Ostolakossa-kosmetiikkablogi
Ostolakossa-kosmetiikkablogi

Päivä 175: Kuluta, kuluta, kuluta!

Kuten jo eilen mainitsin, olen käyttänyt tänään ja eilen aikaani asuntomme siistimiseen ja ylimääräisestä rojusta eroon hankkiutumiseen. Ylimääräisestä tavarasta eroon hankkiutuminen on ollut minulla prosessina jo pidemmän aikaa ja kosmetiikan vähentämisprojektini on osa sitä.

Kuten olen täälläkin jo muutamaan otteeseen tainnut mainita, haaveilen suuresti elämästä niin vähällä henkilökohtaisella tavaramäärällä, että kaiken tarpeellisen saisi helposti pakattua matkalaukkuun ihan koska vaan. Siihen vapauttavaan vaiheeseen on vielä hieman matkaa, mutta onneksi tilanne on jo hyvällä mallilla (ei tosin vielä kosmetiikan suhteen).

Olen tyhjentänyt kaappeja, komeroita, hyllyjä ja laatikoita ja joihinkin kohtiin asunnossamme olenkin jo erittäin tyytyväinen. Yksi minua miellyttävä paikka on makuuhuoneemme, jossa ei ole mitään sinne kuulumatonta ja joka on nyt oikeasti ihana paikka levätä ja rauhoittua:

Sisustuksessa olen melko tarkka värien kanssa. Jokaisella huoneella on värikoodi ja sitä noudatetaan sisustuksessa tarkasti.

Valolla pieneen makuuhuoneeseemme saa vielä sopivan pehmeän ja rauhallisen tunnelman, mutta valon kanssa oli hieman hankalaa kuvata onnistuneita otoksia:

Kun makuuhuoneessa on selkeät värit (meillä siniturkoosi ja ruskea) ja myös petivaatteet noudattavat väriskaalaa, ei ole ihan niin pahan näköistä, jos (ja meidään tapauksessamme kun) ovenraosta vilkkuu olohuoneeseen petaamaton sänky:

Tässä vielä jälkikäteen lisätty kuva huoneesta sen toisesta, tylsemmästä puolesta vastauksena siihen, onko makuuhuoneessani vaatekkaappia tai muuta vastaavaa.

Makuuhuoneessa on siis neljä vaatekaappia, jotka ovat suureksi osaksi vain wannabe-insinöörin tavaroille ja vaatteille. Tuo poikkeuksellisen kapea ovi seinustan vasemmassa reunassa ei ole mikään kääpiöiden hätäuloskäynti vaan kosmetiikkakomeroni sisäänkäynti. Koska minä sain käyttööni komeron, oli vain oikeus ja kohtuus, että wannabe-insinööri sai makuuhuoneen kaapit. Omat vaatteeni löytyvät kaikki Prinsessahuoneen vaatekaapista ja niitä on todella vähän. Palaan siihen aiheeseen vielä toiste.

Takaisin asiaan:

Tavaranvähennysprojektini on opettanut minua suuresti ja kehittänyt ajatusmaailmaani materian suhteen paljon. Tulen varmasti jatkossa puhumaan enemmänkin tästä prosessista, mutta tällä hetkellä tahtoisin korostaa yhtä tärkeimmistä saamistani opeista:

Jos sinulla on jotain, mistä pidät, käytä sitä ahkerasti!

Kun olen tyhjentänyt kaappejani ylimääräisestä kosmetiikasta ja esimerkiksi vaatteista ja asusteista, olen joutunut heittämään pois valitettavan paljon huonoksi mennyttä tai minulle enää syystä tai toisesta kelpaamatonta tavaraa, josta olen hankintahetkellä pitänyt kovasti. Tuotteet tai tavarat ovat olleet minulle hankintahetkellä todella mieluisia ja olen ollut niistä innoissani, mutta nyt joudunkin hankkiutumaan niistä eroon, vaikka ne ovat lähes koskemattomia. Miksi?

Kun hankkii ihanan hajuveden, ei sitä raaski suihkutella jatkuvasti, sillä sen toivoo kestävän itsellään kauan, onhan se sentään maksanut paljon. Moni ei kuitenkaan saa hajuvettään kulumaan loppuun missään vaiheessa, vaan saattaa jopa kyllästyä siihen jo ennen kuin se loppuu. Useilla löytyy kaapeista monia hajuvesipullon pohjia, joita ei vaan enää tahdo käyttää. Pahimmassa tapauksessa pullon jämät ovat jo menneet huonoiksi, kun niitä seuraavan kerran taas inspiroituukin suihkuttelemaan.

Itse sain helmikuussa ihanan kesätuoksun, jota päätin säästellä kesään asti. Silloin olisin voinut elää nenä kiinni pullossa ja suihkia itseni pyärryksiin siitä. Nyt kun kesä tuli, en enää pidäkään tuoksusta pahemmin ja monesti se jopa äklöttää. Olisiko kannattanut suihkia silloin, kun se oli mieleen?

Kerran sain kesän jälkeen ihanan kausituoksun, jota ei enää valmistettu. Tykkäsin tuoksusta todella paljon ja suihkuttelin sitä hyvin säästeliäästi, sillä jos se loppuisi, en enää saisi sitä mistään. Nyt vuosia myöhemmin sama tuoksu on yksi vessanraikastimistani, sillä säästelin sitä liian pitkään ja tuoksu ehti muuttua melko pistäväksi ja pilaantui.

Monta paitaa, laukkua, kenkäparia ja useat housut ovat lentäneet raivauksissani pois kaapistani, sillä ne ovat olleet niin ihania, että olen säästellyt niitä erityisiin tilanteisiin. Kotona hengailu tai kaupassa känyti ovat sujuneet nuhjuisemmissakin vaatteissa, sillä en ole halunnut kuluttaa ihania vaatteita tylsissä arkipäivän tilanteissa. Ja kun niille olisi sitten tullut sopiva käyttöhetki huomaankin, etten enää pidäkään niistä.

Toistan siis:
Jos teillä on tuote, josta todella tykkäätte, älkää säästelkö ja pihtailko sitä, vaan käyttäkää siitä ahkerasti!

Ei ole mitään järkeä säästellä suosikkiluomiväriään sen loppumisen pelossa tai pitää seksikkäimpiä alusvaatteitaan laatikossa odottamassa vain sitä erityistä hetkeä, puhumattakaan siitä, että käyttäisi kallista kosteusvoidetta niin pihtaillen, että se lopulta onkin mennyt pilalle ennen loppumistaan.

Kuka tunnustaa kuuluvansa pihtailijoihin? Itse olen yrittänyt nyt oikeasti tsempata ja olenkin tänään suihkaissut jo kolmannen kerran itseeni Diorin Miss Cherie L’eau -tuoksua, vaikka olenkin ollut koko päivän yksin kotona kaupalla ja kierrätyslaatikoilla käyntiä lukuunottamatta. Ihan omaksi ilokseni olen siis tuoksunut hyvälle, sillä tykkään tuoksusta kovasti juuri nyt. Jos lähden pihtailemaan tuota, käy varmasti vanha tuttu kuvio: joko en tykkää tuoksusta enää myöhemmin tai sitten se vaan vanhenee.

Pihtailusta on turha puhua blogini pääideasta puhuttaessa. Kulutin siis jälleen loppuun yhden tuotteen:

Tuote oli Lumenen Vitamin C+ Heleyttävät kauneuspisarat, joiden seerumia käytetään iholle kerran päivässä 28 päivän ajan, eli suurinpiirtein saman ajan, kun kasvojen iholla kestää uudistua. Näiden c-vitamiinin olisi tarkoitus kirkastaa ja heleyttää ihoa, mutta runsaan silikonipitoisuutensa vuoksi nämä ovat myös loistavia meikinpohjustajia. Olen melko skeptinen näiden suhteen, mutta taisivat nämä oikeasti jotain tehdäkin, ainakin iho näyttää heleämmältä (mutta syy voi olla myös bareMinerals). Käytin itse nämä pois yöaikaan, mutta suosittelen kokeilemaan päivällä juuri tuon meikkiä pohjustavan ja ihoa siloittavan silikonin vuoksi. Hintansa (n. 30 €) arvoisina en näitä pidä, mutta ihan kiva kuuri tämä silti oli.

Nyt otan testailuun toisenlaisen c-vitamiinipommin, joka on huomattavasti halvempi. Palailen sen suhteen asiaan muutaman viikon kuluttua, jos uskallan suositella sitä muillekin!

Kommentit (21)

  1. Nimetön

    Sallamaari: Käytä tosiaan ihmeessä, eivät ne käytössä pilalle mene ja ehdit nauttia niistä, kun vielä ovat sopivan kokoisia ja näköisiä! 🙂

Kommentoi »

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *