Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Päivä 282: My power tools

Minä olen siitä(kin) höperö tyttölapsi, että kaikki kauneudenhoitoon liittyvä elektroniikka vetoaa minuun ihan suunnattomasti. Lämpeneviä ripsentaivuttimia on oltava muutamat, karvat poistan lähes poikkeuksetta epilaattorilla, hampaat harjan sähköhammasharjalla ja kasvojen puhdistukseen olen jo pidempään himoinnut Clarisonicia.

Yksi elektoriniikkaan liittyvä vahvasti edustettu tuoteryhmä kaapissani ovat erilaiset hiusvekottimet. Tämä on siitä hauska jengi, että niitä on useita ja varasto tuntuu karttuvan jatkuvasti, mutten silti oikeastaan koskaan laita tukkaani pahemmin. Voin käyttää aamulla tunnin nassuni kanssa, mutta tukalle saa riittää murto-osa siitä ajasta. En vaan jaksa enkä osaa.

Ostan uusia tukkalaitteita, sillä ajattelen niiden helpottavan elämääni. Samasta syytä olen kerännyt läjät erilaisia muotoilutuotteita. Ja kyllä nuo kaikki varmasti helpottaisivatkin jos en vain olisi niin pirun laiska käyttämään niitä! Jotenkin vain tuntuu, että tukkani näyttää lähes samalta siitäkin huolimatta, että olisin pakertanut sen parissa normaalin kolmen minuutin sijaan kolmekymmentä minuuttia. (Tai sitten lopputulos ei todellakaan näytä yhtään samalta, mutta olen saanut tukkani niin kamalan näköiseksi, että totta totisesti toivoisin sen näyttävän edes siltä samalta, miltä se puolta tuntia aiemmin näytti.)

Jostain syystä ajattelen myös aina, että käytän kyllä vempaimiani sitten, kun tukkani vaan on pidempi. Nyt olen nimittäin taas kasvatusvaiheessa. Voi, kuinka helppoa ja kivaa tukkaan onkaan sitten väkertää kiharaa ja lainetta ja suoristusta, kun tukka on oikeasti pitkä eikä lyhyen niskan kanssa ole enää ulottumisongelmia! Totuus taitaa kuitenkin olla, että jahka pääsen tuohon pitkätukkaisen naisen elämään kiinni, olen ensin ehtinyt viettää vuosia bad har dayn merkeissä.

Millaisia (suurimmaksi osaksi käyttämättä jääneitä) vempaimia minulta sitten löytyy?

Nämä lämpörullat taitavat olla vanhin vempeleeni ja samalla myös minulle pahimmat traumat aiheuttanut vempele. Minulla oli nimittäin lukioikäisenä jossakin vaiheessa vähän lyhyempi ja runsaasti kerrostettu tukkamalli ja olin sitten keksinyt väkertää näillä vähän kohotusta tukkaani. Tukkani näytti vanhan mummon tukalta ja baarimikko kysyi heti illan aluksi hymyillen, onko minulla peruukki. Näytti kuulemma siltä. Thanks. Odotin pari vuotta näitä jemmaillen, että tukkani kasvaisi ja voisin käyttää näitä. Tukkani kasvoi, mutta olin liian laiska käyttääkseni näitä. Sitten tukkani taas lyheni ja on pysynyt lyhyehkössä mitassaan jo muutamia vuosia.

Ostin nämä Remingtonin Lock ’n Roll (kuinka naseva nimi!) lämpörullat spiraalikiharoiden tekoon, kun ne olivat joskus myynnissä ihan naurettavan halvalla. Nämä piti siis saada, kun mallin hiukset näyttävät kuvassa niin ihanilta ja hintaa oli vain hieman yli kymmenen euroa. Viis siitä, että tukkani oli ostohetkellä liian lyhyt muuhun kuin mummopermanentin aikaansaamiseen tai etten ole kokeillut näitä ostamisen jälkeen kuin vain kerran. Nämäkin odottavat siis tukan kasvua.

Sitten on tämä Remingtonin suoristusrauta. Kuuntelin kerran työni vuoksi erään kokonaisen päivän vierestä, kun Outi Broux hehkutti tätä teflonpäällysteistä keraamista suoristusrautaa asiakkaille ja näytti, mitä kaikkea upeaa tällä sai aikaan hyvin vähällä vaivalla. Päivän päätteeksi lankesin. (Okei, itseasiassa olen hyvinkin helppo näissä asioissa ja lankesin jo ruokatuntiin mennessä.)

Olin tuohon edelliseen rautaani varsin tyytyväinen, sillä se kyllä suoristi hyvin ja kiharsikin kätevästi tarvittaessa. Luonteeltani olen kuitenkin sellainen, että aina on etsittävä jotain parempaa. Ja koska GHD:n rautoja parempaa ei kuulemma voi olla, oli ne saatava:

Ja kyllä, nämä ovat ehdottomasti parhaat koskaan kokeilemani suoristusraudat! (Niin, olen siis kyllä omistanut ja kokeillut useampiakin kuin vain nuo edellä mainitut Remingtonit.) Oma tukkani tarvitsee näillä vain yhden vedon ja käsitelty osio on sillä selvä. En edes voisi kuvitella, että vetelisin useita vetoja, kun kerran näinkin helpolla voi päästä. Nämä suoristavat, kihartavat, jättävät tukan supersileäksi ja pehmoiseksi ja lopputulos myös kestää hyvänä pitkään. Nämä vain ovat täydelliset. Ainakin silloin, kun näitä jaksaa käyttää. Onneksi nämä kuitenkin lämpenevät nopeasti, joten kyllä näitä aina silloin tällöin tosiaan jaksaakin käyttää. En siis tosiaan voisi kuvitellakaan parempia rautoja. Tai itseasiassa voisin: samat vaaleanpunaisina tai pinkkeinä.

On kuitenkin yksi pieni juttu, johon tuo oma GHD:kään ei pysty täydellisesti: otsatukan muotoilu. Otsatukkaa on tuollaisilla keskivertopaksuillakin raudoilla varsin hankala muotoilla aamulla nätisti (pitäisi varmaan hankkia se kapeampi GHD malli!), mutta siinä tehtävässä nämä näppärät pikkupelastajat ovat aivan loistavat. Ei enää joka aamuista otsatukan pesua tai pinneillä väkerrettyjä otsatukkaan tehtyjä hätäheittoja, kiitos tämän pikkukaveri. Ja hätävaranahan tämä kulkee myös reissulaukussa mukana.

Toinen reissulaukun hätävaratuote on matkafööni. Sain tämän lähes pari vuotta sitten ja olin ihan innoissani: nyt minulla on reissuun helposti mahtuva fööni! Älkää kysykö, onko tämä tehokas, sillä en ole vielä koskaan muistanut ottaa tätä reissuun mukaan…

Kotona föönailen sitten isommalla vehkeellä. Tähän oli pakko langeta, sillä Remingtonin anionisoiva ja sitä kautta hiuksia siloittava ja säköisyyttä sekä pörröisyyttä vähentävä hiustenkuivaaja oli vain pakko hankkia. Ihan siitäkin huolimatta, että vanha fööni oli vielä edelleen hyvässä vedossa ja vain vuoden vanha. Kyllä, tämä tarttui mukaan eräällä toisella kerralla, kun kuuntelin Brouxin Outia ja hänen Remington-kiertuettaan. Ai miten niin olen helppo? Ai mitä tarkoittaa anionisoiva? En minäkään silloin tiennyt, mutta pakko oli saada (kuitenkin vasta ruokatunnin jälkeen tällä kerralla).

Sitten on tämä kiharrin, jonka hankkimisesta ei ole montaakaan kuukautta. GHD kihartaa kyllä kauniisti, mutta sitten vaan tuli eteen se päivä, kun aloin pohtimaan, voisiko kiharat saada vielä kauniimmiksi. Juoksin viidessä eri liikkeesä etsimässä sopivan kokoista rautaa ja päädyin tähän. Käytin tätä kerran ja nyt odotan taas tukan kasvua. Pitkään tukkaan tällä on kivempi tehdä kiharoita.

Viimeisin tukkalaitteeni on ollut minulla vasta muutaman viikon. Kävimme opiskeluryhmäni kanssa tukussa ja liikkeessä oli kasa erikokoisia kihartimia tarjouksessa (n. 15 €/kpl). Olen todella pitkään himoinnut, että minullakin olisi piiitkä tukka, jota voisin kiharrella suurille, loiville kiharoille jättimäisellä kihartimella. Liikkeestä poistuessani minulla ei ollut pitkää tukkaa, mutta tuo lähes neljän sentin halkaisijalla varustettu kiharrinmötikkä kyllä valmiina sen pitkän tukan varalle. Edelleen käyttämättömänä tietysti.

Sitten olisi vielä tämä:

Muistatteko, kun telkkarissa alkoi lähes pari vuotta sitten pyörimään (ja pyörii toki vieläkin) se Björn Axénin Volumaster mainos? (”This girl, no hair! This is not you!”) No minähän se olin tietysti, joka tähänkin vempaimeen heti lankesin. Kipitin ostamaan oman Volumasterini ja ihastuinkin tähän kyllä ehdottomasti suuresti. Tätä käytän aina, kun lähden bilettämään. (Ja kuten mainitsinkin, minä harvemmin biletän.) Joskus uhraan arkiaamuina pari ylimääräistä minuuttia ja kohottelen tällä hieman tyveä, mutta harvemmin vaan oikeasti jaksan.

Olenkin miettinyt, että voisin opiskella kampaajaksi ihan vaan siksi, että saisin oman tukkani pidettyä kunnossa ja oppisin itselleni sen kampaajan asenteen, että minnekään ei lähdetä, ellei tukka ole kunnossa. Harmi vaan, etten taida olla valmis käyttämään kahta vuotta opiskellakseni ammatin, jota en tahdo harjoittaa. Tai tuhlaamaan tuhansia euroja pikaisempaan yksityiseen kouluun ihan vaan siksi, että oma tukkani olisi aina hyvin.

Ajattelin kuitenkin jatkossa edes hieman tsempata tukkani kanssa, kun kerran välineitäkin on siunaantunut noin kivasti. Ei kai sitä auta muu kun kokeilla ja vänkslätä, niin oppii.

Oletteko te ahkeria hiustenlaittajia? Jos aamulla on vain pieni hetki aikaa, kumman laitatte mielummin kuntoon, meikin vai hiukset?

Kommentit (47)

  1. ☆ eveleen

    Jos (ja usein kun) aikaa on vain rajoitetusti, hiusten laitto menee kyllä itsellä ehdottomasti meikkaamisen edelle – ripsivärin ja rajauksen ehtii taiteilemaan hetkessä mutta hiuksiin saa uppoamaan helposti tunninkin.

    Siskolla on ollut tuo Volumaster käytössä, muttei pitänyt siitä itse. Minua on silti kovasti kiinnostanut hankkia masiinaa koekäyttöön jostain kun hinta vähän kirpaisee. Mutta eivätköhän nämä pari nykyistä "halpis"kiharrinta ja toivottavasti jouluna lahjapaketista löytyvä hieman enemmän säädettävä kiharrin riitä ainakin vähäksi aikaa.

  2. Anonyymi

    Jos aamulla on vain pieni hetki aikaa, niin meikki menee aina hiusten edelle. Kiireisenä aamuna sutaisen tukan äkkiä poninhännällä tai kiinnitän niskaan pinneillä sun muilla. Jos taas on aikaa, niin tukan väkertämiseen kuluu n. 20 minuuttia.

    Siitä tulikin mieleen, tänään tuli postissa uusi suoristusrautani! En ole vielä ehtinyt kokeilla sitä, vasta huomenna. Se on tälläinen: http://www.braun.com/fi/hair-care/hair-stylers/hair-straighteners/satin-hair-5-multistyler.html

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *