalisti en ruoka-asioista blogissani pahemmin puhu, jätän ne asiasta enemmän tietävien blogeihin. Tahdoin nyt kuitenkin hieman valottaa teille, mitä ulkonäöstään huolehtiva bloggari syö. Ja en nyt tahdo mitenkään brassailla tuolla luomujutulla vaan mainitsen sen useiden tuotteiden kohdalla ihan vaan siksi, että olen itse aidosti innoissani sen löytämisestä. Monet luomutuotteet ovat nimittäin huimasti parempi kuin ei-luomut sisarensa!

Hauskaa on mielestäni muuten myös se, että koska wannabe-insinöörini on niin tottunut nirsoiluuni ruuan suhteen, ei hän enää edes taida olla perillä siitä, millä linjoilla ruuan kanssa mennään. Muistan, kuinka hukassa raasu silloin oli, kun kokeilin Atkinsia: Hän raahaa kaupassa tuttuun tapaan koriin mahdollisimman vähärasvaisia tuotteita ja minä kiljun, että rasvaa pitää olla, mitä sinä hullu teet! Nykyään hän ei edes varmaan vaivaudu ottamaan selvää, että mikä ruokavalioni ideana on, kysyy vaan tiettyjen ruoka-aineiden kohdalla, että suostunko syömään…

Salaisena haaveenani nykyään on, että kosmetiikkakaivokseni ehdyttyä voisin siirtyä suurimmaksi osaksi luonnonmukasiin tuotteisiin myös kosmetiikan saralla. Tätä siirtymistä varten haen jatkuvasti uutta tietoa itselleni ja otan selvää asioista. Kun tähän projektiin siirtyminen alkaa tulla ajankohtaiseksi, raportoin siitä teille kyllä. Siihen asti mässään kyllä kosmetiikkamerelläni estottomasti teidän iloksenne!

Kommentit (27)

  1. Inka

    Just ostin Life-kaupasta tuota Plamilin ksylitolilla makeutettua suklaata. Nami!

  2. Päivä 179: We all scream ICE CREAM! – Kauneus & Terveys -blogit

    […] teille keväällä kuvia terveellistä syömätavoistani, mutta nyt voidaan murskata nekin illuusiot. On kesä, ja minä rakastan […]

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *